Lainaus käyttäjältä: landehande - 13.04.09 - klo:21:36

Lainaus käyttäjältä: SKN - 13.04.09 - klo:21:33

En mää sitä tyrmääkään. Ihan maalajikohtanen juttu. Kukkamullassa menee varmaan hienosti, mut ei näillä kammottavilla tinttisaviaukeilla. On täällä niitä "pioneereja" jokka vahvasti sihen uskoo. Jokusella jo 6 vuosi menossa ja ei vielä ole sitä ihmettä tapahtunu, siis sitä matoinsinöörin ojitusta tai huokosrakenteen taikuutta. Ei tarvi kun poikkeuksellisen runsaat sateet ja laulu on valmis. Naapurikylässä on se suorakylvökoe. En sano sihen muuta kun että joo...... 

           Jaa se Koneviestin?  Sitä minä koitan seurata ohimennessä.

Juurikin se.

    Ei siitä kokeesta suurta hehkutusmölyä ole pidetty.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 13.04.09 - klo:21:42

Lainaus käyttäjältä: landehande - 13.04.09 - klo:21:36

Lainaus käyttäjältä: SKN - 13.04.09 - klo:21:33

En mää sitä tyrmääkään. Ihan maalajikohtanen juttu. Kukkamullassa menee varmaan hienosti, mut ei näillä kammottavilla tinttisaviaukeilla. On täällä niitä "pioneereja" jokka vahvasti sihen uskoo. Jokusella jo 6 vuosi menossa ja ei vielä ole sitä ihmettä tapahtunu, siis sitä matoinsinöörin ojitusta tai huokosrakenteen taikuutta. Ei tarvi kun poikkeuksellisen runsaat sateet ja laulu on valmis. Naapurikylässä on se suorakylvökoe. En sano sihen muuta kun että joo...... 

           Jaa se Koneviestin?  Sitä minä koitan seurata ohimennessä.

Juurikin se.

    Ei siitä kokeesta suurta hehkutusmölyä ole pidetty.

En pitäs minäkään......

Ootte vaan kädettömiä, eikai se meidän suorakylväjien vika ole jos te ette sitä osaa? 

Ennemmin ajatte miljoona litraa punasta tavaraa taivaan tuuliin ku pitää joka välissä olla kääntämässä ja räppäämässä siellä pellolla. Neljä ajoa ja that´s it. Kai joku joskus on vastustanu koneellista heinänkeräämistäkin mutta nykytietämyksellä sellaista kaveria sanotaan hulluks.
 

Suarakylyvö om varmmaa hyvä konsti , muttako suurimmalla osalla vilijelijööstä pelloot om erellee pilattu kynnööllä. Net ei oo siinä kunnoos ko suarakylyvö vaatis. Se ei mee jakeluu kyntäjille. Mulloon vanahimmat kyntämäti jätetty -89 ja lopuut -93 ja ny alakoo olla suara mahroollista. Hiasusavvee ja pahasti poutivvaa ko om. Köykääsesti pirelty tualta -90 luvvuuulta ja kolomantena vuanna alako tulla erua kynneettyy! Takas ei ooo palluuta. Multavuus om tänä aikana noussu pari pykälätä ja poutimine taaksejäänyttää ... .
Viljavuus noussu läpikotasi pykälällä!

Suarakylyvö om varmmaa hyvä konsti , muttako suurimmalla osalla vilijelijööstä pelloot om erellee pilattu kynnööllä. Net ei oo siinä kunnoos ko suarakylyvö vaatis. Se ei mee jakeluu kyntäjille. Mulloon vanahimmat kyntämäti jätetty -89 ja lopuut -93 ja ny alakoo olla suara mahroollista. Hiasusavvee ja pahasti poutivvaa ko om. Köykääsesti pirelty tualta -90 luvvuuulta ja kolomantena vuanna alako tulla erua kynneettyy! Takas ei ooo palluuta. Multavuus om tänä aikana noussu pari pykälätä ja poutimine taaksejäänyttää ... .
Viljavuus noussu läpikotasi pykälällä!

Joopa joo. Suorakylvölläkö ne viljavuudet nousee?

Ootte vaan kädettömiä, eikai se meidän suorakylväjien vika ole jos te ette sitä osaa? 

