läheskään kaikki.

Kyllä ne on olleet tyhjillään jo kauan.
Lehmiä on tilalla joko 10-15 tai yli 50. Välikoot on lopettaneet jo ajat sitten.
[/quote]

älä nyt hulluja puhu,minä tiedän monta keskikokoista tilaa,jotka eivät aio laajentaa ja veropörssin mukaan pärjäävät hyvin....
[/quote]

Tekniikka kehittyy ja ala menee eteenpäin, tilaa voi kehittää muutenkin kuin navettaa laajentamalla.
Mutta siitä huolimatta, laajentaminen voi olla ihan hyvä ratkaisu niille tiloille, joilla on siihen hyvät edellytykset.

vaan on tää kalajoen mies niiiin yliveto

Niin onkin. Eikä siitä ole kyse. Maahenki on just tuota "näin on menty 30 vuotta ja mennään edelleen". Kuvitelmaa. Mukava jos onnistuu jollakin, meillä ei. 

Ja tilakohtainen kannattavuushan on retuperällä.
Vaikka mun kirjoituksista joku saa sen kuvan, että pientilallisia potkisin, ei se pidä paikkaansa. Jokaisella on oikeus omaan tyyliinsä.

Parjatussa MTK:n kokouksessa oli puhetta tilakoosta. Tais olla koko kokousväki hiukan erilinjoilla kuin naapuriseuran kaveri ... Vaikka kivaahan se ois jos 20 lehmällä pärjäis Mutta mikä on sun mielestä oikea koko ja pitääkö yksikkökokoa rajoittaa? Mihin se raja,jos sellainen?

KP:llä tais olla jotakuinkin 33000 lehmää ja ellei mitään rajoituksia tuotantoon tai maanomistukseen,jossain vaiheessa sellainen navetta on pystyssä. Ja paikka on näillä nurkilla Rahjan sataman vieressä. Parempaa paikkaa ei lähimailta löydy,hiekkaa/kivikangasta sataman vieressä. Kenenkähän etua tuollainen kokoluokka edustaa,viljelijät VILJELEE ja joku jalostaa pellon tuotteita maidoksi?

200ey sika ja kanapuolella,se raja ehdottomasti liian pieni koska se raja ylittyy usealla tilalla per kunta. 1000-2000ey lienee lähempänä oikeaa mutta onko tässäkään rajassa järkeä?

Tärkeä pointti hyvinvointi,viljelijöiden. Tarttee olla kylällä toinenkin,mielellään kolmaskin maitotila että motivaatiota jatkaa ja kaveria kenen kanssa asioista puhua milloin siihen tarvetta.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 10.03.09 - klo:11:42

Niin onkin. Eikä siitä ole kyse. Maahenki on just tuota "näin on menty 30 vuotta ja mennään edelleen". Kuvitelmaa. Mukava jos onnistuu jollakin, meillä ei. 

Ja tilakohtainen kannattavuushan on retuperällä.
Vaikka mun kirjoituksista joku saa sen kuvan, että pientilallisia potkisin, ei se pidä paikkaansa. Jokaisella on oikeus omaan tyyliinsä.

Parjatussa MTK:n kokouksessa oli puhetta tilakoosta. Tais olla koko kokousväki hiukan erilinjoilla kuin naapuriseuran kaveri ... Vaikka kivaahan se ois jos 20 lehmällä pärjäis Mutta mikä on sun mielestä oikea koko ja pitääkö yksikkökokoa rajoittaa? Mihin se raja,jos sellainen?

KP:llä tais olla jotakuinkin 33000 lehmää ja ellei mitään rajoituksia tuotantoon tai maanomistukseen,jossain vaiheessa sellainen navetta on pystyssä. Ja paikka on näillä nurkilla Rahjan sataman vieressä. Parempaa paikkaa ei lähimailta löydy,hiekkaa/kivikangasta sataman vieressä. Kenenkähän etua tuollainen kokoluokka edustaa,viljelijät VILJELEE ja joku jalostaa pellon tuotteita maidoksi?

