Olen tässä tutkinut peltobioenergiaan liittyen noita viljelymaa-asioita. Maailmalla on erittäin merkittäviä alueita luonnonlaitumina kun Suomessa niitä on marginaalisesti suhteessa viljeltyyn peltoon. Taitaa olla niin, etä monessa maassa ei jostain syystä kasva metsä, vaan vaikeasti viljeltävät maat ovat luonnostaan heinää kasvavaa laidunta. Vanhojen miesten puheista olen päätellyt että meidänkin peltoaukeiden hallitsemassa (peltoa >40% alasta) ex-kunnassamme oli huomattava osa nykyisistä pelloista niittyinä hyvä miesmuisti sitten.

Naudanlihan tuotanto on ympäristösyistä suurennuslasin alla, kun tuotannon hyötysuhde on huono. Niillä alueilla, joissa tuotanto perustuu luonnonlaitumiin, on helppo perustella että näin saadaan ihmisravintoa sellaisiltakin alueilta joissa ei pystytä ruokakasveja viljelemään.

Mikäs meidät on villinyt moisen raivuun tekemään? Tai toisin päin, miksei muualla? Mitäs nyt tehdään? Suomessa on 0,44 ha viljeltyä peltoa/kansalainen kun maailma ja EU on lähes puolet niukemmalla.

http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf

Mm sivuilla 17 ja 20 taulukoita.

Maailmalla luonnonlaitumet sijaitsee valtaosin paikoissa, joissa sadanta on huomattavasti niukempi kuin täällä tai suhde haihduntaan huonompi. Tästä seuraa se, ettei kuivuudesta valmiiksi kärsivää peltoa kannata raivata alueilla, joilla ei ole kastelumahdollisuuksia.

Näin ainakin NG eli national geographic taannoin perusteli luonnonlaitumia....

esim eteläamerikan naudanlihan tuotanto on sellaista et sonnit käyskentelee luonnon laitumilla 5vuotta jolloin ne on teuraskypsiä. tutkimuksissa on todettu että suomalainen naudan lihakilon tuotttaminen rasittaa vähemmän ympäristöä kuin äskeinen esimerkki!

ei pidä paikkaansa kysy joltakin ympäristö tietoiselta eläintensuojelijalta

esim eteläamerikan naudanlihan tuotanto on sellaista et sonnit käyskentelee luonnon laitumilla 5vuotta jolloin ne on teuraskypsiä. tutkimuksissa on todettu että suomalainen naudan lihakilon tuotttaminen rasittaa vähemmän ympäristöä kuin äskeinen esimerkki!

Juuri näin ja korkeatuottoisen lehmän päästöt ovat pienimmät litraa kohti laskettuna ja vastaavsti luomuviljakilon päästöt ovat suuremmat kuin tavanomaisen!
Sadanta ratkaisee viljelyn kannattvuuden useimmiten, tai paremminkin sen puute! Esimerkiksi Kiinassa alkaa pohjavesivarat loppua massiivisen kastelun seurauksena.

Juuri näin ja korkeatuottoisen lehmän päästöt ovat pienimmät litraa kohti laskettuna ja vastaavsti luomuviljakilon päästöt ovat suuremmat kuin tavanomaisen!
Sadanta ratkaisee viljelyn kannattvuuden useimmiten, tai paremminkin sen puute! Esimerkiksi Kiinassa alkaa pohjavesivarat loppua massiivisen kastelun seurauksena.

Ehkei tuo tuotostason ja päästöjen (ja minkä päästöjen, kasvihuonekaasuja, fosforia, vaiko jotain muuta?) suhde ole ihan suoraviivainen kaikilla mahdollisilla tuotostasoilla... Ja vaikuttaa aika paljon myös maankäytölliset vaihtoehdot... soijaproteiinia ei voi tuottaa kaikkialla. Kaiken laajaperäilyn tai intensiivisyyden kategorinen tuomitseminen/ylistäminen on juttu, joka aina nostattaa syvät epäilyksen tunteet!

Petri

Hmmm... Mihin perustatte tuon, että luonnonlaitumella kasvatettu eläin tuottaisi enemmän päästöjä kuin feedlotissa kasvatettu?

Kasvuun luonnonlaitumella vaadittava pidempi aika, jolloin fosfori ym päästöjäkin ehtii syntyä enemmän per eläin? Polttoainepäästöihin? Luonnonlaitumet ovat vaikkapa Australiassa lähes poikkeuksetta useiden satojen kilometrien päässä teurastamoista ja eläimiä joudutaan kuljettelemaan pitkiä matkoja josta luonnollisesti syntyy päästöjä.

