Maatilojen maksuvalmius on mennyt vituralle pikku hiljaa viimeisten vuosikymmenten kuluessa. Tämä Venäjä pakotteet ja nyt kuivuus on viimeinen niitti , että asiasta tuli julkinen. Sodan jälkeen on tiloilla tehty 25 vuoden välein sukupolven vaihdos, tyttäret on koulutettu kansakoulun opettajiksi tai sairaanhoitajiksi. Peräkamaripoika on jäänyt tilanpitäjäksi, takkuamaan ison velan kanssa. Lisäksi on annettu metsät tyttärille kun ne reppanat on niin kamalan kalliin asunnoki joutunut hankkimaan. Kun tyttärillä on ollut helppoa rahaa ne on ollut nostamassa kaupunki asuntojen hintoja. Rahavarat on valunut suuriin kaupunkeihin, maaseudulta perityillä sisarosuuksilla on rakennettu kivitaloja. On mielenkiintoista seurata miten maaseutu tyhjennetään maatalous ajetaan alas, millä rahalla hommataan elintarvikkeet ulkomailta. Täytyy olla lisävientiä millä tuotetaan elintarvikkeita ulkomailta.
Juna meni jo joskus 50 luvulla, kun Suomi siirtyi agraari yhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi. Mitä tuohon omaisuuden siirtymiseen maalta kaupunkiin tulee, niin on jokaisen perheen omakohtainen asia kuinka paljon omaisuutta siirtyy. Tällä hetkellä maanviljelijöitä taitaa olla n. 1% väestöstä. Aika varakkaita sukuja jos niiden varallisuudella kaupunkeja rakennetaan.
Kyllä se jokainen sukupolvi vuorollaan teki ne sukupolven vaihdokset 25-35 vuoden välein ja sisaruksille maksettiin vielä osuudet vielä -70 ja -80 luvulla. Kyllä niillä rahoilla on luultavasti monta asuntoa ja autoa kaupungissa ostettu, kun usein siitä sisarusparvesta se yksi jäi sille kotitilalle jatkamaan. -60 luvulla oli vielä yli 200 000 maatilaa ja monelta pikkutilaltakin kaadettiin metsät, että saatiin ne muut veljekset kaupunkiin asumaan, kun se tilalle jäänyt jäi kultaa vuolemaan sen seitsemän kantturan kanssa. Ei ne asunnot olleet kovin kalliita pääkaupunkiseudullakaan siihen aikaan, jos vertaa suoraan nykyiseen tulotasoon ihmisillä.
Useissa tilakaupoissa kävi niin että se varallisuus, millä tilan olisi voinut kehittää, niin se siirtyi kaupunkiin ja tilalle jäänyt eli kädestä suuhun. Ja kaupunkiin muuttaneeista veljistä ja siskoista tuli lihavia demareita, joita jurppii se viljelijän vapaus ja jääminen siihen lapsuuden kotiin asumaan.