Yrityspuolella  katsotaan  että lainaa ei saa olla enenpi kuin  vuotuinen liikevaihto. Nyt kun on taantuma tulossa niin rahoittajat  alkaa seuraamaan tarkasti sellaisia yrityksiä kellä on sen kaltainen tilanne ja  vaativat lainoille heti lyhennyksiä  yrityksen reaaliarvon laskua vastaavaksi, jos lyhennystä saada hoidettua, niin rahoittaja hakee  konkurssiin. Miten tilanne on maataloudessa  onko lainoja enenpi kuin vuotuinen liikevaihto,  vai onko maatalous vielä niin hyvää pisnestä että   rahoittajat rahoittaa yli liikevaihdon?  Tällä hetkellä  yrityspuolella  on se tilanne on niin ettei oikeastaan saa olla yhtään luottoja jos meinaa joteski pärjätä, tuotteeesta saatu hinta kattaa korkeintaan  raaka-ainekulut mutta ei  kaikkia työvoimakuluja.

Tuohan on täysin yrityskohtainen juttu, esim. lama-aikana kaikki halpatavarakaupat nostaa markkinaosuuttaan rajusti muihin verrattuna, kun ihmiset siirtyvät merkkituotteista halpatavaran käyttäjiksi.

USA:ssa on Walt Mart ketju tehnyt yhden parhaista vuosistaan, tuloksella ja myynnin kasvulla mitattuna.

Viime lamassa Suomessa karkkien myynti tuplaantui parissa vuodessa, kun ihmiset tinkivät paremmasta ruuasta, niin ne tekee tiedostamattomia "korvausostoja" kassa jonossa karkkihyllystä ....
Ei se ole sattuma, että karkkihylly on kassajonon kohdalla.

Rakennuspuolella remonttifirmoilla menee hyvin, autopuolella korjaamot pitää talot pystyssä, kun muu myynti takkuilee, niin ensiksi menee nurin ne autotalot, joilla ei ole omaa korjaamoa.

Ei välttämättä autoja huolleta laman aikana . Viime laman aikana autot tuotiin usein korjaamoille liian myöhään .

Viimelaman huomasin kaupunkilaisten jäädessä pois asiakas kunnasta . Se teki suuren loven , ansiosidonnaisen aikana moni oli mökillään sitten kun se loppui alettiin hakee mitä työtä hyvänsä , loppui löhöily ja saunominen .

Ei välttämättä autoja huolleta laman aikana . Viime laman aikana autot tuotiin usein korjaamoille liian myöhään .

Viimelaman huomasin kaupunkilaisten jäädessä pois asiakas kunnasta . Se teki suuren loven , ansiosidonnaisen aikana moni oli mökillään sitten kun se loppui alettiin hakee mitä työtä hyvänsä , loppui löhöily ja saunominen .

Jooo, mutta niitä korjataan paljon enempi.
Autokanta vanhenee ja vaihtoväli pitenee, korjaamista harrastetaan enempi.

Eihän tuollaisia yleistyksiä voi vetää yritystasolle. Pelkkä velan suhde liikevaihtoon ei kerro yhtään mitään, kustannusrakenne on se mikä ratkaisee. Maatalous on yleensä pääomavaltainen ala, turha yrittää verrata putki- tai rakennusliikkeen velankantokykyä.

Ja siihen rahoittajaan voisi pitää yhteyttä muulloinkin kuin rahantarpeen aikoihin. Laskeskella kerran kuukaudessa omaa positiota ja mahdollisia reagointitapoja eri skenaarioihin, käydä sitten pankinjohtajalle välillä niistä kertomassa.

Ja siihen rahoittajaan voisi pitää yhteyttä muulloinkin kuin rahantarpeen aikoihin. Laskeskella kerran kuukaudessa omaa positiota ja mahdollisia reagointitapoja eri skenaarioihin, käydä sitten pankinjohtajalle välillä niistä kertomassa.

Tarviiko sitä kallista aikaa tuollaseen tuhlata? Pankinjohtaja on itse kertonut, että seurailee tilejä miten siellä on rahaa ja miten muutenkin miten pärjää. Sano se muutaman hienon lauseenkin, mutta tähän hätään niitä en muista 

Tarviiko sitä kallista aikaa tuollaseen tuhlata? Pankinjohtaja on itse kertonut, että seurailee tilejä miten siellä on rahaa ja miten muutenkin miten pärjää. Sano se muutaman hienon lauseenkin, mutta tähän hätään niitä en muista 

rakennusliikkeiden rikkinäisistä työkaluista ei saa konkurssissa edes viimeista maksamatonta korkolaskua kasaan.

Pankkien on kasvatettava lainoistaan marginaalia , se kävi selväksi viime viikolla , paniikkia ei saisi levittää niille jotka pärjäävät . 

rakennusliikkeiden rikkinäisistä työkaluista ei saa konkurssissa edes viimeista maksamatonta korkolaskua kasaan.

Rakennusliikkeissä taitaa suurimmat summat löytä vakuuksista, takuusummista, myymättömistä kohteista ja tonteista.
Jokaisessa kohteessa on takuut kiinni, vielä ainakin kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, yleensä ne on talletuksia tai muuta realiomaisuutta joka on pankin hallussa.