Suvakkius on nykyistä valtavirtaa ja ihmiset määrittelevät itsensä oman suvaisemisasteensa mukaan. Suvaitsevaisuudesta on tullut siis eräänlainen kilpailu.
Ilmiö voitaisiin rinnastaa löylynheiton Suomenmestaruuskisoihin, jossa etsitään kaikkein kovinta Sauna-Timppaa. Porukat istuvat Suvaitsevaisuuskisoissa tavallaan lauteilla ja löylyvesi on korvattu suvaittavilla asioilla. Kiukaan päälle siis heitetään koko ajan enemmän ja enemmän suvaittavia juttuja, kunnes porukka poistuu lauteilta etukenossa ja vain yksi jää. Suvakkien suvakki ja hänet nostetaan jalustalle, kuten voittajien osa toki onkin.
Harmonian ja kisan ilonpilaajana, jos viitsii osallistua kilpailuun, voi toimia kuitenkin tyyppi, joka ei välitä. Välinpitämätön tyyppi on suvaitsevaisuuskilpailussa aivan ylivoimainen. Riippumatta siitä, että kuinka paljon suvaittavia juttuja kiukaalle heitetään, niin välinpitämätön tyyppi pysyy lauteilla. Suvakki kärvistelee ja joutuu lopulta poistumaan lauteilta, jolloin välinpitämätön tyyppi voittaa suvaitsevaisuuskilpailun.
Tämä on kuitenkin liikaa suvaitsevaiselle ihmiselle, sillä hän on harjoitellut suvaitsevaisuutta vuosien ajan. Yhä suvaitsevaisemmaksi ja suvaitsevaisemmaksi hän on omalla työllään ja ajatustenmuokkaamisellaan itsensä harjoittanut. Sitten joku välinpitämätön tyyppi tulee ja voittaa koko suvaitsevaisuuskilpailun kylmiltään, harjoittelematta.
Suvakit vihaavat välinpitämättömyyttä, sillä he haluavat suvaitsevaisuuden olevan ankaran ajattelutyön hedelmä. Suvakit eivät halua, että suvaitsevaisuus perustuu välinpitämättömyyteen, sillä silloin he eivät voi voittaa himoitsemaansa suvaitsevaisuuskilpailua. Kisaa, joka ei välinpitämätöntä ihmistä edes ehkä kiinnosta.
Villi länsi,
Ronald ja Nancy,
Jippi-ai-jippi-oi
