Tähän tarinan jatkoksi voi laittaa, että vanhin lehmämme rikkoi vähän aikaa sitten 100 tonnin rajan. Nimi hänellä on sopivasti överi ja on lypsänyt nyt vuoden aikana 14 tonnia.
Kaikki net jotka on tuohon maitoviljelyyn perehtyneet,ymmärtävät,että tuo satatonnari ei tule ihan itsestään. Hoitajilta taitoa ja tuuriakin siihen tarvitaan. Se on ollut tapana jotenkin juhlistaa tuollaista tapausta ja onnitella. Onneksi olokoon.
Meillä kun ei noita satatonnisia lasketa, niin kehitettiin omat merkkipäivät. Emo kun poikii kymmenennen kerran, niin keitetään kakkukahvit. Tänä vuonna kakkuja syötiin keväällä viisi ja syksyllä neljä. Kelpo vuosi ja kelpo mammoja. Ensi vuodelle ennusteessa neljä plus yksi, katotaan kuin käy.