Kyllä niitä lehtiä pitää olla tolkuttomasti että niillä mitään merkitystä. Viljasss on pois kerättävää olkea saman verran kuin jyviäkin, silti pellot kasvaa vaikka ne oljet kuluttaa sitä typpeä. Tonnista kuivia lehtiä tulee melkoinen kasa. Se koiranpaska on parempi lannoite siitä moskasta

Kyllähän sitä nykyään levitetään nollakuituakin peltoon. Lehtikasakin pellossa on aika paljon lehtiä, jos hehtaarille levitettäisiin vaikka puolen metrin kerros lehtiä. Se tarkoittaisi kosteudesta riippumattakin paljon lehtiä per hehtaari. Että jos lehtiäkin lisättäisiin sopivasti tai mukavasti per hehtaari vuosittain, niin yhtäkkisiltä typpikuiluilta vältyttäisiin.

Tämä voisi olla yksi lannoitusvaihtoehto: Haketetaan puut metsistä peltoon ja lannoitetaan sillä. Kannot ja hakkuutähteet ja oksat ja neulaset ja lehdet ja ja. Miksi toimisi tai ei toimisi. Avaan keskustelun.

-SS-

Olen ottanut vastaan lehdenosto koneden lehtimassaa vuosia. Kipattu tonne ja jollain möyhinyt niitä joskus. Sitten kuivana syksynä levitetty, titeenkin noihin jäykiin, sitkeisiin kohtiin eniten ja paksusti. Kultivaatorilla siihen. Vuosia sen harrastin, huomas kyllä kun usesta pelloista kun kultivoitu vuosikausia,
sitten viherkesantoa ja sen kynti, siitä näki selvät mustat raidat saven seassa joka oli se lehti massaa. Jotain ravinne arvoa tai sadon lisää en ota kantaa, mutta kai se muokkautuvuus ja sateen kesto on ehkä parmpi.

Sen me tiedetään,  tietyt aurat ja olosuhteet hautaa kaiken sileen että hapeton se ei vaan hajoo siellä viilun pohjassa, ehkä kultivointi parempi?