Toisaalta meidän ilmasto-oloissamme (ja yleensäkin lauhkean alueen viljelyssä) nurmen (välttämätön maan kasvukunnon ylläpidossa) ja ihmisravinnoksi epäkurantin tavaran (lajittelujämät  ym.) kierrättäminen eläinten kautta on mitä tehokkainta.

Ihmislanta pitäs saada kierrätetyksi takaisin peltoon. Nykytilanteessa syödyn ravinnon energiamäärä karkaa kierrosta pois, jotkut väittävät että itämereen. Vaatis varmaan jätehuoltoon melkoisia satsauksia.
[/quote]

   Voihan sitä kirjoitella "suunsa mauksi" kaikenlaista. Muistan hyvin miltä saimaan lahti meidän kaupungin kohdalla näytti -60 luvulla. Silloin vielä kaupungissakin oli kuivakäymälöitä ja väkeä puolet nykyisestä. Kun puhdistuslaitos valmistui joskus -65 niin Saimaa rupes puhdistumaan ja yksisilmäiset särjet harvinaistuivat. Toisin on käynyt niillä alueilla joissa tehomaatalous on päästöjen lähde.

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 04.03.09 - klo:13:18

Lainaus käyttäjältä: Joonas - 04.03.09 - klo:07:16

Toisaalta meidän ilmasto-oloissamme (ja yleensäkin lauhkean alueen viljelyssä) nurmen (välttämätön maan kasvukunnon ylläpidossa) ja ihmisravinnoksi epäkurantin tavaran (lajittelujämät  ym.) kierrättäminen eläinten kautta on mitä tehokkainta.

Ihmislanta pitäs saada kierrätetyksi takaisin peltoon. Nykytilanteessa syödyn ravinnon energiamäärä karkaa kierrosta pois, jotkut väittävät että itämereen. Vaatis varmaan jätehuoltoon melkoisia satsauksia.

   Voihan sitä kirjoitella "suunsa mauksi" kaikenlaista. Muistan hyvin miltä saimaan lahti meidän kaupungin kohdalla näytti -60 luvulla. Silloin vielä kaupungissakin oli kuivakäymälöitä ja väkeä puolet nykyisestä. Kun puhdistuslaitos valmistui joskus -65 niin Saimaa rupes puhdistumaan ja yksisilmäiset särjet harvinaistuivat. Toisin on käynyt niillä alueilla joissa tehomaatalous on päästöjen lähde.

Voisitko Sepe ystävällisesti kertoa missä ne maatalouden saastuttamat vedet, joissa esiintyy yksisilmäisiä särkiä sijaitsevat?
Porin edustalla taisi ainakin joskus ennen kalastajien verkkoihin yksisilmäisiä ja muutenkin epämuodostuneita kaloja tarttua. Tosin niiden aiheuttajaksi taidettiin todeta Kokemäenjoen varren ja Porin teollisuuslaitokset. Sittemmin näiden teollisuuslaitosten jätevesien puhdistusprosesseja on paranneltu ja tietääkseni niiden yksisilmäisten silakoiden esiintyminen Porin edustalla on loppunut, tai ainakin vähentynyt, koska en viime aikoina ole niistä juurikaan kuullut puhuttavan.
[/quote]

   Kirjoitin että kaupungin jätevedet niitä yksisilmäisiä särkiä aiheutti. Nyt puhdistuslaitoksen jälkeen vesi on uimakelpoista 40 vuoden jälkeen.
Meillä on myös pieniä järviä joiden rannalla on ainoastaan maataloutta. Silti vedet saastuneet pilalle. Eräskin järvi oli kirkasvetinen vielä -60 luvulla ja nyt aivan puuroa.
  Jos tämä on se hinta ,että saadaan Pietariin maitoa, niin hinta on liian kova.

Märehtijöiden kohdalla ongelmat kohdistuu rehun keräämiseen ja säilöntään, lannoituspuoli alkaa olla hanskassa. Karjatila pärjää erinomaisesti ilman keinolannoitteita (pl. jotain mikroravinteita) kunnon viljelykierron ja lannan hyödyntämisen avulla. Ei hävitetä ravinteita.

Yksinkertaisin ratkaisu ongelmaan on laiduntaminen, seuraava on sitten polttokenno ja kaasu/sähkökäyttöiset työkoneet ja lannan hyödyntäminen siihen ennen lannoitekäyttöä....

