Klopaalisesti kun alkaa ajatella niin ei suomes eikä eu:ssa kannata lihaa tuottaa. E-Amerikassa ja Usassa on karjat kymmenissä tuhansissa eikä seminologiille tartte kilometrirahoja maksella.

Lainaus käyttäjältä: NakkeNarsu - 16.03.09 - klo:09:27

Tässä asiassa on muutama perusfakta:
1. Olosuhteet ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa.
2. Tukiero aiheuttaa tuloeroa ja vääristää kilpailua.
3. Tilat kilpailevat keskenään sijainnista ja tuotantosuunnasta riippumatta.
Talouden mekanismien hahmottaminen tuntuu olevan eräille ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Tuota ykköskohtaa kannattanee miettiä... jos siihen on eväitä... siis miettimiseen...   

Miten pohjoisen emolehmätuottajat kilpailevat noin 1500 emolehmällä esim uudenmaan 8500 emolehmää vastaan. Miten voit väittää totisella naamalla että olosuhteet pohjoisessa ovat samat kuin esim uudellamaalla ? Miten nämä tilat kilpailevat keskenään ? Selitä nyt, kun en tajua.

Yksi seikka on ainakin että C3 ja C4 voivat myydä lihaa kannattavasti näillä järjettömillä hinnoilla. Tästä syystä teurastamoille syntyy virhesingnaali että tuotanto kasvaa nykyisillä tilityshinnoilla, hinta on OK

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 16.03.09 - klo:09:37

Lainaus käyttäjältä: NakkeNarsu - 16.03.09 - klo:09:27

Tässä asiassa on muutama perusfakta:
1. Olosuhteet ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa.
2. Tukiero aiheuttaa tuloeroa ja vääristää kilpailua.
3. Tilat kilpailevat keskenään sijainnista ja tuotantosuunnasta riippumatta.
Talouden mekanismien hahmottaminen tuntuu olevan eräille ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Tuota ykköskohtaa kannattanee miettiä... jos siihen on eväitä... siis miettimiseen...   

Miten pohjoisen emolehmätuottajat kilpailevat noin 1500 emolehmällä esim uudenmaan 8500 emolehmää vastaan. Miten voit väittää totisella naamalla että olosuhteet pohjoisessa ovat samat kuin esim uudellamaalla ? Miten nämä tilat kilpailevat keskenään ? Selitä nyt, kun en tajua.

Rupetisi sitten väknäämään tästä aiheesta ja koitsat sillä siirtää keksusteölun tuvrallisemmalle pohjale tuotsa siemmentjäa esimekristä jossa aika sevlästi kerrotaan miten kutsannukset ja tuet jakauvuvat? Vai oliko niin piktä ettet jaskanut lukea?

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 16.03.09 - klo:09:25

Mutta tästä aika selkeästi näkyy mikä on tilanne kun osuustoiminnan periaatteiden mukaisesti maksu on kaikille sama eikä kustannusvastaava.

Mutta että nuo suuret kustannukset näkyvät siis kaikilla tuottajilla alueesta riippumatta alhaisempana maidon tai vasikan tai lihan hintana ja näin ihan kaikki osallistuvat niiden kustannusten maksamiseen.

Mutta se mikä tässä ihmetyttää tavallaan on se että noita pohjoisen tukia nimenomaan perustellaan suurilla etäisyyksillä ja niistä aiheutuvilla kustannuksilla. Ja ne kustannukset ovat tosiasia ei siinä mitään. Mutta sitten kuitenkin esimerkiksi osuustoimintapuolella ne suuret kustannukset maksetaan yhteisvastuullisesti kaikki myös muualla kuin pohjoisessa olevat tilat niin tosiasiallisesti ne suuret kustannukset eivät kohdistukaan pelkästään niille tiloille. Tuet sensijaan menevät täysimääräisesti vain ja ainoastaan niille tiloille. Minun mielestäni tässä on jonkin sortin ristiriita? Mutta tuossahan tavallaan pohjoisen tilat kilpailevat sillä tavalla että muut tilat maksavat osan heidän kustannuksistaan eli subventoivat kuluja eli tehdään tulonsiirto ja sen lisäksi vielä tulevat tuet. Aika hyvin on kilpailtu? Tukikilpailussa ja kustannusten jakokilpailussa on pärjätty ihan hyvin?