Ennemmin ajatte miljoona litraa punasta tavaraa taivaan tuuliin ku pitää joka välissä olla kääntämässä ja räppäämässä siellä pellolla. Neljä ajoa ja that´s it. Kai joku joskus on vastustanu koneellista heinänkeräämistäkin mutta nykytietämyksellä sellaista kaveria sanotaan hulluks.
 

     Joo, olen samaa mieltä, että useimmat jotka sitä harjoittavat, niin eivät hallitse hermojaan kylvölle lähtemisessä ja muussa viljelytoimessa.  Suorakylvössä vaan ei ole myrkytöntä vaihtoehtoa jos sellaista haluaisi harjoittaa.   Äärettömän surkeaa oli laajoilla alueilla viime kesän suorakylvöaloilla. Ensin nämä 'pintaankylvöt' eivät tahtoneet idäntyä ja kun itivät, niin epätasaisesti (siinä sitten tuli glyfosaatti myrkytys tuleennuttamiseksi mieleen syksyllä). Sitten kun alkoi sataa runsaasti vesi ei päässyt pinnalta pois ja loputkin viljat kuolivat.
       Luomutiloilla typen sitomiseksi käytetään apilanurmia. Viljatiloilla tämän osuus on 1/3 -1/4, jolloin maa on kyntämättä ja sitä ei raspata kuin murskaamalla. Jos nurmelle löytyy syöttökäyttöä, niin siinä
lisäetu. Märehtiätiloilla kyntämättömyyden osuus sitten vaihtelee, mutta nurmea voi uusia kyntämättä suorakylvönä. Lantaakin voidaan levittää kasvuaikana pintaan levityksenä kyntämättä.
       Näin kun 'suorakylväjien' puristuksessa pääsen asiaa läheltä tarkkailemaan, niin paskaruohoisimmat
palstat sieltä löytyvät, luomut täällä paljon parempia sen suhteen.  Sitten on niitä kyntämättä kylväjiä, jotka onnistuvat melkein aina rikkojen torjunnassa.  Jos rikkoja on luomutilan viljoissa tai muiden hallitsevana, niin virheet on tullut tehtyä molempien.
       Hyvärakenteisen pellon kyntäminen savialueillakaan ei ole kovin polttoaine-epätaloudellista. Kynnön jälkeen voi arvioida, että yksi tai kaksi glyfosaattimyrkytystä voi jättää väliin. Jos kyntö on säännöllistä viljanviljelyssä, suurin osa rounduppaamisesta voi jättää väliin kokonaan. Ilman kyntämistä on epätaloudellista tappaa nurmi.  Hyvärakenteisen pellon kyntö auttaa sen vesitaloutta tasaisilla mailla kun sataa runsaasti. Jos viljalle tulee pahoja uria puitaessa, kynnöllä ne saa selvitettyä suorakylvökuntoon.
       Vierestä nähtynä kun tavallista 3m:n jc:tä vedetään 80 hp:n takapotkulla, niin saman levyiseen suorakylvökoneeseen tarvitaan 120 hp neliveto. Melkoisen kallis yhdistelmä. Tämä ei myös näytä riittävän. Kun aitosuorakylvö ei tahdo onnistua, niin pitää ostaa kallis ja vetovoimaa tarvitseva, aurojen hintainen, muokkari. Ajokerrat pellolla lisääntyvät, raskaat koneet hiertävät pintamaata ja tallaavat savimaata yhä tiukemmaksi. Satotasot eivät menetelmän jälkeen ole nousseet, päinvastoin. Salaojitus yleensä pitää pistää uusiksi. Näin suorakylvön käytäntö vaan on todellisuudessa. Enpä tiedä taloudellisuudesta. Onnittelen neljän ajokerran kuskia, jos tuo nyt ihan koko tostuus sitten on.

Luomumiehet näkyy olevan suvaitsematonta porukkaa,vain oma tyyli on sallittua.Itse olen myös tehnyt luomupelloilla töitä ja puuhastelua se on.Jos läheiseltä sikatilalta ei ei saada lietettä niin satotasot on mitä sattuu.Jo parivuotta sitten kun lihaluujauhoo sai käyttää vain luomuun,päätin että ennemmin glyfo kuin lehmänraato suuhun
Ja suorakylvö vie vähemmän voimaa kuin perinteiseen kylväminen,jokunen koe hehtaari ajettiin viimmekeväänä.

