Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Rakennemuutos ja ympäristötoimet, mahtuvatko samalle sivulle?  (Luettu 6466 kertaa)

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.

Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?

Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.

Sitten kun keksit miten lehmäsi saavat suoraan pellosta syötyä vähintään puolet vuosittaisesta energiantarpeestaan, voit puhua näistä asioista edes jossain määrin samalla tasolla kuin Irlantilaiset ja Uuden-Seelannin tuottajat. Siihen voi kuitenkin mennä hetki. Se että suomalaisittain laiduntaa paljon ,tarkoittaa että lehmät saavat laitumelta max 20% ruuastaan (reilu puolet ruuasta 4kk ajan)...
Näky olevan lehdessä moitteita pihatonpitäjille lehmien huonosta sorkkaterveydestä.Olisiko se sittenkin jonkinmoinen laidunnus hyvä vaihtoehto?
Sekin .

Käytännöllisyyden vuoksi kuitenkin ritilät , jotka pidetään siisteinä . Ritilän alla pitää olla hyvä tuuletus . Ammoniakin haittavaikutuksista ei ole tutkimustulosta SUOMESSA , muissa maissa kyllä . Kovat sorkat pysyvät terveinä , tähän vaikuttaa ruokinta .

Märkä karkearehu on myrkkyä sorkille .

Sika on senverran viisas sorkkaeläin että se halua kävellä omissa paskoissaan. Lehmää evoluutio ei ole siunannut tällä kyvyllä. Vissiin "alkusiat" ovat asuneet koko ikänsä samassa paikassa ja niiden on ollut pakko järjestää jätehuoltonsa silleen että kotikolo pysyy puhtaana.. lehmä on laiduntajana voinut aina paskoa taakseen siinä uskossa että samalle paikalle ei palata ihan heti.

Mut siis se lehmänpaska on sorkille suurin vihollinen. Suoliston bakteerit ovat hyviä siellä suolistossa mutta iholla, sorkissa ja tisseissä ne ovat haitallisia.

Hessu on varmaan pidellyt sorkkia käsissään meistä eniten? Olet varmaan tehnyt sen havainnon että yleensä koko sorkkakynsi, sorkkaväli ja nilkka puoliväliin ovat ihan paskan kuoruttamia. Miten se jalka voisikaan toimia kunnolla kun se on kokonaan syövyttävän moskan sisässä??

Mut ruokinnasta.. ei se yhteys tähän ole ihan täysin selvää. Tai ruokinnalla voidaan pilata sorkat, mutta se ei tapahdu nopeasti. Puhutaan kuukausista. Mut se on nopeaa jos eläimet saadaan likaantumaan ruokinnanmuutoksilla..

Sit tässä on tietty semmoinen, että sorkkakynteen kasvaa uutta solukkoa joka päivä. Jos lehmällä on energiavaje tai joku muu sairaus, niin se solukko jää sen päivän osalta heikoksi ja hauraaksi. Ja tämä näkyy sitten valkoviivanrepeämänä vaikka just puoli vuotta myöhemmin. Usein tuo heikko solukko kasvaa umpiaikana tai poikima-aikaan tai heti jälkeen. Tämä täytyy huomioida..

Säilörehujen märkyys ei ole ongelma. Siinä on joitakin eroja kuivaan rehuun, mut ne erot kyl hallitaan. Mut noissa on se ongelma että haihtuvien rasvahappojen määrä on usein korkea. Ja se sitten aiheuttaa mm. tuota energiavajetta..
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

AC

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 371
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.

Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?

Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.

Kaunis ajatus, mutta itekin joutunut myöntymään, jotta pientilojen aika alkaa olla ohi.  :(

Pitäisi ensin määrittää pientila, itse pidän sellaista alle sadan jota "perhe" voi hoitaa itsenäisesti,  lainsäädäntö -vero -rakentaminen suosii isoja, lopuksi jää vain  elintarvikeketju eli "meijerillä" on omat navetat ja omistus on oy pohjalla eli nämä nykyiset yhteisnavetat imuroivat ympäristön ja fuusiotuvat lopuksi

Nykyiset navetat  jotka ovat samalla paikalla pitkään ja naudat laiduntaneet joka vuosi, on syntynyt elinympäristö linnuille ja ötököille katoaa, tai ainakin pirstaloituu jolloin ne ei ole yhteydessä toisiin, tämä katoaa nykyisessä kehityksessä,   

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.

Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?

Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.

Kaunis ajatus, mutta itekin joutunut myöntymään, jotta pientilojen aika alkaa olla ohi.  :(

Pitäisi ensin määrittää pientila, itse pidän sellaista alle sadan jota "perhe" voi hoitaa itsenäisesti,  lainsäädäntö -vero -rakentaminen suosii isoja, lopuksi jää vain  elintarvikeketju eli "meijerillä" on omat navetat ja omistus on oy pohjalla eli nämä nykyiset yhteisnavetat imuroivat ympäristön ja fuusiotuvat lopuksi

Nykyiset navetat  jotka ovat samalla paikalla pitkään ja naudat laiduntaneet joka vuosi, on syntynyt elinympäristö linnuille ja ötököille katoaa, tai ainakin pirstaloituu jolloin ne ei ole yhteydessä toisiin, tämä katoaa nykyisessä kehityksessä,

Se on tulkinnallista tosiaan mikä on " pieni tila".  Vielä tällä vuosikymmenellä pieneksi tilaksi laskettaneen alle 30 lehmän tilat  mutta jo heti seuraavalla vuosikymmenellä raja siirtynee noin 40 lehmään. Suotavaa olisi että näitäkin isompia karjoja pystyisi laiduntamaan.

Vauhtisokeus ei ole vielä suomalaisia tiloja aivan saavuttanut ja näen että se on pelkästään hyvä asia. Siihen vaikuttaa varmaan mm. pienet ja hajanaiset pellot tai niiden vaikeampi saatavuus, lomitusjärjestelmä, perheviljelmäkulttuuri. Toisaalta pohjoinen sijaintimme ja haastavammat olosuhteemme luo sellaisen ympäristön että me emme pysty pelkällä volyymilla kilpailemaan. En pidä sitä heikkoutena vaan mahdollisuutena erikoistua. Pohjoisen laidunmaidon juustot tai yöttömän yön jogurtti voisi olla se millä voisi erottua. Ja vaikka ilmastonmuutos toisikin lämpösummaa enemmän, niin se ei poista tiettyjä piirteitä meiltä ollenkaan.

Guarter

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1882
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=76475.msg1380277#msg1380277
^! yötön yö mainittu  ;)

Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.

Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?

Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.

Kaunis ajatus, mutta itekin joutunut myöntymään, jotta pientilojen aika alkaa olla ohi.  :(

Pitäisi ensin määrittää pientila, itse pidän sellaista alle sadan jota "perhe" voi hoitaa itsenäisesti,  lainsäädäntö -vero -rakentaminen suosii isoja, lopuksi jää vain  elintarvikeketju eli "meijerillä" on omat navetat ja omistus on oy pohjalla eli nämä nykyiset yhteisnavetat imuroivat ympäristön ja fuusiotuvat lopuksi

Nykyiset navetat  jotka ovat samalla paikalla pitkään ja naudat laiduntaneet joka vuosi, on syntynyt elinympäristö linnuille ja ötököille katoaa, tai ainakin pirstaloituu jolloin ne ei ole yhteydessä toisiin, tämä katoaa nykyisessä kehityksessä,

Se on tulkinnallista tosiaan mikä on " pieni tila".  Vielä tällä vuosikymmenellä pieneksi tilaksi laskettaneen alle 30 lehmän tilat  mutta jo heti seuraavalla vuosikymmenellä raja siirtynee noin 40 lehmään. Suotavaa olisi että näitäkin isompia karjoja pystyisi laiduntamaan.