Ainakin sikapuolella tilat pisteytetty ja määrälisien yms vaikutus suurempi kuin tukien, siltikin pientuottajia riittää.

Kuljetustuet maksaa jokin aivan muu taho kuin etelän karjatiheän alueen tuottajat.

C-alueen tuet ovat osittain olosuhde-perusteisia, mutta myös aluetukia. C-alueiden väestötiheys katsotaan eussa niin alhaiseksi että alueen asutuksen säilymisen ja palveluiden kannalta maatalouden säilymistä on tuettava pysyvin ja tuotantoon sidotuin tuin. Eli ihan tietoisesti tuetaan kannattamatontakin tuotantoa, etelässä kuitenkin piti keskittyä tuotannon keskittymiseen ja tehostamiseen ja lopettajien siirtymiseen tuottavimmille aloille.

Pohjoiseen maksetut tuet eivät alenna mitenkään muiden tuloja.

Ja tuo voortimieshen kijroitus olis siis tubaa koska sinä niin sanot? Kulut jakauvuvat kutsannusvatsaavasti eivtäkö alenna kenekään tilityshitnoja?

Lainaus käyttäjältä: KT - 16.03.09 - klo:11:38

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 16.03.09 - klo:09:37

Lainaus käyttäjältä: NakkeNarsu - 16.03.09 - klo:09:27

Tässä asiassa on muutama perusfakta:
1. Olosuhteet ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa.
2. Tukiero aiheuttaa tuloeroa ja vääristää kilpailua.
3. Tilat kilpailevat keskenään sijainnista ja tuotantosuunnasta riippumatta.
Talouden mekanismien hahmottaminen tuntuu olevan eräille ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Tuota ykköskohtaa kannattanee miettiä... jos siihen on eväitä... siis miettimiseen...   

Miten pohjoisen emolehmätuottajat kilpailevat noin 1500 emolehmällä esim uudenmaan 8500 emolehmää vastaan. Miten voit väittää totisella naamalla että olosuhteet pohjoisessa ovat samat kuin esim uudellamaalla ? Miten nämä tilat kilpailevat keskenään ? Selitä nyt, kun en tajua.

Rupetisi sitten väknäämään tästä aiheesta ja koitsat sillä siirtää keksusteölun tuvrallisemmalle pohjale tuotsa siemmentjäa esimekristä jossa aika sevlästi kerrotaan miten kutsannukset ja tuet jakauvuvat? Vai oliko niin piktä ettet jaskanut lukea?

No eikös se ole osuuskunnan päätettävissä miten kustannukset jaetaan ? Tuskin mtk on sitä päättänyt, ei minun tietääkseni. Ja noilla eläinmäärillä koitan vain valaista miten vähistä summista on kyse loppupeleissä.

No eikös se ole osuuskunnan päätettävissä miten kustannukset jaetaan ? Tuskin mtk on sitä päättänyt, ei minun tietääkseni. Ja noilla eläinmäärillä koitan vain valaista miten vähistä summista on kyse loppupeleissä.

On on ja ihan heploa onkin saada muutoskia aikaan niinkuin teuratsamopuolella on jo tehty ja veikkaan että muut enemmin tai myöhemin menee peräsä. Mutta ei taitselutta, saavutetuista eduista ei lyuovuta. Mutta et sannalakaan vieläkään puuttunut siihen mikä oli tesktin pääasia minun mieletsäni eli siihne että kaikki tilat subventoivat kokreita kutsannuksia joko korkeamipna maksuina tai ahlaisempina tuottajahitnoina mutta tuet menevät kuitenki vain tietyile tiloille? Että onko se niinku astioiden olla pitää vain olisiko kojraamista asioisaa joka siis osuskutnien päätöskillä voidan kojrata jos enmmitsö niin katsoo?

