Oli km:ssä juttua putkituksesta ilman soraa. Ei paljon toivoa annettu. Kymmenen vuotta vanhat putket "lähes" tukossa. Kumma kun ei mikään kokonaan tukossa. Herää kysymys että mahtaako mennäkään tukkoon eli pysyykö sen verran auki kuin tarvitseekin?
  Itse vetelin taannoin reilun neljän hehtaarin ikivetiselle lohkolle vähän reilun kilometrin salaojaputkea piiloon jyry-salaoja-auralla. Siis pelkän putken ilman mitään soraa tai kangasta. Kaksi kesää on nyt takana ja ojitus pelaa täysin. Katson että nyt uskaltaa ojittaa jo lisääkin. Kustannuksena tuo oli aika olematon, koneen vuokra oli muistaakseni 50€ ja aikaa meni harjoitteluineen yksi päivä sekä putkea melkein kuusi rullaa.

Tuossa artikelissa sitten puhuttiin vain "ohutkankaista"  asia ei koske muulla päällystettyjä putkia, kuten suodatinkankaalla, kookoksella taikka muulla kaupallisella valmisteella.

Sanoin vain kun joku kuitenkin haluaa vetää yhtäläisyysmerkin kaikkeen ojitukseen muulla kuin isosisosisosoisoisoisoisoisän soralla.

Saattoi olla, luulin kyllä että tuossa tarkoitettiin juuri näitä kookosjuttuja.

Saattoi olla, luulin kyllä että tuossa tarkoitettiin juuri näitä kookosjuttuja.

Niin, olihan siinä esitetty epäilys kookosjuttujenkin suhteen, mutta varsinaisesti jutulla tarkoitettiin ohuella kankaalla, jota ei ole edes tarkoitettu maarakentamiseen, kiedottuja putkia.

Kookosputkella ojitettiin "viimeiset" ojitukset vuonna -87 ja se ojitus pelannut tosi hyvin vrt. normitavalla ojitettuihin. Sen jälkeen on uusintaojitettu  monet lohkot,myöhemmin ojitettujakin. Eikä meinaa pelata.

Kookosputkella ojittaminen helppoa,viime syksynä harjoiteltiin reilu hehtaarin nurkka eikä ollut pitkäkään päivä,12m ojavälillä ja 0.30% kaadolla. Tulevana syksynä jatkoa...

Kookosputkella ojitettiin "viimeiset" ojitukset vuonna -87 ja se ojitus pelannut tosi hyvin vrt. normitavalla ojitettuihin. Sen jälkeen on uusintaojitettu  monet lohkot,myöhemmin ojitettujakin. Eikä meinaa pelata.

Kookosputkella ojittaminen helppoa,viime syksynä harjoiteltiin reilu hehtaarin nurkka eikä ollut pitkäkään päivä,12m ojavälillä ja 0.30% kaadolla. Tulevana syksynä jatkoa...

Onko teidän alueella ruosteongelmaa?

Meillä täällä hiesu ja hieta alueella pääosa ojituksista tehty -60 ja -70 luvuilla  enkä tiedä uudelleen ojituksia merkittävästi tehdyn muille kuin eloperäisille maille..

Kerran osui kohdalle erikoisempi salaojitussysteemi. Perustuu mikrokanaviin, sekä lappo- ja kapillaari-ilmiöön. Saatavana nauhana ja putkena.

Toimisko peltopuolella, pitäis olla tukkeutumaton eikä ole niin nuuka laskujen ja notkojen suhteen, kunhan vain liitos kokoojaputkeen on alempana kuin loput materiaalista. Firman nettisivuilta ladattavan esitteen mukaan ruostekkaan ei aiheuta ongelmia.

http://www.youtube.com/watch?v=m8si7LHsLqI

Kerran osui kohdalle erikoisempi salaojitussysteemi. Perustuu mikrokanaviin, sekä lappo- ja kapillaari-ilmiöön. Saatavana nauhana ja putkena.