Vauhtisokeus ei ole vielä suomalaisia tiloja aivan saavuttanut ja näen että se on pelkästään hyvä asia. Siihen vaikuttaa varmaan mm. pienet ja hajanaiset pellot tai niiden vaikeampi saatavuus, lomitusjärjestelmä, perheviljelmäkulttuuri. Toisaalta pohjoinen sijaintimme ja haastavammat olosuhteemme luo sellaisen ympäristön että me emme pysty pelkällä volyymilla kilpailemaan. En pidä sitä heikkoutena vaan mahdollisuutena erikoistua. Pohjoisen laidunmaidon juustot tai ->yöttömän yön<- jogurtti voisi olla se millä voisi erottua. Ja vaikka ilmastonmuutos toisikin lämpösummaa enemmän, niin se ei poista tiettyjä piirteitä meiltä ollenkaan.

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.

Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?

Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.

Sitten kun keksit miten lehmäsi saavat suoraan pellosta syötyä vähintään puolet vuosittaisesta energiantarpeestaan, voit puhua näistä asioista edes jossain määrin samalla tasolla kuin Irlantilaiset ja Uuden-Seelannin tuottajat. Siihen voi kuitenkin mennä hetki. Se että suomalaisittain laiduntaa paljon ,tarkoittaa että lehmät saavat laitumelta max 20% ruuastaan (reilu puolet ruuasta 4kk ajan)...
Näky olevan lehdessä moitteita pihatonpitäjille lehmien huonosta sorkkaterveydestä.Olisiko se sittenkin jonkinmoinen laidunnus hyvä vaihtoehto?
Sekin .

Käytännöllisyyden vuoksi kuitenkin ritilät , jotka pidetään siisteinä . Ritilän alla pitää olla hyvä tuuletus . Ammoniakin haittavaikutuksista ei ole tutkimustulosta SUOMESSA , muissa maissa kyllä . Kovat sorkat pysyvät terveinä , tähän vaikuttaa ruokinta .

Märkä karkearehu on myrkkyä sorkille .

Sika on senverran viisas sorkkaeläin että se halua kävellä omissa paskoissaan. Lehmää evoluutio ei ole siunannut tällä kyvyllä. Vissiin "alkusiat" ovat asuneet koko ikänsä samassa paikassa ja niiden on ollut pakko järjestää jätehuoltonsa silleen että kotikolo pysyy puhtaana.. lehmä on laiduntajana voinut aina paskoa taakseen siinä uskossa että samalle paikalle ei palata ihan heti.

Mut siis se lehmänpaska on sorkille suurin vihollinen. Suoliston bakteerit ovat hyviä siellä suolistossa mutta iholla, sorkissa ja tisseissä ne ovat haitallisia.

Hessu on varmaan pidellyt sorkkia käsissään meistä eniten? Olet varmaan tehnyt sen havainnon että yleensä koko sorkkakynsi, sorkkaväli ja nilkka puoliväliin ovat ihan paskan kuoruttamia. Miten se jalka voisikaan toimia kunnolla kun se on kokonaan syövyttävän moskan sisässä??

Mut ruokinnasta.. ei se yhteys tähän ole ihan täysin selvää. Tai ruokinnalla voidaan pilata sorkat, mutta se ei tapahdu nopeasti. Puhutaan kuukausista. Mut se on nopeaa jos eläimet saadaan likaantumaan ruokinnanmuutoksilla..

Sit tässä on tietty semmoinen, että sorkkakynteen kasvaa uutta solukkoa joka päivä. Jos lehmällä on energiavaje tai joku muu sairaus, niin se solukko jää sen päivän osalta heikoksi ja hauraaksi. Ja tämä näkyy sitten valkoviivanrepeämänä vaikka just puoli vuotta myöhemmin. Usein tuo heikko solukko kasvaa umpiaikana tai poikima-aikaan tai heti jälkeen. Tämä täytyy huomioida..

Säilörehujen märkyys ei ole ongelma. Siinä on joitakin eroja kuivaan rehuun, mut ne erot kyl hallitaan. Mut noissa on se ongelma että haihtuvien rasvahappojen määrä on usein korkea. Ja se sitten aiheuttaa mm. tuota energiavajetta..

Sika tekee perillisilleen pesän, joten se on sen takia siisti eläin. Nauta tunnetusti elelee kiertolaiselämää, eikä tee pesää, joten ei tarttee välittää (sisä)siisteydestä.