Lainaus käyttäjältä: KT - 16.03.09 - klo:11:52

No eikös se ole osuuskunnan päätettävissä miten kustannukset jaetaan ? Tuskin mtk on sitä päättänyt, ei minun tietääkseni. Ja noilla eläinmäärillä koitan vain valaista miten vähistä summista on kyse loppupeleissä.

On on ja ihan heploa onkin saada muutoskia aikaan niinkuin teuratsamopuolella on jo tehty ja veikkaan että muut enemmin tai myöhemin menee peräsä. Mutta ei taitselutta, saavutetuista eduista ei lyuovuta. Mutta et sannalakaan vieläkään puuttunut siihen mikä oli tesktin pääasia minun mieletsäni eli siihne että kaikki tilat subventoivat kokreita kutsannuksia joko korkeamipna maksuina tai ahlaisempina tuottajahitnoina mutta tuet menevät kuitenki vain tietyile tiloille? Että onko se niinku astioiden olla pitää vain olisiko kojraamista asioisaa joka siis osuskutnien päätöskillä voidan kojrata jos enmmitsö niin katsoo?

No paljonko esim lapin 1500 emolehmää saa tukea koko potista ?

Lainaus käyttäjältä: Saunanpolttaja - 16.03.09 - klo:11:58

Lainaus käyttäjältä: KT - 16.03.09 - klo:11:52

No eikös se ole osuuskunnan päätettävissä miten kustannukset jaetaan ? Tuskin mtk on sitä päättänyt, ei minun tietääkseni. Ja noilla eläinmäärillä koitan vain valaista miten vähistä summista on kyse loppupeleissä.

On on ja ihan heploa onkin saada muutoskia aikaan niinkuin teuratsamopuolella on jo tehty ja veikkaan että muut enemmin tai myöhemin menee peräsä. Mutta ei taitselutta, saavutetuista eduista ei lyuovuta. Mutta et sannalakaan vieläkään puuttunut siihen mikä oli tesktin pääasia minun mieletsäni eli siihne että kaikki tilat subventoivat kokreita kutsannuksia joko korkeamipna maksuina tai ahlaisempina tuottajahitnoina mutta tuet menevät kuitenki vain tietyile tiloille? Että onko se niinku astioiden olla pitää vain olisiko kojraamista asioisaa joka siis osuskutnien päätöskillä voidan kojrata jos enmmitsö niin katsoo?

No paljonko esim lapin 1500 emolehmää saa tukea koko potista ?

Edleen hukasa se perusjuttu eli kohdellanko tiloja tasavetraisesti ja tasapuolisetsi. Jos Pallinpyörittäjään on uksominen niin tukipotti on muistakseni noin 8-ketrainen eli siis esimekrissäsi nuo Lapin emot saava kokonasitukipotitsa suuremaan osan kuin Udemnaan emolehmät?

Aamulehden yleisönosastolla oli pj asiasta mielipidekirjuutus.
Johtaiskohan jäljet agroon?

[/quote]

Edleen hukasa se perusjuttu eli kohdellanko tiloja tasavetraisesti ja tasapuolisetsi. Jos Pallinpyörittäjään on uksominen niin tukipotti on muistakseni noin 8-ketrainen eli siis esimekrissäsi nuo Lapin emot saava kokonasitukipotitsa suuremaan osan kuin Udemnaan emolehmät?

[/quote]
Sinulla on edelleen hukassa se perusajatus että suomi jaettiin kahteen osaan eu jäsenyysneuvotteluissa ja tuo kahtiajako mentiin hyväksymään kansanäänestyksellä. Samalla sitouduttiin tukemaan kannattamatontakin tuotantoa pohjoisessa asutuksen ja palveluiden turvaamiseksi koko suomessa, etelässä oli tarkoitus keskittyä tuotannon keskittämiseen ja tehostamiseen ja luopujien siirtymiseen kannattaville aloille.

