Ootte vaan kädettömiä, eikai se meidän suorakylväjien vika ole jos te ette sitä osaa?
Ennemmin ajatte miljoona litraa punasta tavaraa taivaan tuuliin ku pitää joka välissä olla kääntämässä ja räppäämässä siellä pellolla. Neljä ajoa ja that´s it. Kai joku joskus on vastustanu koneellista heinänkeräämistäkin mutta nykytietämyksellä sellaista kaveria sanotaan hulluks.
Joo, olen samaa mieltä, että useimmat jotka sitä harjoittavat, niin eivät hallitse hermojaan kylvölle lähtemisessä ja muussa viljelytoimessa. Suorakylvössä vaan ei ole myrkytöntä vaihtoehtoa jos sellaista haluaisi harjoittaa. Äärettömän surkeaa oli laajoilla alueilla viime kesän suorakylvöaloilla. Ensin nämä 'pintaankylvöt' eivät tahtoneet idäntyä ja kun itivät, niin epätasaisesti (siinä sitten tuli glyfosaatti myrkytys tuleennuttamiseksi mieleen syksyllä). Sitten kun alkoi sataa runsaasti vesi ei päässyt pinnalta pois ja loputkin viljat kuolivat.
Luomutiloilla typen sitomiseksi käytetään apilanurmia. Viljatiloilla tämän osuus on 1/3 -1/4, jolloin maa on kyntämättä ja sitä ei raspata kuin murskaamalla. Jos nurmelle löytyy syöttökäyttöä, niin siinä
lisäetu. Märehtiätiloilla kyntämättömyyden osuus sitten vaihtelee, mutta nurmea voi uusia kyntämättä suorakylvönä. Lantaakin voidaan levittää kasvuaikana pintaan levityksenä kyntämättä.
Näin kun 'suorakylväjien' puristuksessa pääsen asiaa läheltä tarkkailemaan, niin paskaruohoisimmat
palstat sieltä löytyvät, luomut täällä paljon parempia sen suhteen. Sitten on niitä kyntämättä kylväjiä, jotka onnistuvat melkein aina rikkojen torjunnassa. Jos rikkoja on luomutilan viljoissa tai muiden hallitsevana, niin virheet on tullut tehtyä molempien.
Hyvärakenteisen pellon kyntäminen savialueillakaan ei ole kovin polttoaine-epätaloudellista. Kynnön jälkeen voi arvioida, että yksi tai kaksi glyfosaattimyrkytystä voi jättää väliin. Jos kyntö on säännöllistä viljanviljelyssä, suurin osa rounduppaamisesta voi jättää väliin kokonaan. Ilman kyntämistä on epätaloudellista tappaa nurmi. Hyvärakenteisen pellon kyntö auttaa sen vesitaloutta tasaisilla mailla kun sataa runsaasti. Jos viljalle tulee pahoja uria puitaessa, kynnöllä ne saa selvitettyä suorakylvökuntoon.
Vierestä nähtynä kun tavallista 3m:n jc:tä vedetään 80 hp:n takapotkulla, niin saman levyiseen suorakylvökoneeseen tarvitaan 120 hp neliveto. Melkoisen kallis yhdistelmä. Tämä ei myös näytä riittävän. Kun aitosuorakylvö ei tahdo onnistua, niin pitää ostaa kallis ja vetovoimaa tarvitseva, aurojen hintainen, muokkari. Ajokerrat pellolla lisääntyvät, raskaat koneet hiertävät pintamaata ja tallaavat savimaata yhä tiukemmaksi. Satotasot eivät menetelmän jälkeen ole nousseet, päinvastoin. Salaojitus yleensä pitää pistää uusiksi. Näin suorakylvön käytäntö vaan on todellisuudessa. Enpä tiedä taloudellisuudesta. Onnittelen neljän ajokerran kuskia, jos tuo nyt ihan koko tostuus sitten on.