niin joutaapia vanahoja tiejostoja syynäelemmään
Soe kalakkunoejjan kasvattamon
käötävillä sampa
ja heltehessä värreili tuo
kaukomainen pampa
Siellä muvvan kalakkuna
nimeltäsä Nyyrikkikö lie
ei tienny kuinka kauvvas
kulukee sillä vielä tie
Siellä aamuin illon heitti hälle
maissin jyviä
tehän tiijjätte, ne päeväkasvuun
ovat kovin hyviä
Ja täkkään vielä ruiskutettaan
hormoonija, aamuin illoin
niin melekeenpä räjähtäen
kasvaa Nyyrikkiki silloin
Ja kun kulluu aekaa tarpeeksi
sen joku Petro kolistaapi
ja kenties jopa tollarin tuo
Nyyrikistä saapi
Näen alakaa matka Nyyrikillä
kaukomaelle, Suomeen asti
siihen sammaan laevaan lastattanneen
myöski pampulasti
Ja pijan, alta kuukauvven
se yhteen lihavirmaan päätyy
se tosin siellä lähtömoassa
melekolaella jäätyy
Ja kun mikrossa sen sulattellee
teurastaja Reima
niin kahtokoapa, siihen lyyvvään
suomalaesta lihhaa, leima
Näen se homma toemii, tiijjättää
sen sanomattae kyllä
ja komejasti säjekehä
leijjuu lihavirman yllä
Ja tiijjä vaekka ne nääkkee yöllä
unta meleko märkää
kun ne seoraavassa laevassa
tuovat sitä kotimaesta härkää...
Elämä on parasta kometiijjaa