Toimisko peltopuolella, pitäis olla tukkeutumaton eikä ole niin nuuka laskujen ja notkojen suhteen, kunhan vain liitos kokoojaputkeen on alempana kuin loput materiaalista. Firman nettisivuilta ladattavan esitteen mukaan ruostekkaan ei aiheuta ongelmia.

http://www.youtube.com/watch?v=m8si7LHsLqI

Olipas jännä. Esittelijän tyylistä päätellen ovi tilata TV-shopista. Hieman poikkeaa pellosta kun kaikki on hiekkaa, syvyys vaaksan, välit metrin luokkaa ja korkein kuormitus Ahtisaari sähkörollaattorilla.

Vuonna 97 ojitettiin hiesupeltoa ilman hiekkaa, putken ympärille tuli jonkinmoinen kuitukagas.
Ojitus pelasi parivuotta aivan hyvin, tosin esim, viimekesän vehnästä huomasi kuinka kasvusto oli 20cm pidempää juuri ojan päällä.
Normaaliin tapaan ojitetuilla pelloilla en ole vastaavaa huomannut.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 12.04.09 - klo:11:46

Kookosputkella ojitettiin "viimeiset" ojitukset vuonna -87 ja se ojitus pelannut tosi hyvin vrt. normitavalla ojitettuihin. Sen jälkeen on uusintaojitettu  monet lohkot,myöhemmin ojitettujakin. Eikä meinaa pelata.

Kookosputkella ojittaminen helppoa,viime syksynä harjoiteltiin reilu hehtaarin nurkka eikä ollut pitkäkään päivä,12m ojavälillä ja 0.30% kaadolla. Tulevana syksynä jatkoa...

Onko teidän alueella ruosteongelmaa?

Meillä täällä hiesu ja hieta alueella pääosa ojituksista tehty -60 ja -70 luvuilla  enkä tiedä uudelleen ojituksia merkittävästi tehdyn muille kuin eloperäisille maille..

Nimenomaan ruostetta. Ojitukset tehdään nykyään 65 imuilla,ja kokoojat kunnon röörillä ja aina vedenalaisia ojituksia.

2006 kesä oli paha,teki pahaa jälkeä kun kaikki ojastot kuivuivat ja samoin ruoste putkiin. Silloin ois pitänyt älytä huuhdella ihan kaikki salaojat.

Ojituksien huuhteleminen ihan jokakeväistä ja syksyistä hommaa. Pahimmillaan pitää aukaista ojia joka kevät,joskus syksylläki:/ Eipä ihme ettei tee mieli ojittaa yhtä 10ha:n palasta,mieluummin kunnon avo-ojat noin 1.5ha:n lohkoilla 15m päisteillä kuin puolitoimiva salaojitus. Muutenkin kuin ruosteen osalta ongelma-aluetta.  Avo-ojiinkin kertyy töhkää melkoisella tahdilla näillä ruostealueilla, ne kuitenkin yksinkertainen putsata ja ennenkaikkea näkee silmällä tarpeen. Ei turhaa puhdistusta,toisaalta ajoissa liikkeellä siellä missä ongelmia näkyvissä.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 12.04.09 - klo:17:34

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 12.04.09 - klo:11:46

Nimenomaan ruostetta. Ojitukset tehdään nykyään 65 imuilla,ja kokoojat kunnon röörillä ja aina vedenalaisia ojituksia.

2006 kesä oli paha,teki pahaa jälkeä kun kaikki ojastot kuivuivat ja samoin ruoste putkiin. Silloin ois pitänyt älytä huuhdella ihan kaikki salaojat.