C-alueella pihvivasikan kysyntä on tukitasosta johtuen kova ja se määrittää koko maan hintatason.Eli kun etelän emotila myy vasikkansa saa sekin ripauksen sitä pohjoista tukea mutta sonnitila AB-alueella joutuu kilpailemaan vasikoista ilman mitään subventiota. Cosmic on kirjoittellu hyvin tästä aiheesta monesti.Ai niin...mutta eihän tilat/tukialueet kilpaile keskenään ja menestyminen riippuu isännän ammattitaidosta

Edleen hukasa se perusjuttu eli kohdellanko tiloja tasavetraisesti ja tasapuolisetsi. Jos Pallinpyörittäjään on uksominen niin tukipotti on muistakseni noin 8-ketrainen eli siis esimekrissäsi nuo Lapin emot saava kokonasitukipotitsa suuremaan osan kuin Udemnaan emolehmät?

[/quote]
Sinulla on edelleen hukassa se perusajatus että suomi jaettiin kahteen osaan eu jäsenyysneuvotteluissa ja tuo kahtiajako mentiin hyväksymään kansanäänestyksellä. Samalla sitouduttiin tukemaan kannattamatontakin tuotantoa pohjoisessa asutuksen ja palveluiden turvaamiseksi koko suomessa, etelässä oli tarkoitus keskittyä tuotannon keskittämiseen ja tehostamiseen ja luopujien siirtymiseen kannattaville aloille.
[/quote]

Juu, ja MTK junttasi heti alkuunsa pois AB-alueen korotetut investointituet, EU-komission määräämät...niillä piti laittaa AB-alueen maatalous kuntoon. 

Lainaus käyttäjältä: jopihopi - 16.03.09 - klo:12:29

Edleen hukasa se perusjuttu eli kohdellanko tiloja tasavetraisesti ja tasapuolisetsi. Jos Pallinpyörittäjään on uksominen niin tukipotti on muistakseni noin 8-ketrainen eli siis esimekrissäsi nuo Lapin emot saava kokonasitukipotitsa suuremaan osan kuin Udemnaan emolehmät?

Sinulla on edelleen hukassa se perusajatus että suomi jaettiin kahteen osaan eu jäsenyysneuvotteluissa ja tuo kahtiajako mentiin hyväksymään kansanäänestyksellä. Samalla sitouduttiin tukemaan kannattamatontakin tuotantoa pohjoisessa asutuksen ja palveluiden turvaamiseksi koko suomessa, etelässä oli tarkoitus keskittyä tuotannon keskittämiseen ja tehostamiseen ja luopujien siirtymiseen kannattaville aloille.
[/quote]

Juu, ja MTK junttasi heti alkuunsa pois AB-alueen korotetut investointituet, EU-komission määräämät...niillä piti laittaa AB-alueen maatalous kuntoon. 
[/quote]
Sinipuna ne leikkas.

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 16.03.09 - klo:09:37

Lainaus käyttäjältä: NakkeNarsu - 16.03.09 - klo:09:27

Tässä asiassa on muutama perusfakta:
1. Olosuhteet ja panokset ovat samat kaikille tuottajille koko suomessa.
2. Tukiero aiheuttaa tuloeroa ja vääristää kilpailua.
3. Tilat kilpailevat keskenään sijainnista ja tuotantosuunnasta riippumatta.
Talouden mekanismien hahmottaminen tuntuu olevan eräille ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Tuota ykköskohtaa kannattanee miettiä... jos siihen on eväitä... siis miettimiseen...   

Miten pohjoisen emolehmätuottajat kilpailevat noin 1500 emolehmällä esim uudenmaan 8500 emolehmää vastaan. Miten voit väittää totisella naamalla että olosuhteet pohjoisessa ovat samat kuin esim uudellamaalla ? Miten nämä tilat kilpailevat keskenään ? Selitä nyt, kun en tajua.

Mistä nuo luvut ovat peräisin, hihastako???

Professori Jyrki Niemen mukaan emoja pohjois-suomessa 8284, itä-suomessa 12305, väli-suomessa 12799 ja etelä-suomessa 15540!
Jos karttaa yhtään osaan tulkita, niin AB-alue=etlä-suomi.
Taitaa emoista reilu kaksi kolmasosaa olla siellä pohjoisen tuen alueella!

(NUTS 2 aluejaon suuralueet Uusimaa ja Ahvenanmaa on yhdistetty etelä-suomeen. Lähde Tike, maaseuturekisteri.)