Olisikohan filmi peräisin infopaketista, jonka valio c-alueen tissinkoittajille oppaaksi median kohtaamisessa.
Jos media lähestyy, on ensisijaisesti koetettava kohdistaa kiinnostus naapurikylän, tai -pitäjän tilaan, jossa työt tehdään avantilla, mieluummin ilman hyttiä ja työt tehdään ihan itse. Jos toimittaja itsepintaisesti lähestyy on huomioitava seuraavaa.
Muutamaa vuotta vanhaa omakotitaloa ei saa kuvata kuin apukeittion ovelle, mutta kuitenkin niin, jotta kaikille selviää että kyse melkein kartanosta. Vuoden parin vanhaa varmari-volvoa ei saa kuva kuin renkaan jäljet, mutta jos lomittaja vielä tekemässä työt, vanhaa tojotaa sopii kuvata. Uusi navetta tai mittava laajenus asfalttikenttineen sopii kuvata, jotta muodostuu kuva yrittelijäisyydestä, samoin raiviot mainittava, mutta suurpiirteisesti. Edellisen sukupolven työpanosta ei syytä mainita, ettei synny melikuvaa, jotta vanhat käytetään loppuun. Ei myöskään toimitusjohtaja-titteliä saa käyttää viittä kertaa enempää haastattelussa, jättää leuhkan vaikutelman. Jollei ole saanut valion uutta haalaria kuvaan, pitää käyttää vanhaa ylö-paitaa tai sampo-takkia, fentti tai pöttinkeri vaatteet jättävät leuhkan vaikutelman. Ja lopuksi kaikkein tärkein, tuista ei saa mainita halaistua sanaa. Eihän se ole hääviä, jos maailma avautuu taas ja joutuu perse ruvella kolme kertaa saman talven aikana istumaan taimaan koneessa.
