Eikös kokotilan kesannosta saisi keskimäärin runsaat 300 euroa tukia, luonnonhaittakorvauksen leikkauksen huomioiden. Voisi olla taloudellisesti helpompi tilanne, kun ei tarviisi mitään ostaakaan. 100 ha tilalla 30000-35000. Jos nurmia on ennestään, ne tietenkin voi ilmoittaa nurmiksi.

-SS-

Eikös kokotilan kesannosta saisi keskimäärin runsaat 300 euroa tukia, luonnonhaittakorvauksen leikkauksen huomioiden. Voisi olla taloudellisesti helpompi tilanne, kun ei tarviisi mitään ostaakaan. 100 ha tilalla 30000-35000. Jos nurmia on ennestään, ne tietenkin voi ilmoittaa nurmiksi.

-SS-

En ole tarkemmin laskenut, kun ei tuottamattomuus ole itselle ollut mikään vaihtoehto aiemmin...

Oonko jossakin valittanut, että viljanhinta ei saisi nousta tai syyttänyt viljanviljelijää?

En ole kyseistä asiaa edes väittänyt, että valittaisit, otit henkeesi asiasta ilman omaa mainintaani. Nyt siis viittasin Jari Mäkilän lausuntoon, jossa syytettiin kohoavan rehuviljan hinnan tuovan ongelmia ja tuonnin olevan kallista, mutta kuitenkin samaan hengenvetoon totesi tuonnilla pärjättävän, että paikalliset jauholakit osaavat olla kunnolla:

"Jos kallista rehuviljaa todella joudutaan kuljettamaan Suomeen, Mäkilä arvioi siitä aiheutuvan ongelmia tiloille."
"sikatalous kestää rehuviljan kuljettamisen jopa ulkomailta"

Tämä lausunto on puhdasta vituilua siitä, ettei a) valtio välttämättä tule auttamaan viljan hinnanalennuksessa tai b) ettei voida pakottaa viljanviljelijää luovuttamaan ohraansa viimevuotisella hinnalla. Ohrasta kun ei ole pulaa edes Suomessa, jos hintatarjoukset ovat reiluja. Luomuala on myös kasvanut reilusti, tuhansia hehtaareja ohraa on siirtynyt apilalle.

Edit: korjattu Jari Mäkilä eikä Ari Mäkilä.

-SS-

  Kautta aikojen on epäonniset ja saamattomat viljelijät pelastettu erilaisilla vakauttamis, kriisi- ja saneeraustuilla, sitten ihmetellään miksi pellon hinta pysyy korkealla ahdingoista huolimatta..

  Kautta aikojen on epäonniset ja saamattomat viljelijät pelastettu erilaisilla vakauttamis, kriisi- ja saneeraustuilla, sitten ihmetellään miksi pellon hinta pysyy korkealla ahdingoista huolimatta..

Muistettava kuitenkin on, että pieleen on aina tarvinnut mennä isosti, eivät pientilat ole noihin ohjelmiin päässeet vaan eturivin portilla olevat.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 18.08.18 - klo:08:05

Oonko jossakin valittanut, että viljanhinta ei saisi nousta tai syyttänyt viljanviljelijää?

En ole kyseistä asiaa edes väittänyt, että valittaisit, otit henkeesi asiasta ilman omaa mainintaani. Nyt siis viittasin Ari Mäkilän lausuntoon, jossa syytettiin kohoavan rehuviljan hinnan tuovan ongelmia ja tuonnin olevan kallista, mutta kuitenkin samaan hengenvetoon totesi tuonnilla pärjättävän, että paikalliset jauholakit osaavat olla kunnolla:

"Jos kallista rehuviljaa todella joudutaan kuljettamaan Suomeen, Mäkilä arvioi siitä aiheutuvan ongelmia tiloille."
"sikatalous kestää rehuviljan kuljettamisen jopa ulkomailta"

Tämä lausunto on puhdasta vituilua siitä, ettei a) valtio välttämättä tule auttamaan viljan hinnanalennuksessa tai b) ettei voida pakottaa viljanviljelijää luovuttamaan ohraansa viimevuotisella hinnalla. Ohrasta kun ei ole pulaa edes Suomessa, jos hintatarjoukset ovat reiluja. Luomuala on myös kasvanut reilusti, tuhansia hehtaareja ohraa on siirtynyt apilalle.