200ey sika ja kanapuolella,se raja ehdottomasti liian pieni koska se raja ylittyy usealla tilalla per kunta. 1000-2000ey lienee lähempänä oikeaa mutta onko tässäkään rajassa järkeä?

Tärkeä pointti hyvinvointi,viljelijöiden. Tarttee olla kylällä toinenkin,mielellään kolmaskin maitotila että motivaatiota jatkaa ja kaveria kenen kanssa asioista puhua milloin siihen tarvetta.

Tilaa voi kehittää muullakin tavalla kuin laajentamalla, erikoistuminen omiin tuotantosuuntiin ja erityissektoreihin on  hyvä vaihtoehto.
Siinä ei välttämättä alalla pyörivä rahamäärä kokonaisuutena kasva, kulut vaan jaetaan uudestaan toimijoiden kesken ja kate syntyy säästöistä.

Tilaa voi kehittää muullakin tavalla kuin laajentamalla, erikoistuminen omiin tuotantosuuntiin ja erityissektoreihin on  hyvä vaihtoehto.
Siinä ei välttämättä alalla pyörivä rahamäärä kokonaisuutena kasva, kulut vaan jaetaan uudestaan toimijoiden kesken ja kate syntyy säästöistä.

Näille erikoistiloille ei paljoa ole tilaa. Montako kuminan viljelijää tai sipulin viljelijää tai siitakkeen kasvattajaa tai tilateurastamoa luulet markkinoille mahtuvan ennenkuin alkavat haitata toistensa toimintaa ja kilpailla samoista markkinoista ja asiakkaista? Esimerkiksi jos joku perustaa vaikka suuren sipulitilan jollaisesta menestystarinasta taannoin oli lehdissäkin juttua niin automaattisesti joutuu kilpailemaan nykyisten tuottajien kanssa hinnallakin kaupan suuntaan että pääsisi tuotteineen kauppojen hyllyille. Ja kauppa kyllä osaa kilpailuttaa tuottajat. Mutta että nämä erikoisalat ovat marginaalisia ja niistä ei saa elantoansa kun ehkä 1000 tilaa koko maassa jos sitäkään. Mites niiden loppujen 70000 tilan sitten käy jos perusmaatalous ei kannata?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 12.03.09 - klo:09:52

Tilaa voi kehittää muullakin tavalla kuin laajentamalla, erikoistuminen omiin tuotantosuuntiin ja erityissektoreihin on  hyvä vaihtoehto.
Siinä ei välttämättä alalla pyörivä rahamäärä kokonaisuutena kasva, kulut vaan jaetaan uudestaan toimijoiden kesken ja kate syntyy säästöistä.

Näille erikoistiloille ei paljoa ole tilaa. Montako kuminan viljelijää tai sipulin viljelijää tai siitakkeen kasvattajaa tai tilateurastamoa luulet markkinoille mahtuvan ennenkuin alkavat haitata toistensa toimintaa ja kilpailla samoista markkinoista ja asiakkaista? Esimerkiksi jos joku perustaa vaikka suuren sipulitilan jollaisesta menestystarinasta taannoin oli lehdissäkin juttua niin automaattisesti joutuu kilpailemaan nykyisten tuottajien kanssa hinnallakin kaupan suuntaan että pääsisi tuotteineen kauppojen hyllyille. Ja kauppa kyllä osaa kilpailuttaa tuottajat. Mutta että nämä erikoisalat ovat marginaalisia ja niistä ei saa elantoansa kun ehkä 1000 tilaa koko maassa jos sitäkään. Mites niiden loppujen 70000 tilan sitten käy jos perusmaatalous ei kannata?

Erikoistumalla voi muullakin tavalla, esim. koneurakointiin jonkin tuotantosuunnan sisällä.

Kolmivaihekasvatus lihapuolella, on yksi erikoistumisen muoto, eri tilat kasvattaa eri ikäisiä eläimiä.
Rahan määrä ei sinänsä ketjussa kasva, mutta jokaisella rahankierto nopeutuu ja kulut pienenee, kun keskitytään vain yhteen vaiheeseen ketjussa.
Joten tiloista tulee kannattavampia.

