Vääristää tilojen välistä kilpailukykyä.
Kaikilla pitäisi olla lähtökohdat, jotka luonnonolosuhteista johtuen erilaisia, ei keinotekoisia, poliittisia vääristymiä.
Vai väittääkö joku, ettei tilat kilpaile keskenään ja maatalouspolitiikka ja tukipolitiikka on vain ja ainoastaan sosiaalihuoltoa , aluepolitiikkaa ja tietyn puolueen äänestäjien hengissä pitämistä.
Suomea ei voida tasapäistää vääristämällä tukipolitiikkaa.
Millä tavalla joku lapin perukoilla oleva emolehmätila kilpailee etelän emolehmän tilan kanssa ?
Hyvä kysymys!!
En tiedä emolehmätiloista mutta minäpä kerron esimerkin aiheesta jonka tiedän ja jonka pitäisi jokaiselle taloudesta jotain ymmärtävälle kertoa että miten tämä homma oikein menee. Tai siis tiesin, aivan päiväntasa tietoa minulla ei kaikista luvuista ole ja vanhatkin tietämäni luvut olivat vielä markoissa mutta uskon että asia sinällään ei ole miksikään muuttunut. Tosin tämä ei suoranaisesti liity emolehmätiloihin.
Kaikki varmaan tietää että seminologit kiertävät päivittäin tiloilla siementämässä? Tarkat tämänhetkiset luvut että miten tarkkaan ottaen aluekohtaiset erot menevät eivät tosiaan ole tiedossani mutta kun olen yrittänyt sovittaa tietoni siitä ajasta kun osuuskunnat olivat erillisiä tähän päivään ja niihin tietoihin mitä olen saanut niin uskoisin että ei olla kaukana jos sanon että pohjoisessa seminologi ajaa päivän aikana yli 300 kilometriä ja käy sinä aikana 5-7 tilalla varsin yleisesti siementämässä yhden lehmän. Näin päivän tuottopuolelle tulee 14 euroa käyntimaksua ja siemennyksestä 8 euroa per tila. Tuossa kahdeksassa eurossa on jo mukana nuorsonnin siemenannoksen tuotantokustannus eli se ei ole suinkaan nettoa mutta siis päivän tuottopuolelle tulee 110-154 euroa ja menopuolelle autokulut ehkä 350 kilometriä eli 140 euroa ja palkkakustannus eli joku 160 euroa eli yhteensä 300 euroa. Äkkiseltään tyhmempi voisi tuosta kuvitella että siemennystoiminta on pahasti tappiollista kun takkiin tulee 150 euroa per päivä?
Oikein karjatiheällä alueella uskoisin että seminologin päivässä kilometrejä on ehkä 120 ja tiloja 13-16. Tällaiselle seminologille tulopuoli siis 286 - 352 euroa ja menopuoli 210 euroa eli tuosta jo jotain jääkin. Etelässä uskoisin että kilometrejä noin 150 ja tilauksia 10-14 eli tulopuoli 220 - 308 ja menopuoli 220 euroa. Aivan näin selkeä erohan ei taloudessa suoraan ole koska pohjoiseen on saatu ainakin keinosiemennyspuolella jotain pohjoista kuljetustukea tai avustusta joka on kattanut osan tuosta erosta mutta en tiedä mikä on päivän tilanne sen tuen suhteen tänään. Jos ei ole yrityksen tai siis osuuskunnan piikissä niin veronmaksajan kuitenkin?
Mutta tästä aika selkeästi näkyy mikä on tilanne kun osuustoiminnan periaatteiden mukaisesti maksu on kaikille sama eikä kustannusvastaava. Karjatiheät alueet ja vielä harveneva eteläkin selkeästi subventoivat pohjoista eli jokaista pohjoisen siemennystä karjatiheän alueen tila subventoi jollakin summalla eli tavallaan kaikki maksavat pohjoisen korkeammat kustannukset. Sen verran maitopuolestakin tiedän että ihan sama kaava sielläkin on, pohjoisten tilojen kustannukset voivat ilmeisesti pahimmillaan olla niin korkeat että tilakohtaisesti maidosta saatavalla marginaalilla ei kateta tilakohtaisia keräilykustannuksia. Tilanne kuitenkin parempi koska on vakiot keräilyreitit toisin kuin siemennyksessä. Ja ihan sama teurastamopuolella eli kun emolehmistä kysyttiin niin kun täällä kirjoitteleva emo-heikki täällä kertoo että ei kilpailua ja sen kun soittaa vaan niin teurastamon auto tulee ja hakee kaikilta samaan hintaan. Hakee joo mutta mitä tapahtuu taustalla eli jos emo-heikki asuu jossakin kairassa niinkuin kirjoituksissaan antaa ymmärtää niin pahimmillaan yhden eläimen hausta voi tulla 150 kilometrin ylimääräinen reissu reittiin ja kun suhteuttaa tuon reissun kustannukset oliskos vaikka 70 senttiä kilometri palkkakuluineen vaikka vasikan hintaan niin välttämättä vasikan hinta ei kata hakukustannuksia. Mutta jonkunhan tuokin kustannus on maksettava ja tarvitaan pahimmillaan aika monta voittoa tuottavaa vasikan hakua että yhden vasikan haun kustannukset peitetään. Mutta että nuo suuret kustannukset näkyvät siis kaikilla tuottajilla alueesta riippumatta alhaisempana maidon tai vasikan tai lihan hintana ja näin ihan kaikki osallistuvat niiden kustannusten maksamiseen.
Mutta se mikä tässä ihmetyttää tavallaan on se että noita pohjoisen tukia nimenomaan perustellaan suurilla etäisyyksillä ja niistä aiheutuvilla kustannuksilla. Ja ne kustannukset ovat tosiasia ei siinä mitään. Mutta sitten kuitenkin esimerkiksi osuustoimintapuolella ne suuret kustannukset maksetaan yhteisvastuullisesti kaikki myös muualla kuin pohjoisessa olevat tilat niin tosiasiallisesti ne suuret kustannukset eivät kohdistukaan pelkästään niille tiloille. Tuet sensijaan menevät täysimääräisesti vain ja ainoastaan niille tiloille. Minun mielestäni tässä on jonkin sortin ristiriita? Mutta tuossahan tavallaan pohjoisen tilat kilpailevat sillä tavalla että muut tilat maksavat osan heidän kustannuksistaan eli subventoivat kuluja eli tehdään tulonsiirto ja sen lisäksi vielä tulevat tuet. Aika hyvin on kilpailtu? Tukikilpailussa ja kustannusten jakokilpailussa on pärjätty ihan hyvin?
Ainakin sikapuolella tilat pisteytetty ja määrälisien yms vaikutus suurempi kuin tukien, siltikin pientuottajia riittää.
Kuljetustuet maksaa jokin aivan muu taho kuin etelän karjatiheän alueen tuottajat.
C-alueen tuet ovat osittain olosuhde-perusteisia, mutta myös aluetukia. C-alueiden väestötiheys katsotaan eussa niin alhaiseksi että alueen asutuksen säilymisen ja palveluiden kannalta maatalouden säilymistä on tuettava pysyvin ja tuotantoon sidotuin tuin. Eli ihan tietoisesti tuetaan kannattamatontakin tuotantoa, etelässä kuitenkin piti keskittyä tuotannon keskittymiseen ja tehostamiseen ja lopettajien siirtymiseen tuottavimmille aloille.
Pohjoiseen maksetut tuet eivät alenna mitenkään muiden tuloja.