Yksittäinen tila voi jatkossakin keskittyä ydinosaamiseensa, mutta on pakotettu tekemään asioita yhdessä monen muun tilan kanssa. Monella tilalla on toimintaa samassa osoitteessa, kun yksi hoitaa lantaa, toinen kasveja ja kolmas eläimiä. Kaikkia osa-alueita ei voi hallita itse eikä aika edes riittäisi siihen, työn arvostus tuskin tulee länsimaissa ainakaan laskemaan. Siitä pitää huolen muu yhteiskuntarakenne. Resursseja joka välissä haaskaavien omavaraistäppärien aika on silloin viimeistään ohi

Pientilaintoilijoiden on syytä muistaa, ettei aloitusteksti tarkoita sitä, että palataan aikaan jolloin työtunteja ja tuottavuutta ei laskettu. Päinvastoin, on tehtävä sama joka kalorille ja joka kilowatille. Ja joka eläimelle...nämä reunaehdot haastaa kokoluokka-ajattelun eri tavalla, koska hallittava kokonaisuus mutkistuu koko ajan. Toisin sanoen, aina vain harvempi porukka kykenee hommaan.

Aika paljon voidaan nykyisestä elintasosta joutua, jollei luopumaan, toteuttamaan toisin. Nykyajan teknologia ja tietämys ei kuitenkaan katoa mihinkään, päinvastoin.  

Naudanlihantuotanto ei valitettavasti kuulu voittajiin kuin siltä osin kun laidunnetaan muuten vaikeasti hyödynnettäviä alueita. Vety ei ehkä ole mikään suuri juttu tulevaisuuden moottoripolttoaineena, mutta paikallisesti se voi toimia. Uuden ajan bioenergiaratkaisuissa raaka-aine ositetaan ja kukin osa käytetään tehokkaimmalla tavalla. Toisaalta tämä teettää prosesseista ja laitoksista suuria ja monimutkaisia, joka asettaa ihannekoon maatilakokoluokkka isommaksi. Keskitetyissä laitoksissa ongelmaksi tulee materiaalin kuljetukset, jotka kovin helpoti nakertavat energiatasetta heikommaksi. Olen alkanut perehtyä näihin, että osaisin keskittyä oikeisiin tekniikoihin enkä joutuisi harhapoluille. Onneksi Suomessa on ilmaista tietoa tarjolla:

http://www.mm.helsinki.fi/MMKEM/Ajankohtaista/dokumentit/biorefinery_lecture_series.doc

Toivottavasti kokemukselleni nurmimassan tuottamisesta, korjuusta ja varastoinnista löytyisi käyttöä näitä uusia systeemejä ylösajettaessa. Keskeisenä pidän biologisen typensidonnan hyödyntämistä.

Maatilakokoluokan puukaasulla toimivat agregaatit ovat mielenkiintoni kohteet.  Polttoraaka-aineen pitäisi olla lähes ilmaista, työn ja välineiden hinta on sallittu.  Raaka-ainetta pitää saada helpolla ja pienien kuljetusmatkojen päästä ja sitä pitää luonnon tuottaa ilman apulannoitusta. Puu pystyy näihin ehtoihin.
Tekniikka pihalla onkin toinen asia, mutta lehdissä on ollut vinkkejä, että kehittelyä tehdään. (KM 15/08)

Lainaus käyttäjältä: Joonas - 04.03.09 - klo:07:16

Toisaalta meidän ilmasto-oloissamme (ja yleensäkin lauhkean alueen viljelyssä) nurmen (välttämätön maan kasvukunnon ylläpidossa) ja ihmisravinnoksi epäkurantin tavaran (lajittelujämät  ym.) kierrättäminen eläinten kautta on mitä tehokkainta.

Ihmislanta pitäs saada kierrätetyksi takaisin peltoon. Nykytilanteessa syödyn ravinnon energiamäärä karkaa kierrosta pois, jotkut väittävät että itämereen. Vaatis varmaan jätehuoltoon melkoisia satsauksia.

   Voihan sitä kirjoitella "suunsa mauksi" kaikenlaista. Muistan hyvin miltä saimaan lahti meidän kaupungin kohdalla näytti -60 luvulla. Silloin vielä kaupungissakin oli kuivakäymälöitä ja väkeä puolet nykyisestä. Kun puhdistuslaitos valmistui joskus -65 niin Saimaa rupes puhdistumaan ja yksisilmäiset särjet harvinaistuivat. Toisin on käynyt niillä alueilla joissa tehomaatalous on päästöjen lähde.
[/quote]

No fakta kumminkin on, että 60 luvulla teollisuus ja taajamat päästivät kaikki jätevedet puhdistamattomina vesistöihin, joten ne ihmisten puuceet taisi olla päästöitä pienimpiä ja myös olivatkin.