Ehkä maitopuolella kannattaa sijoittaa ne omat panokset navettaan ja sen koneellistamiseen, sekä vastaavasti ostaa koneurakointoa peltopuolelle.

Erikoistumalla voi muullakin tavalla, esim. koneurakointiin jonkin tuotantosuunnan sisällä.

Kolmivaihekasvatus lihapuolella, on yksi erikoistumisen muoto, eri tilat kasvattaa eri ikäisiä eläimiä.
Rahan määrä ei sinänsä ketjussa kasva, mutta jokaisella rahankierto nopeutuu ja kulut pienenee, kun keskitytään vain yhteen vaiheeseen ketjussa.
Joten tiloista tulee kannattavampia.

Ehkä maitopuolella kannattaa sijoittaa ne omat panokset navettaan ja sen koneellistamiseen, sekä vastaavasti ostaa koneurakointoa peltopuolelle.

Ei sitä koneurakoitsijoitakaan montaa joka kylälle mahdu. Markkinat kyllästyy.

Tuo kolmivaihekasvatus taisi saada "vähän" takapakkia kun lihan hinta ja kannattavuus heikkeni olennaisesti ja sen jälkeen tuleekin sitten ketjussa kiistaa siitä miten sitä kurjuutta jaetaan?

Maitopuolesta tiedä mutta sikapuolella esimerkiksi on paljon tiloja joilla selkeästi erikoistuttu siihen ydinliiketoimintaan eli sikalaan ja peltoa on vaikka se 3 hehtaaria tai kuitenkin todella vähän eläinmäärään nähden. Vilja ostetaan lähitiloilta ja lanta menee levityssopimuksilla viljatiloille ja homma toimii hienosti. Tai toimi, nyt kun tukipolitiikka muuttuu että tuki ei olekaan enään eläimissä vaan sitä koetetaan sijoittaa peltoon eli maksetaan pellon kautta niin ongelmia odotettavissa. Ja päästään sanomaan että "ei olisi sanut tehdä noin" vaikka tehty juuri niinkuin itsekin tuossa neuvot että keskitytään olennaiseen. Neuvo hyvä, toteutus huono?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 12.03.09 - klo:10:07

Erikoistumalla voi muullakin tavalla, esim. koneurakointiin jonkin tuotantosuunnan sisällä.

Kolmivaihekasvatus lihapuolella, on yksi erikoistumisen muoto, eri tilat kasvattaa eri ikäisiä eläimiä.
Rahan määrä ei sinänsä ketjussa kasva, mutta jokaisella rahankierto nopeutuu ja kulut pienenee, kun keskitytään vain yhteen vaiheeseen ketjussa.
Joten tiloista tulee kannattavampia.

Ehkä maitopuolella kannattaa sijoittaa ne omat panokset navettaan ja sen koneellistamiseen, sekä vastaavasti ostaa koneurakointoa peltopuolelle.

Ei sitä koneurakoitsijoitakaan montaa joka kylälle mahdu. Markkinat kyllästyy.

Tuo kolmivaihekasvatus taisi saada "vähän" takapakkia kun lihan hinta ja kannattavuus heikkeni olennaisesti ja sen jälkeen tuleekin sitten ketjussa kiistaa siitä miten sitä kurjuutta jaetaan?

Maitopuolesta tiedä mutta sikapuolella esimerkiksi on paljon tiloja joilla selkeästi erikoistuttu siihen ydinliiketoimintaan eli sikalaan ja peltoa on vaikka se 3 hehtaaria tai kuitenkin todella vähän eläinmäärään nähden. Vilja ostetaan lähitiloilta ja lanta menee levityssopimuksilla viljatiloille ja homma toimii hienosti. Tai toimi, nyt kun tukipolitiikka muuttuu että tuki ei olekaan enään eläimissä vaan sitä koetetaan sijoittaa peltoon eli maksetaan pellon kautta niin ongelmia odotettavissa. Ja päästään sanomaan että "ei olisi sanut tehdä noin" vaikka tehty juuri niinkuin itsekin tuossa neuvot että keskitytään olennaiseen. Neuvo hyvä, toteutus huono?