Ojituksien huuhteleminen ihan jokakeväistä ja syksyistä hommaa. Pahimmillaan pitää aukaista ojia joka kevät,joskus syksylläki:/ Eipä ihme ettei tee mieli ojittaa yhtä 10ha:n palasta,mieluummin kunnon avo-ojat noin 1.5ha:n lohkoilla 15m päisteillä kuin puolitoimiva salaojitus. Muutenkin kuin ruosteen osalta ongelma-aluetta.  Avo-ojiinkin kertyy töhkää melkoisella tahdilla näillä ruostealueilla, ne kuitenkin yksinkertainen putsata ja ennenkaikkea näkee silmällä tarpeen. Ei turhaa puhdistusta,toisaalta ajoissa liikkeellä siellä missä ongelmia näkyvissä.

Eipä käy kateeksi.

Itselläni vajaan hehtaarin kulma suota missä saattaa olla joskus odotettavissa ongelmia, naapurin puolella lähde joka lykkää ruostetta. Tosin muiden naapureiden ojastot on pelanneet huuhtelematta parikin kymmentä vuotta.

Muuten mietin tuossa että kookos ympärys aineena pelaa varmaan eloperäisillä mailla pidempään kuin kivennäismailla, toimiihan lautaputkikin suossa vuosikymmeniä, jos siis pysyy kosteana..
Tai sitten tosiaan ruostu tukkoon.

Minusta tuntuu että yleensä kivennäismaalla toimii paremmin ja pitempään. Ruostehan tietysti voinee vaivata niilläkin.

Nimenomaan ruostetta. Ojitukset tehdään nykyään 65 imuilla,ja kokoojat kunnon röörillä ja aina vedenalaisia ojituksia.

2006 kesä oli paha,teki pahaa jälkeä kun kaikki ojastot kuivuivat ja samoin ruoste putkiin. Silloin ois pitänyt älytä huuhdella ihan kaikki salaojat.

[/quote]
Näin histuuriasa konua putkimiähet ei oppinnu ikinä mittaa putkee ko tuumina nin sitte muutettii numerointia ja samalla piänennettii putkikokokoja!'
40  mm tai siis nykyyne 51 mm putki oliis lailla pitänny kiältää jo -70 luvuulla.
Nykyyne 63 tai sis vanha 50mm toimii ruasteesillaki mankaanimailla kohtuullisesti ko vaa jollai konstia saatta pirettyä ilimattomana laskuaukoolta PÄI!

Oli km:ssä juttua putkituksesta ilman soraa. Ei paljon toivoa annettu. Kymmenen vuotta vanhat putket "lähes" tukossa.

Jyry-salaoja-auroja ja suodatinkankaan kiedontalaitteiden valmistajan edustajana haluan oikaista ja tarkentaa tässä pari Käytännön Maanmiehen lehtijuttuun ja yleisiin uskomuksiin liittyvää yksityiskohtaa.

1. Ensimmäinen ja erittäin tärkeä kohta on erottaa Tapio Pirttinen Oy:n valmistama ja myymä Jyry-salaoja-aura ja suodatinkankaan/geotekstiilin kietoja sekä markkinoimamme DuPont Typar SF-geotekstiili artikkelissa mainituista menetelmistä ja kuitukankaasta. DuPontin valmistama Typar SF on 100% termisesti sidottua polypropeenikuitua joka ei sisällä luontoon hajoavia kuituja. Polypropeenikuitu on eräänlaista muovia joka valmistetaan öljystä. Tästä johtuen polypropeeninen geotekstiili ei hajoa putken ympäriltä ja on käytännössä yhtä kauan olemassa kuin salaojaputki.
Typar SF geotekstiilejä on erivahvuuksisia, mutta yhtäkaikki ne on tarkoitettu maanrakennuskäyttöön, erottamaan maa-aineksia, suodattamaan vettä ja vahvistamaan rakenteita. Käytettävä geotekstiilin paksuus valitaan käyttökohteen mukaan. Jyry-salaoja-auran suodatinkankaan kietojiin myymämme geotekstiili on yleisesti salaojakäyttöön tarkoitettu ja salaojakäytössä käytetty geotekstiili. Vastaavaa geotekstiiliä käytetään myös valmiina myytävissä suodatinkangas-päällysteisissä salaojaputkissa.

