Jukka Rajala otti vetovastuun luomun kehittämisessä.
Suomen luomun kannalta professori Toivo Rautavaara oli keskeinen tekijä. Blogitekstissä lukee:
"
Meillä oli Viikissa, 1970-luvun puolivälissä, Anja Alangon ja Anita Ellalan vauhdittama vaihtoehtoisen viljelyn opintopiiri, jossa Rautavaara usean otteeseen kävi luennoimassa".
Jukka Rajala oli/on ilman muuta ollut primus motor, kuten todettiin myös samassa blogitekstissäni (lihavointi):
Väliotsikko:
Luomutuotannon tulo Suomeen ja Ekoviljelijät
"Suomessa toimi 1970-luvun alussa lähinnä biodynaamiset viljelijät (mm. Michael Pax) sekä jokunen biologinen viljelijä (esimerkiksi Yrjö Karhu). Luomuviljely, joka perustuu puhtaasti maataloustieteen tuloksiin, ei vielä ollut olemassa. Ainoastaan akateemikko A.I.Virtasen kokeilut Joensuun tilallaan Sipoossa näyttivät meille, tuleville agronomeille, että ”typpikotovarainen” maatalous olisi mahdollista. Yliopiston vaihtoehtoisen viljelyn opintopiiri oli tärkeä kanava, jonka kautta tieto levisi. Myös maatalouskirjasto ja sen ahkera henkilökunta vaikutti kehitykseen. Valamon maatila oli, Lehtimäessä sijaitsevan Urho Karin karjatilan ohella, Suomen ensimmäisiä suurehkoja tiloja, jossa ryhdyttiin harjoittamaan "ekoviljelyä". Alussa puhuttiin jopa myrkyttömästä viljelystä, mutta se käsite poistui pian.
Kehityksen kannalta agronomi Jukka Rajalan tulo Savoon sekä hänen kirjallinen tuotantonsa oli ratkaisevan tärkeä. Uudessa-Valamossa pidettiin valtakunnallisen Ekoviljelijät ry:n eka vuosikokous, josta myöhemmin useiden vaiheiden kautta siis kasvoi Luomuliitto. Luomutuotanto vakiintui pikkuhiljaa Suomessa. Itse menetin varmaan pienen pääoman kun olin aivan liian "aikaisin" liikkeellä. Lopetin vuonna 1987 ja luomutuet astuivat voimaan 1990-luvun alussa, heh, heh".
Terveisiä pohjoisesta,
tyytyväinen korpiagronomi/eläkeläinen
