90 luvun alusta on paaleja tehty ja isännyyden vaihduttua aloin käyttää säilöntäainetta. Säilyyhän ne paalit jos ei reikiä tule. Ei se säilöntäaine siihen auta jos muovia on liian vähän tai reikiä. Pilaantuuhan se rehu silloin... Säilöntäaineen kanssa rehusta tulee käymislaadultaan parempaa millä on aperuokinnassa iso merkitys. Lämpimillä keleillä ape ei lämpiä lähellekään niin nopeasti. Yksi suuri ongelma on se jos/kun rehu pääsee liian kuivaksi joka aiheuttaa sitten ongelmia myöhemmässä vaiheessa...
Mitä ongelmaa tuo kuivuus teettää? Joillakin tutuilla tuntuu olevan ensiarvoisen tärkeää, että rehu saadaan kuivana, siis todella kuivana talteen. Tosin niilläkin ihan normi erillisruokinta. Mä nyt oon niin hätäänen , että harvoin se oikein kuivaa on. Nyt ainakin huomannut , että 3,20 karhokin kuivaa melko heikosti entiseen 2,80 tai 2,40 verrattuna. 2,40 jäljeltä tulee tehtyä "kuivaa heinää" ilman pöyhimistä. Aina ajatellut, että niittotuore on parempaa kuin vesimärkä, mutta niittotuore on hieman liian märkää ollakseen sopivaa. Tai ei kait tuossakaan mitään muuta, mutta niittotuoreesta niitä pallukoita tulee vaan reilusti enemmän, kuin vähänkin kuivahtaneesta. Ennen kun tarkkuussilppurilla tehtiin rehut pienelle karjalle, niin varmin konsti pilata kaikki oli antaa kuivaa rehun liikaa. Mutta siinä rehu lämpeni jo aumassa saati sitten tornissa. Ja tuossakin se rintaman liian hidas eteneminen oli syy. Joten tuohon ketjuun verrattuna paaliin siirtyminen minimoi pilaantumis tappiot. Tosin siitä ruokinnallisesta erovaisuudesta en osaa sanoa. Noista tarkkuussilppuri rehu ajoista tuotokset on tainnut lähes kaksinkertaistua, mutta johtunee ihan muusta kuin tuorerehusta.