2. Artikkelissa mainittu Fibrella kuitukangas ei ole maanrakennuskäyttöön tarkoitettua suodantinkangasta. Artikkelin mukaan kyseinen kuitukangas on tarkoitettu hygienian hoitoon, vauvan vaippoihin ja kosteuspyyhkeisiin. Kyseisen kuitukankaan valmistuksessa käytetään artikkelin mukaan 60% metsäteollisuuden tuottamaa puuperäistä viskoosi-kuitua.

3. On aivan selvää että artikkelissa mainittu luontoon hajoava kuitu ei ole pitkäikäinen salaojan suodatinkankaana. Kuitukankaan hajottua kaikenlaisilla epäpuhtauksilla on esteetön pääsy salaojaputkeen ja salaojan tukkeutuminen on varmaa.

4. Geotekstiilin käyttöön salaojituksessa on hyvät perusteet. Mikäli salaojan suodattimena käytetään pelkkää hiekkaa, on vaarana että hiekanjyväsiä varisee salaojaan salaojaputken reijistä, ja hiekan kerääntyessä notkokohtaan oja menee tukkoon. Tämän lisäksi hiekkakerroksen läpi pääsee veden mukana kulkeutumaan erilaisia epäpuhtauksia ja ruostemailla hiekan kivettyminen putken ympärille on todellinen ongelma. Geotekstiili suodattaa tehokkaasti vedestä kaikenlaiset epäpuhtaudet jotka voisivat kerääntyä putkeen ja tukkia salaojan minkä lisäksi ruoste ei kivety polypropeenisen geotekstiilin ympärille.

4. Tapio Pirttisen omalla maatilalla vanhimmat Jyry-salaoja-auralla vedetyt salaojat viettävät kohta 25-vuotis syntymäpäiväänsä. Vanhimmat polypropeeni geotekstiilillä päällystetyt salaojaputkemme viettävät vastaavasti 20. syntymäpäiväänsä. Kaikki salaojamme on vedetty yksittäisinä vetoina ilma kokoojaojia. Salaojaputkien päät on meillä vedenpinnan yläpuolella. Kaikenkaikkiaan tilalla on n. 17ha peltopinta-alaa joka on jaettuna kahteen lohkoon. Maalajina meillä on hiesusavikot, mutta olemme ojittaneet myös muissa, vaativammissa olosuhteissa nevoilla ja ruostemailla. Emme ole harrastaneet salaojien huuhtelua tai muuta huoltoa. Olemme aina käyttäneet pienintä ja halvinta mahdollista putkikokoa kustannusten säästämiseksi. Vastoin kaikkia epäilijöiden väitteitä, kaikki salaojamme toimivat. Niin toimii myös tuhanisen tyytyväisten asiakkaittemme salaojat.

Jukka Pirttinen
Tapio Pirttinen Oy
0400-295 898

Lainaus käyttäjältä: rene - 11.04.09 - klo:15:11

Oli km:ssä juttua putkituksesta ilman soraa. Ei paljon toivoa annettu. Kymmenen vuotta vanhat putket "lähes" tukossa.

3. On aivan selvää että artikkelissa mainittu luontoon hajoava kuitu ei ole pitkäikäinen salaojan suodatinkankaana. Kuitukankaan hajottua kaikenlaisilla epäpuhtauksilla on esteetön pääsy salaojaputkeen ja salaojan tukkeutuminen on varmaa.

Onkohan se tukkeutuminen kuinka varmaa? Jos putkitus on tiheä niin tarvii aika pienen reiän että toimii vielä. Km:n jutussakin luki että putket melkein tukossa kun oli otettu lapio ja kaivettu putki esiin tarkasteltavaksi. Ojituksen toimivuuteen ei tuossa artikkelissa otettu kantaa. Muistaakseni pirttinen sanoi joskus jotenkin että maalajista riippuen se mikä voi mennä putkeen niin menee sinne hiedankin läpi. Ja veden mukana pois.