Luomumiehet näkyy olevan suvaitsematonta porukkaa,vain oma tyyli on sallittua.Itse olen myös tehnyt luomupelloilla töitä ja puuhastelua se on.Jos läheiseltä sikatilalta ei ei saada lietettä niin satotasot on mitä sattuu.Jo parivuotta sitten kun lihaluujauhoo sai käyttää vain luomuun,päätin että ennemmin glyfo kuin lehmänraato suuhun
Ja suorakylvö vie vähemmän voimaa kuin perinteiseen kylväminen,jokunen koe hehtaari ajettiin viimmekeväänä.

         Jokunen koehehtaari ei paljon kerro. Katso ympärilles millaisilla traktoreilla suorakylvökoneita vedetään.
          Luomussa on puuhastelijoita samassa suhteessa kuin tavanomaisten porukassakin ja ammatilaisia kuitenkin suurin osa. Joten se siitä.

Lainaus käyttäjältä: Astral - 13.04.09 - klo:23:03

Ootte vaan kädettömiä, eikai se meidän suorakylväjien vika ole jos te ette sitä osaa? 

Ennemmin ajatte miljoona litraa punasta tavaraa taivaan tuuliin ku pitää joka välissä olla kääntämässä ja räppäämässä siellä pellolla. Neljä ajoa ja that´s it. Kai joku joskus on vastustanu koneellista heinänkeräämistäkin mutta nykytietämyksellä sellaista kaveria sanotaan hulluks.
 

     Joo, olen samaa mieltä, että useimmat jotka sitä harjoittavat, niin eivät hallitse hermojaan kylvölle lähtemisessä ja muussa viljelytoimessa.  Suorakylvössä vaan ei ole myrkytöntä vaihtoehtoa jos sellaista haluaisi harjoittaa.   Äärettömän surkeaa oli laajoilla alueilla viime kesän suorakylvöaloilla. Ensin nämä 'pintaankylvöt' eivät tahtoneet idäntyä ja kun itivät, niin epätasaisesti (siinä sitten tuli glyfosaatti myrkytys tuleennuttamiseksi mieleen syksyllä). Sitten kun alkoi sataa runsaasti vesi ei päässyt pinnalta pois ja loputkin viljat kuolivat.
       Luomutiloilla typen sitomiseksi käytetään apilanurmia. Viljatiloilla tämän osuus on 1/3 -1/4, jolloin maa on kyntämättä ja sitä ei raspata kuin murskaamalla. Jos nurmelle löytyy syöttökäyttöä, niin siinä
lisäetu. Märehtiätiloilla kyntämättömyyden osuus sitten vaihtelee, mutta nurmea voi uusia kyntämättä suorakylvönä. Lantaakin voidaan levittää kasvuaikana pintaan levityksenä kyntämättä.
       Näin kun 'suorakylväjien' puristuksessa pääsen asiaa läheltä tarkkailemaan, niin paskaruohoisimmat
palstat sieltä löytyvät, luomut täällä paljon parempia sen suhteen.  Sitten on niitä kyntämättä kylväjiä, jotka onnistuvat melkein aina rikkojen torjunnassa.  Jos rikkoja on luomutilan viljoissa tai muiden hallitsevana, niin virheet on tullut tehtyä molempien.
       Hyvärakenteisen pellon kyntäminen savialueillakaan ei ole kovin polttoaine-epätaloudellista. Kynnön jälkeen voi arvioida, että yksi tai kaksi glyfosaattimyrkytystä voi jättää väliin. Jos kyntö on säännöllistä viljanviljelyssä, suurin osa rounduppaamisesta voi jättää väliin kokonaan. Ilman kyntämistä on epätaloudellista tappaa nurmi.  Hyvärakenteisen pellon kyntö auttaa sen vesitaloutta tasaisilla mailla kun sataa runsaasti. Jos viljalle tulee pahoja uria puitaessa, kynnöllä ne saa selvitettyä suorakylvökuntoon.
       Vierestä nähtynä kun tavallista 3m:n jc:tä vedetään 80 hp:n takapotkulla, niin saman levyiseen suorakylvökoneeseen tarvitaan 120 hp neliveto. Melkoisen kallis yhdistelmä. Tämä ei myös näytä riittävän. Kun aitosuorakylvö ei tahdo onnistua, niin pitää ostaa kallis ja vetovoimaa tarvitseva, aurojen hintainen, muokkari. Ajokerrat pellolla lisääntyvät, raskaat koneet hiertävät pintamaata ja tallaavat savimaata yhä tiukemmaksi. Satotasot eivät menetelmän jälkeen ole nousseet, päinvastoin. Salaojitus yleensä pitää pistää uusiksi. Näin suorakylvön käytäntö vaan on todellisuudessa. Enpä tiedä taloudellisuudesta. Onnittelen neljän ajokerran kuskia, jos tuo nyt ihan koko tostuus sitten on.