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 04.03.09 - klo:13:18

Lainaus käyttäjältä: Joonas - 04.03.09 - klo:07:16

Toisaalta meidän ilmasto-oloissamme (ja yleensäkin lauhkean alueen viljelyssä) nurmen (välttämätön maan kasvukunnon ylläpidossa) ja ihmisravinnoksi epäkurantin tavaran (lajittelujämät  ym.) kierrättäminen eläinten kautta on mitä tehokkainta.

Ihmislanta pitäs saada kierrätetyksi takaisin peltoon. Nykytilanteessa syödyn ravinnon energiamäärä karkaa kierrosta pois, jotkut väittävät että itämereen. Vaatis varmaan jätehuoltoon melkoisia satsauksia.

   Voihan sitä kirjoitella "suunsa mauksi" kaikenlaista. Muistan hyvin miltä saimaan lahti meidän kaupungin kohdalla näytti -60 luvulla. Silloin vielä kaupungissakin oli kuivakäymälöitä ja väkeä puolet nykyisestä. Kun puhdistuslaitos valmistui joskus -65 niin Saimaa rupes puhdistumaan ja yksisilmäiset särjet harvinaistuivat. Toisin on käynyt niillä alueilla joissa tehomaatalous on päästöjen lähde.

No fakta kumminkin on, että 60 luvulla teollisuus ja taajamat päästivät kaikki jätevedet puhdistamattomina vesistöihin, joten ne ihmisten puuceet taisi olla päästöitä pienimpiä ja myös olivatkin.
[/quote]

  Kirjoitinko liian vaikeaa tekstiä peruskoulun käyneelle.
Selvennykseksi, kuivakäymälä vapauttaa jätevesimääräyksistä

No fakta kumminkin on, että 60 luvulla teollisuus ja taajamat päästivät kaikki jätevedet puhdistamattomina vesistöihin, joten ne ihmisten puuceet taisi olla päästöitä pienimpiä ja myös olivatkin.

Juuri noin. Teollisuuden ja yhdyskuntien päästöjen rajoittaminen lienee luonnonsuojelun suurimpia saavutuksia. Jokainen muistanee aikoinaan uutiset tehdaspaikkakuntien silmättömistä silakoista.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 04.03.09 - klo:20:10

No fakta kumminkin on, että 60 luvulla teollisuus ja taajamat päästivät kaikki jätevedet puhdistamattomina vesistöihin, joten ne ihmisten puuceet taisi olla päästöitä pienimpiä ja myös olivatkin.

Juuri noin. Teollisuuden ja yhdyskuntien päästöjen rajoittaminen lienee luonnonsuojelun suurimpia saavutuksia. Jokainen muistanee aikoinaan uutiset tehdaspaikkakuntien silmättömistä silakoista.

Näin se on, tosiasia vaan on, että Suomen vesisöt on paljon paremassa kunnossa nykyään, kuin esim. seitkytluvulla, jolloin vielä teollisuus päästi kaikki jätevetensä puhdistamattomina vesistöihin, kuntien ja muiden suurien päästäjien lisäksi.

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 04.03.09 - klo:21:01

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 04.03.09 - klo:20:10

No fakta kumminkin on, että 60 luvulla teollisuus ja taajamat päästivät kaikki jätevedet puhdistamattomina vesistöihin, joten ne ihmisten puuceet taisi olla päästöitä pienimpiä ja myös olivatkin.

Juuri noin. Teollisuuden ja yhdyskuntien päästöjen rajoittaminen lienee luonnonsuojelun suurimpia saavutuksia. Jokainen muistanee aikoinaan uutiset tehdaspaikkakuntien silmättömistä silakoista.

Näin se on, tosiasia vaan on, että Suomen vesisöt on paljon paremassa kunnossa nykyään, kuin esim. seitkytluvulla, jolloin vielä teollisuus päästi kaikki jätevetensä puhdistamattomina vesistöihin, kuntien ja muiden suurien päästäjien lisäksi.

Juuri noin. Suomen vesistöjen tilan parantumisen tila todettiin muutama viikko sitten Ylen ympäristöuutisissa. Linkkiä en enää löytänyt.