Lainaus käyttäjältä: Make - 20.04.09 - klo:22:23

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 20.04.09 - klo:12:42

Täyttöohjeet sivu 47 tuolta vertaileen peltojen tukieroja a/c2. 

Sehän tässä outoa onkin kun ilmasto aiheuttaa olosuhdehaittaa lähinnä peltopuolella ja sitä kompensoidaan kotieläintuotantoon.

Tietysti joo jos syöttää seiniä niille lehmille niin ei olosuhteet paljoa vaikuta,mutta kun täällä maitotila tarvitsee peltoa 30ha jotta saisi sen etelän 15ha sadon.

Hohhoh, satotasokilpailut on monesti voitettu pohojanmaalla.

Viljan kuivatuskustannukset ovat korkeammat.
 
Kts yllä, monesti pohojanmaan paikallislehdissä kehuneet kun ovat voineet ajaa sadon suoraan laariin. Pari viime vuotta täällä etelässä olleet syksyllä sadonkorjuun aikaan erityisen sateisia.

Lannan varastointitilaa tarvitaan enemmän.

Älä puhu niin paljon paskaa

Pelloista merkittävä osa tulvaalueita joten riskit sadon menettämiseen merkittävä ja maitotila kun ei voi saada viljaaloilta katokorvauksia.

Eli vahingot ovat lähinnä marginaalisia, eikä ne etelänkään satovahinkorvaukset järin suuria ole. Takavuosina juuri pohjoiseen paikallisten satovahinkojen takia annettu koko alueelle könttäkorvaukset joten ovat hyötyneet vaikka satovahinkoja edes ole ollut.

YM.YM.......

Nurmen satotasossa ei kauhean suuria eroja tilastojen mukaan ole ennenkuin Lapissa. Viljassa sensijaan satotaso laskee pohjoiseen mennessä. Lehmien rehuviljaa ei tarvitse kuivata. Tulvaherkkiä alueita on myös etelässä.

Lainaus käyttäjältä: Tuumaaja - 21.04.09 - klo:22:09

Lainaus käyttäjältä: Make - 20.04.09 - klo:22:23

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 20.04.09 - klo:12:42

Täyttöohjeet sivu 47 tuolta vertaileen peltojen tukieroja a/c2. 

Sehän tässä outoa onkin kun ilmasto aiheuttaa olosuhdehaittaa lähinnä peltopuolella ja sitä kompensoidaan kotieläintuotantoon.

Tietysti joo jos syöttää seiniä niille lehmille niin ei olosuhteet paljoa vaikuta,mutta kun täällä maitotila tarvitsee peltoa 30ha jotta saisi sen etelän 15ha sadon.

Hohhoh, satotasokilpailut on monesti voitettu pohojanmaalla.

Viljan kuivatuskustannukset ovat korkeammat.
 
Kts yllä, monesti pohojanmaan paikallislehdissä kehuneet kun ovat voineet ajaa sadon suoraan laariin. Pari viime vuotta täällä etelässä olleet syksyllä sadonkorjuun aikaan erityisen sateisia.

Lannan varastointitilaa tarvitaan enemmän.

Älä puhu niin paljon paskaa

Pelloista merkittävä osa tulvaalueita joten riskit sadon menettämiseen merkittävä ja maitotila kun ei voi saada viljaaloilta katokorvauksia.

Eli vahingot ovat lähinnä marginaalisia, eikä ne etelänkään satovahinkorvaukset järin suuria ole. Takavuosina juuri pohjoiseen paikallisten satovahinkojen takia annettu koko alueelle könttäkorvaukset joten ovat hyötyneet vaikka satovahinkoja edes ole ollut.

YM.YM.......

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 21.04.09 - klo:23:00

Lainaus käyttäjältä: Tuumaaja - 21.04.09 - klo:22:09

Lainaus käyttäjältä: Make - 20.04.09 - klo:22:23

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 20.04.09 - klo:12:42

Täyttöohjeet sivu 47 tuolta vertaileen peltojen tukieroja a/c2. 

Sehän tässä outoa onkin kun ilmasto aiheuttaa olosuhdehaittaa lähinnä peltopuolella ja sitä kompensoidaan kotieläintuotantoon.

Tietysti joo jos syöttää seiniä niille lehmille niin ei olosuhteet paljoa vaikuta,mutta kun täällä maitotila tarvitsee peltoa 30ha jotta saisi sen etelän 15ha sadon.

Hohhoh, satotasokilpailut on monesti voitettu pohojanmaalla.

Viljan kuivatuskustannukset ovat korkeammat.
 
Kts yllä, monesti pohojanmaan paikallislehdissä kehuneet kun ovat voineet ajaa sadon suoraan laariin. Pari viime vuotta täällä etelässä olleet syksyllä sadonkorjuun aikaan erityisen sateisia.

Lannan varastointitilaa tarvitaan enemmän.

Älä puhu niin paljon paskaa

Pelloista merkittävä osa tulvaalueita joten riskit sadon menettämiseen merkittävä ja maitotila kun ei voi saada viljaaloilta katokorvauksia.