Olipas pitkä sepustus. Muutamaan kohtaan tarvii kyllä vastata.

-Suorakylvetyillä pelloilla ei ole urautumisongelmaa puidessa, päinvastoin. Perinteisellä tavalla viljellessä jäi aina muutama paikka puimatta pehmeyden takia. Nyt kestää helposti ajaa päältä ilman pienintäkään riskiä. Väittäisin että sateenkestävyys ja veden läpäisykyky on parantunut todella huomattavasti.

Sama asia näkyy myös naapurin säätösalaojissa. Ennen sateen jälkeen kului runsas vuorokausi ennenkun vesi tuli putken päästä. Nyt samaan asiaan riittää puoli päivää. Jotain siellä on siis tapahtunut. Ollut suorakylvössä myös pidemmän aikaa

-Neliveto kyllä veturista löytyy mutta ei kylväessä ole tarvinnut napsutella päälle.

-Kyllä neljä ajokertaa riittää, riippuen hieman ruiskutuksessa käytettävistä aineista, itse olen koittanut antaa niin vähän aineita kun mahdollista jolloin yksi ruiskutuskerta riittää hyvin. Ennen kylvöä glyfosaatti pitää rikat yleensä kurissa jolloin voidaan ruiskutusajankohtaa myöhästää jopa siihen asti että tautiaineen (jos tarvetta) saa annettua samaan satsiin. Eli ruiskutus (1l/ha glyfo), kylvö, rikka-/tautiruiskutus ja siihen puinti päälle. Näillä on menty jo 8 vuotta.

En sano että olis yhtä ainutta oikeaa tapaa viljellä, missään nimessä. Itselle sopivimmaksi muodoksi tällä kulurakenteella on vaan osoittautunut suorakylvö. Ymmärrän täysin myös luomuviljelyn (Silloin kun todella _viljellään_ eikä lähinnä optimoida tukia, valitettavasti tätä näkyy säälittävän usein) ja olen myös nähnyt hyviä ja puhtaita luomuviljelyksiä. Samoin ymmärrän perinteiset menetelmät vaikkapa karjan kanssa. Joka tavassa on puolensa niin hyvässä kun huonossa

Omakohtasesti suorakylvö toimii paremmin kuin fiduiks kyntäminen. Ei ollu meikäläisestä ikinä kyntömestariks...Viime kesä oli kyllä kehno vuos suorakylväjälle, se on pakko myöntää.

Paras ikinä mun uralla.

Glyfosaattiruiskutukset (Roundup) lisäsivät Fusarium-sienitauteja vehnän tähkissä. Tähän tulokseen tulivat kanadalaiset tutkijat nelivuotisessa tutkimuksessa. Vuosina 1999-2002 kerättiin viljelijöiden pelloilta yhteensä 659 näytettä Kanadan preeria-alueelta, jossa vehnää viljellään yli puolet vilja-alasta. Lisäksi kerättiin taustatiedot käytetystä viljelytekniikasta.
http://www.luomu.fi/alkutuotanto/uutisarkisto2005.htm#s1

   Joo, Monsanto-GM-Glyfosaatti-kombinaatio on ahdistava, vastenmielinen, riistokapitalistiskommunistinen
diktatuuri, jota pitää vastustaa kaikkien järkevien viljelijöiden.

   Joo, Monsanto-GM-Glyfosaatti-kombinaatio on ahdistava, vastenmielinen, riistokapitalistiskommunistinen
diktatuuksri, jota pitää vastustaa kaikkien järkevien viljelijöiden.

Oikein! Ihankun tässä nyt ei oltais jo naru tarpeeks tiukalla kaulan ympärillä. Vielä kun saadaan mahdollisuuksien mukaan boikotoitua näitä kahta isoa keskusliikettä ja saadaan yksityiset toimijat sekä jalostajat jatkamaan ja pysymään erossa yhden firman talutusnuorasta