Kuitenkin ainakin omien kokemuksieni mukaan luonnonlaitumella kasvatetut eläimet nauttivat minimaalista huoltoa ruokinnan jakelun, ylläpidon, jätteistä huolehtimisen, ruoan tuotannon aiheuttamien päästöjen suhteen. Emolaitumet tätäkin vähemmän lukuunottamatta vuosittaisten erotusten aiheuttamaa kulua polttoaineessa. Samalla logiikallahan voitaisiin syyttää poroja ja valtion lehmää - hirveä varsinaisiksi saastutusmoottoreiksi  Tai sitten en ole pysynyt teikeläisten ajatuksenjuoksussa mukana

Itse en näkisi naudanlihantuotantoa kuivilla, vedenpuutteesta kärsivillä alueilla ympäristöä ja sen resursseja uhkaavana ihmiönä. Tietysti ylilaidunnus lisää eroosiota, mutta ravinnon ja veden niukkuus pitää tämän ongelman suhteellisen kurissa. Päinvastoin vaikkapa sanotussa australiassa kuivilla aavikkoalueilla emolehmälaitumet takaavat sen, että ihmisillä on intressejä hoitaa vesiresursseja kestäviksi pitkällä tähtäimellä. Ongelmaksi esim siellä on muodostunut kaivos ym teollisuus, joka vaatii myös osaansa niukista resursseista ja ilman karjataloutta (tai sen kanssakin, tarpeeksi korkean tarjouksen ollessa kyseessä) vesivarojen myynnistä seuraa peruuttamattomia ongelmia. Erilaiset lait mahdollistavat vesivarojen "vuokrauksen" maanomistajan "liisaajan" toimesta, ja rahakas vuokrasopimus jatkuu luonnollisesti niin kauan kuin on jotain vuokrattavaa. Tämänjälkeen maa-aines on väistämättä tuhoutunut eikä aluetta voida käytännössä enää käyttää yhtään mihinkään.

Eiköhän tuohon suomalaisten raivausintoon ole vaikuttanut maan syrjäinen sijainti, ihmisten vähyys ts omavaraistalous kuten myös satokaudesta johtuva niukka sato --> lisää aareja peliin. Useissa maissa Keski-Euroopassa on nykyään maan omistaminen yksityishenkilöltä kielletty liikakansoituksen vuoksi! Näin mm. Hollannissa. Tästä syystä mielestäni ei Suomen ja eteläisemmän Euroopan peltopinta-aloja voida verrata. Olisi tosin mielenkiintoista tietää mikä tilanne on itäisessä vilja-aitassa tai vaikkapa lähialueillamme Ruotsissa ja raja-Venäjällä.

"Useissa maissa Keski-Euroopassa on nykyään maan omistaminen yksityishenkilöltä kielletty "

Tuo tieto kyllä yllätti housut kintuissa.

Tällä ilmiöllä on nimi Humidinen ilmasto, jossa sadanta peittoaa haihdunnan. Tästä seuraa että kyllä kasvustoa tulee takuulla joka paikkaa missä kasvulle on mitään mahdollisuuksia.

Monissa maissa on yksityishenkilön maanomistusta rajoitettu taikka se on luvanvaraista. Asiaa on vain helppo ja aikas kookas emakon, taikka teurasauton mentävä reikä. Yhden yhkistyihenkilön perustama yritys saa omistaa maata lähes poikkeuksetta ja rajoituksetta. Asialla ei ole siis merkitystä.

Jos nyt kaikki maatalous suomesta loppuisi, menisiköhän kuinka kauan että tammi on vallannut uudelleen ne kasvupaikat joissa se on ollut näillä niittyjen aikoina. Kilpailun voittaneena, kasvupaikalle sopivimpana kasvina.

Hmmm... Mihin perustatte tuon, että luonnonlaitumella kasvatettu eläin tuottaisi enemmän päästöjä kuin feedlotissa kasvatettu?

Kasvuun luonnonlaitumella vaadittava pidempi aika, jolloin fosfori ym päästöjäkin ehtii syntyä enemmän per eläin?

Juurikin tuo pidempi aika (mutta ei luonnossa kiertävä fosfori), vaan  märehtijän aiheuttamat metaanipäästöt ovat lihakiloa kohden suuremmat.
Ja olikohan metaani jotain 20 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, jota tulee tehoviljelyrakkorin putkesta.....

Jos noita alueita,joissa nisuvehnä ei menesty,ei hyödynnettäisi monimahaisten avulla loppuisi ruoka vielä useammalta lautaselta kuin nykyään.
Joku emolehmätuotanto on maailman/maa/pitäjätasolla keskittynyt niille alueille,joilla ei voida tuottaa muuta kuin rehua.
Kun ihmisen ainoa selluloosaa hajottava elin (umpisuoli) on vuosimiljoonien aikana ehtinyt
surkastua,niin ainoa keino tuottaa tälle kasvavalle väestölle riittävät eväät on pitää myös noi marginaalialueet lehmien & lampaiden avulla elintarvikehuollon piirissä