Eli vahingot ovat lähinnä marginaalisia, eikä ne etelänkään satovahinkorvaukset järin suuria ole. Takavuosina juuri pohjoiseen paikallisten satovahinkojen takia annettu koko alueelle könttäkorvaukset joten ovat hyötyneet vaikka satovahinkoja edes ole ollut.

YM.YM.......

Jaa että eteläänmentäes viljelyolosuhteet heikkenee Kannattaiskohan sieltä lopettaa viljely kokonaan kun olosuhteet on niin heikot verrattuna esim. pohjanmaa
Kuinkahan viros mahtavat pärjätä kun se on vieläki etelämpänä,voi raukkoja

Nimim.Tundrallekko kaikki

just siirtoajettiin 800 m3 varsinais-suomessa olis voinu jo ajaa sen pellolle, viimistään viikon päästä täällä menee vielä kuukausi..
ja jos kasvikausi on kaks viikkoa kummassakin päässä lyhempiä niin se rajoittaa lajikevalikoimaa.

just siirtoajettiin 800 m3 varsinais-suomessa olis voinu jo ajaa sen pellolle, viimistään viikon päästä täällä menee vielä kuukausi..
ja jos kasvikausi on kaks viikkoa kummassakin päässä lyhempiä niin se rajoittaa lajikevalikoimaa.

Onko A-B alueella samat energiakulut kesällä ja talvella.
Kylmäpihatossa vain veten lämmitystä hieman enemmän.

Eikö eläimen energiankulutus kasva mitä kylmemmässä se on.
No eipä juuri ja tukierolla(217 euroa per emo) saa emon KOKO TALVEN karkearehut!

Onko sama käsitteleekö jäisiä paaleja 3 vai 4 kuukautta.
Ei tarvitse, kun esikuivaa rehut ja säästää kuivimmat paalit talvikaudelle.

Onko lumien lapiointi katoilta työtä vai viihdettä.
Onko tullut fuskattua lumikuormamitoituksissa?

Seuraavallakerralla kun menette sillä taksilla sinne kievariin niin käskekää sen ajaa 20 km ylimääräistä josko tulisi mieleen vaikuttaako etäisyydet mitään.
Nuoret saavat C-alueella 35 euroa hehtaarilta taksirahaa, mutta etelän nuoret ajaa omalla kustannuksella. Etäisyydet pelloille isoja täällä etelässäkin, minulla kesäisessä tilavalvonnassa tarkastajien autoon tuli mittariin 500 kilometriä!

Pienistä puroista se jokikin saa alkunsa.


Tämänhetkiset tuet eivät kata todellisia luonnonhaitan kuluja.
Luonnonhaitta katettu vain C-alueella.

Sieltä optimialueelta on helppoa arvostella,mutta tulkaa itse kokeilemaan .
Samat sanat, mieti mistä säästäisit sen puuttuvan 30 tottua, jos joutuisit tuottamaan etelän tukitasoilla?

Lainaus käyttäjältä: Tuumaaja - 23.04.09 - klo:08:30

Onko A-B alueella samat energiakulut kesällä ja talvella.
Kylmäpihatossa vain veten lämmitystä hieman enemmän.

Eikö eläimen energiankulutus kasva mitä kylmemmässä se on.
No eipä juuri ja tukierolla(217 euroa per emo) saa emon KOKO TALVEN karkearehut!

Onko sama käsitteleekö jäisiä paaleja 3 vai 4 kuukautta.
Ei tarvitse, kun esikuivaa rehut ja säästää kuivimmat paalit talvikaudelle.

Onko lumien lapiointi katoilta työtä vai viihdettä.
Onko tullut fuskattua lumikuormamitoituksissa?

Seuraavallakerralla kun menette sillä taksilla sinne kievariin niin käskekää sen ajaa 20 km ylimääräistä josko tulisi mieleen vaikuttaako etäisyydet mitään.
Nuoret saavat C-alueella 35 euroa hehtaarilta taksirahaa, mutta etelän nuoret ajaa omalla kustannuksella. Etäisyydet pelloille isoja täällä etelässäkin, minulla kesäisessä tilavalvonnassa tarkastajien autoon tuli mittariin 500 kilometriä!

Pienistä puroista se jokikin saa alkunsa.


Tämänhetkiset tuet eivät kata todellisia luonnonhaitan kuluja.
Luonnonhaitta katettu vain C-alueella.

Sieltä optimialueelta on helppoa arvostella,mutta tulkaa itse kokeilemaan .
Samat sanat, mieti mistä säästäisit sen puuttuvan 30 tottua, jos joutuisit tuottamaan etelän tukitasoilla?

Onko A-B alueella samat energiakulut kesällä ja talvella.

Eikö eläimen energiankulutus kasva mitä kylmemmässä se on.

Onko sama käsitteleekö jäisiä paaleja 3 vai 4 kuukautta.

Onko lumien lapiointi katoilta työtä vai viihdettä.

Seuraavallakerralla kun menette sillä taksilla sinne kievariin niin käskekää sen ajaa 20 km ylimääräistä josko tulisi mieleen vaikuttaako etäisyydet mitään.

Pienistä puroista se jokikin saa alkunsa.

Tämänhetkiset tuet eivät kata todellisia luonnonhaitan kuluja.

Sieltä optimialueelta on helppoa arvostella,mutta tulkaa itse kokeilemaan .