Tässä tulee juuri tämä, kun näitä tukia ja niiden ehotoja roplataan jatkuvasti, miten sitä tilaa kehittää jos olosuhteet joissa pitäiis toimia muuttuu kokoajan ....
Pitäisi pysyä niissä sopimuksissa, joita on tehty ja muuttaa sopimuksia sitten myöhemmin, eikä tedä tälläisiä välimuutoksia.

Tilaa voi kehittää muullakin tavalla kuin laajentamalla, erikoistuminen omiin tuotantosuuntiin ja erityissektoreihin on  hyvä vaihtoehto.
Siinä ei välttämättä alalla pyörivä rahamäärä kokonaisuutena kasva, kulut vaan jaetaan uudestaan toimijoiden kesken ja kate syntyy säästöistä.

Voi kehittää ja kannattaakin useimmissa tapauksissa,mun pointti oli että mikä se raja erikoistumiselle. 30 000 lehmän navetoita tai 100 000 sian sikaloita ei kovin paljoa Suomeen mahdu. Tehokkaita ovat mutta tuotanto onkin tehdasmaista,onko tarkoituksenmukaista että pskaakin kuskataan rekalla tai laivalla,jalostamisen jälkeen,samoin kuljetetaan evästä elukoille. Missä se raja? Viljelijöillä ei ole enää muuta tehtävää kuin viljellä,siivu suhteessa lopputuotteeseen vain entistä kapeampi,silti saa moitteet että ruoka on liian kallista.

Ellei mitään rajaa,joku bisnesimies tosissaan hoksaa tehdä "tehtaan" jonkin sataman nurkalle. Halpaa evästä maailmalta ja samoin laivalla pska maailmalle,jalostettuna papanoiksi. Maataloudella ei ole enää mitään tekemistä asian kanssa,puhtaasti jalostavaa teollisuutta jossa eläimet jalostavina koneina.

Parjatussa MTK:n kokouksessa oli puhetta tilakoosta. Tais olla koko kokousväki hiukan erilinjoilla kuin naapuriseuran kaveri ... Vaikka kivaahan se ois jos 20 lehmällä pärjäis Mutta mikä on sun mielestä oikea koko ja pitääkö yksikkökokoa rajoittaa? Mihin se raja,jos sellainen?

Ei yksikkökoossa ole mitään oikeaa kokoa, eikä kasvu ole ainoa tehostamisen muoto, läheskään. Mutta perhvelijelmien pitää pitää huoli siitä, ettei kannattavuushajurako muodostu niin suureksi, että joku bisnesmies tekee sen millä uhkasit. SE on perheviljelmien haaste. Kotieläintuotannossa ei yksinkertaisesti voi selitellä millään rehellisellä perusteella sitä, että toiset käyttää maitolitran tai lihakilon tuottamiseen kolmanneksen siitä työmäärästä minkä suomalainen keskivertotuottaja. Syynä on pelkkä ideologia, koska_me_halutaan_elää_näin_ja_muiden_pitää_maksaa_siitä-agraarisosialismi tai miksi sitä nyt halutaan kutsua. Perinteinen maahenki.

eiks sttk akavassa ja muilla aloilla ole aivan sama henki

eiks sttk akavassa ja muilla aloilla ole aivan sama henki

Ainahan yhteiskunnassa on tiettyä muutosvastarintaa, eikä maatalous tästä poikkea.
Muutoksia tapahtuu siitä huolimatta ...

tää on jhyvä

Lainaus käyttäjältä: apilas - 12.03.09 - klo:14:10

eiks sttk akavassa ja muilla aloilla ole aivan sama henki

Ainahan yhteiskunnassa on tiettyä muutosvastarintaa, eikä maatalous tästä poikkea.
Muutoksia tapahtuu siitä huolimatta ...

Kyllä, nytkin yritetään tyrkyttää C-alueen lappilaista maidontuottajaa  Marttilaa MTK:n johtoon, mikä merkitsisi brezhneviläisen pysähtyneisyyden tilan jatkumista.....tuotannon keskittymistä  valtavien tukiaisten voimalla tundra-Kepulandiaan. 

ootkos ollut rekikoiraa vetämässä kun koko aijan pukkaa tundraa