-SS-

Oliko osittain tarkoitettu minulle. Muuten olisi ehkä kannattanut jo ekassa viestissä mainita mihin viittaa.. Nooh sattuuhan sitä. Olen kanssasi samaa mieltä, että tuo Mäkilän lausunto nyt oli ihan perseestä. Jossakin "herkemmässä" firmassa tuosta alkaisi jo tuoli heilua. Ehkä takana on se, että Mäkilä tietää sen, että lihan hintaan ei saada nousua ja lihatalot tulevat olemaan isoissa ongelmissa tulevana talvena. Ja niinkuin olen jo jossain kirjoittanut niin ainakaan minä en saa laskinta sellaiseen moodiin, että se kestäisi nämä nykyiset viljanhinnat saati sen, että jos sitä jouduttaisiin kuljettamaan ulkomailta jossa jo rehuvilja maksaa nytkin yli 200e tonnilta ja rahti päälle.

Lainaus käyttäjältä: iskra - 18.08.18 - klo:08:48

  Kautta aikojen on epäonniset ja saamattomat viljelijät pelastettu erilaisilla vakauttamis, kriisi- ja saneeraustuilla, sitten ihmetellään miksi pellon hinta pysyy korkealla ahdingoista huolimatta..

Muistettava kuitenkin on, että pieleen on aina tarvinnut mennä isosti, eivät pientilat ole noihin ohjelmiin päässeet vaan eturivin portilla olevat.

-SS-

Ehkä näinkin, mutta iskra on oikeassa. Ajatusta voisi viedä pidemmällekin, että jos oikeasti elettäisiin markkinataloudessa niin tuotanto ohjautuisi sinne missä se on kannattavinta ja sitä tuotettaisiin mikä on kannattavaa. Nyt yritetään tuilla ohjailla milloin mitäkin tuotantoa ylös ja alas.

Lainaus käyttäjältä: Morris65 - 17.08.18 - klo:14:14

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 11.08.18 - klo:09:16

Ei yhtään euroa kriisitukea mihinkään. Mitä se auttaa, että taas tuetaan niitä jotka ovat hölmöilleet itsensä ongelmiin? Jokaisen pitää ottaa se huomioon, että välillä voi olla huippuvuosi ja välillä heikko vuosi..

Edelliseen viisauteen on helppo yhtyä. Normaalin viljatilan tulos tulee olemaani ainakin itsella yhtä hyvä kuin muinakin vuosina, kuivaa oli, mutta kuivana puitiinkin, eli ei juuri kuivatus kustannuksia ja myydessä viljan hinta parempi huomattavasti kuin monena vuonna.

Hienoa miten ihmiset osaa johtaa yhden tilan tuloksesta koko maataloussektorin tilanteen Sitäpaitsi yleensä nämä kriisituet jaetaan varsin kokonaisvaltaisesti, eli kaikki saa vähän eikä millään tarveharkinnalla. Ihme kun ei ilmainen raha kelpaa?

Pidän vaan sitä aina yhtä suurena ihmeenä. että oli vuosi hyvä tai huono, ne samat tilat on yhtä huonossa jamassa, valitattavasti se kannettukaan vesi ei pysy kuivas kaivos. Tänä vuonna se huolellisuus ja hetken fundeeraaminen pellolla ennen kylvöä tuotti hyvän tuloksen. Mitä se Suomen kansa mahtaa olla taas mieltä, että yhteen sektoriin syydetään sitä ilmaista rahaa, tuskin maatalouden kannatus ainakaan siitä paranee.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 17.08.18 - klo:16:07

Lainaus käyttäjältä: Morris65 - 17.08.18 - klo:14:14

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 11.08.18 - klo:09:16

Ei yhtään euroa kriisitukea mihinkään. Mitä se auttaa, että taas tuetaan niitä jotka ovat hölmöilleet itsensä ongelmiin? Jokaisen pitää ottaa se huomioon, että välillä voi olla huippuvuosi ja välillä heikko vuosi..

Edelliseen viisauteen on helppo yhtyä. Normaalin viljatilan tulos tulee olemaani ainakin itsella yhtä hyvä kuin muinakin vuosina, kuivaa oli, mutta kuivana puitiinkin, eli ei juuri kuivatus kustannuksia ja myydessä viljan hinta parempi huomattavasti kuin monena vuonna.

Hienoa miten ihmiset osaa johtaa yhden tilan tuloksesta koko maataloussektorin tilanteen Sitäpaitsi yleensä nämä kriisituet jaetaan varsin kokonaisvaltaisesti, eli kaikki saa vähän eikä millään tarveharkinnalla. Ihme kun ei ilmainen raha kelpaa?

Pidän vaan sitä aina yhtä suurena ihmeenä. että oli vuosi hyvä tai huono, ne samat tilat on yhtä huonossa jamassa, valitattavasti se kannettukaan vesi ei pysy kuivas kaivos. Tänä vuonna se huolellisuus ja hetken fundeeraaminen pellolla ennen kylvöä tuotti hyvän tuloksen. Mitä se Suomen kansa mahtaa olla taas mieltä, että yhteen sektoriin syydetään sitä ilmaista rahaa, tuskin maatalouden kannatus ainakaan siitä paranee.

Suuresti tuomitut "hömppäheinät", jopa säilörehunurmeksi merkitty tosiasiallinen kesanto, ovat tänäkin vuonna kannattavuuden ydin. Myös kumina ja öljykasvit.  Tänä vuonna viljanviljelijän hömppäheinät taitavat olla vihatuin pellonkäyttömuoto ikinä, vaikka kuivuus ei millään tavalla ole kyseisen viljelyratkaisun tehneiden syytä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.08.18 - klo:09:56

Suuresti tuomitut "hömppäheinät", jopa säilörehunurmeksi merkitty tosiasiallinen kesanto, ovat tänäkin vuonna kannattavuuden ydin. Myös kumina ja öljykasvit.  Tänä vuonna viljanviljelijän hömppäheinät taitavat olla vihatuin pellonkäyttömuoto ikinä, vaikka kuivuus ei millään tavalla ole kyseisen viljelyratkaisun tehneiden syytä.

-SS-

Öljykasvien kannattavuudesta vielä tiedä, kun ei puitu aariakaan. Mahtavista kasvustoista huolimatta, jos siemenet on pieniä ja öljypitoisuus olematon, ei tiliä paljoa tule. Tuethan jo menee viljelykustannuksiin.

Lituja availlessa kyllä huomaa, että rapsi on kuivanmaan kasvi, kyllä ne aika tavanomaisilta näyttävät, lidut ovat pitkiä ja juuriporkkanat ovat todella syvällä maassa. Nyt on tullut elokuussa pari 5 mm kuuroa ja voimakas kaste. Se auttanee rapsin siemenen täyttymisessä ?

Jo 1700 kg rapsin satotaso hyvinkin vastaa kuivettunutta 4 tonnin ohraa. Ja onhan siinä rypsissä se valkuaispalkkio.

-SS-

Kummallisia nuo isot lihatalot. Ovat olevinaan pörssissä ja seikkailleet maailmalla rahojaan kylvämässä huonolla menestyksellä. Nyt kun pitäisi hiukan saada lypsettyä markkinoilta lisähintaa lihantuottajaa varten, niin ollaankin ronkumassa valtiolta kriisitukea maajussille, ettei tartteis lihanhintaa nostaa.

Eikös kokotilan kesannosta saisi keskimäärin runsaat 300 euroa tukia, luonnonhaittakorvauksen leikkauksen huomioiden. Voisi olla taloudellisesti helpompi tilanne, kun ei tarviisi mitään ostaakaan. 100 ha tilalla 30000-35000. Jos nurmia on ennestään, ne tietenkin voi ilmoittaa nurmiksi.

-SS-

Siis onko mahdollista jättää 100 % sänkikesannolle
Entä kolmen kasvin vaatimus?

Eikös kokotilan kesannosta saisi keskimäärin runsaat 300 euroa tukia, luonnonhaittakorvauksen leikkauksen huomioiden. Voisi olla taloudellisesti helpompi tilanne, kun ei tarviisi mitään ostaakaan. 100 ha tilalla 30000-35000. Jos nurmia on ennestään, ne tietenkin voi ilmoittaa nurmiksi.

-SS-

Sää voisit kyllä vakavasti harkita koko tilasi kesannointia. Kirjoituksesi ovat alituista itkua, valitusta milloin kuivuudesta, milloin väärin jyvitetyistä tukieuroista eri tuotantosuuntien kesken, milloin puimurin huollettavuudesta, milloin...

 Miks hankkia itselleen vapaaehtoisesti vaikeuksia?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.08.18 - klo:08:08

Eikös kokotilan kesannosta saisi keskimäärin runsaat 300 euroa tukia, luonnonhaittakorvauksen leikkauksen huomioiden. Voisi olla taloudellisesti helpompi tilanne, kun ei tarviisi mitään ostaakaan. 100 ha tilalla 30000-35000. Jos nurmia on ennestään, ne tietenkin voi ilmoittaa nurmiksi.

-SS-

Siis onko mahdollista jättää 100 % sänkikesannolle
Entä kolmen kasvin vaatimus?

Siinä olisi tasapuolista kriisitukea: Kun tukiehdot mahdollistaisi 100 prosenttia sänkikesantoa, ei kolmen kasvin vaatimusta, kerääjäkasvi ja kasvipeitteisyys maksimi pois ja sadonkorjuu velvoite takaisin. Sen poistaminen aikanaan helpotti näennäisviljelyä, mikä mielestäni ei kuulu Suomen pelloille. Ne pellot jotka viljellään, viljellään kunnolla ja ne jotka ei niin kesannolla sitten.

Lainaus käyttäjältä: Petesata - 19.08.18 - klo:04:44

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.08.18 - klo:08:08

Eikös kokotilan kesannosta saisi keskimäärin runsaat 300 euroa tukia, luonnonhaittakorvauksen leikkauksen huomioiden. Voisi olla taloudellisesti helpompi tilanne, kun ei tarviisi mitään ostaakaan. 100 ha tilalla 30000-35000. Jos nurmia on ennestään, ne tietenkin voi ilmoittaa nurmiksi.

-SS-

Siis onko mahdollista jättää 100 % sänkikesannolle
Entä kolmen kasvin vaatimus?

Siinä olisi tasapuolista kriisitukea: Kun tukiehdot mahdollistaisi 100 prosenttia sänkikesantoa, ei kolmen kasvin vaatimusta, kerääjäkasvi ja kasvipeitteisyys maksimi pois ja sadonkorjuu velvoite takaisin. Sen poistaminen aikanaan helpotti näennäisviljelyä, mikä mielestäni ei kuulu Suomen pelloille. Ne pellot jotka viljellään, viljellään kunnolla ja ne jotka ei niin kesannolla sitten.

Tuon kriisituen saisi sitten tilille ensi vuoden loka-joulukuussa (mikäli päättäisi olla ensi kesänä tekemättä mitään, mikä mielestäni on huonompi kuin se että pistää pellot edes nurmelle) eli aika hitaasti, eikä se kyllä hirveästi erikseen tue niitä joille kuivuudesta tuli oikeasti tappioita. Eli niitä jotka yritti ottaa sadon, mutta eivät sitä kunnolla saaneet.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.08.18 - klo:08:08

Eikös kokotilan kesannosta saisi keskimäärin runsaat 300 euroa tukia, luonnonhaittakorvauksen leikkauksen huomioiden. Voisi olla taloudellisesti helpompi tilanne, kun ei tarviisi mitään ostaakaan. 100 ha tilalla 30000-35000. Jos nurmia on ennestään, ne tietenkin voi ilmoittaa nurmiksi.

-SS-

Siis onko mahdollista jättää 100 % sänkikesannolle
Entä kolmen kasvin vaatimus?

Ohdake, savikka juolaheinä. Helppoa ainakin luomussa.