Kun nyt asioita politisoidaan, niin mites tällainen juttu.
Pieniltä kasvinviljelytiloilta poistetaan elinkelpoisuus tukipolitiikalla ja aluepolitiikalla. Pienet kasvinviljelytilat ovat huomattavasti tehokkaampia, kun verrataan esim. satotasoja ja peltojen kasvukuntoa olosuhteista riippumatta. Tai ainakin se on mahdollista pienillä tiloilla.
Erityisesti maidontuotantoa on suojeltu koko eeuu ajan, mahdollistaen jatkaa pienenä yksikkönä missä tahansa päin Suomea. Miksi kasvinviljelytiloille ei ole suotu samanlaista mahdollisuutta? Nämä ovat poliittisia päätöksiä. Minkä näille voi.
Jos nyt kasvinviljelijä laajentaisi tuotantoaan, joka perustuu yleensä peltopinta-alan lisäämiseen, pääomakulut ovat jo niin suuret, ettei tilalla ole mahdollista toteuttaa suunnitelmia.
Olisiko boksin ulkopuolelta hurjaa vetää ässää hihasta ja esittää että pellon hallinta kiellettäisiin muilta kuin kasvinviljelytiloilta. Se ratkaisisi aika monta ongelmaa.
Koeta nyt ymmärtää että ei ole olemassa mitään ahdinkoa. Jos olisi, paljon useammat lopettaisi, ei maksettaisi edelleen aika kovia vuokria jne. Pieniä kasvinviljelytiloja on nyt ja tulevaisuudessa paljon enemmän kuin pieniä kotieläintiloja. Jos se viljely ei yrittäjälle ollenkaan kannata, hän tietenkin lopettaa sen. Ei ole näkynyt sellaista toimintamallia.
Viljanviljely/muu kasvinviljelytiloja oli vuonna 2017 yhteensä 30619. Lypsylehmätiloja oli 6704. Vuodesta 2010 kasvinviljelytilojen määrä on kyllä tippunut yli 3000 tilalla, eli jotain 10%. Samassa ajassa lypsykarjatilojen määrä on tippunut noin 3500 tilan verran, eli yli 30%.
Jos prosenttuaalisesti eniten lopettaa elänitiloja, niin miten ihmeessä ne ovat uhka kasvinviljelytiloille joiden rakennekehitys on paljon hitaampaa?
Ja jos olet sitä mieltä että pieni kasvinviljelytila on tehokkain, niin miksi koet että niiden kasvinviljelytilojen ylipäänsä pitäisi kasvaa?
Entä sitten se kun lypsylehmätilat vie kaikki pellot kasvussaan: Lypsykarjatilojen peltoala on laskenyt 2010 vuoden noin 501 000 hehtaarista 2017 vuoden noin 467 000 hehtaariin. Samaan aikaan kasvitilojen pinta-ala on noussut 1173 000 hehtaarista 1217 000 hehtaariin.
Mielenkiintoista Tilastotietoa. Maitoala on saanut kuitenkin enemmän takkiinsa, myös siinä että tulot on suhteessa tippuneet rajummin ja tuotantokustannukset on suhteessa isot. Ett kyllä Me sitä tukea tarvitaan.
Toiset tarvitsevat tukea toiset eivät. On kriisi ja ei ole kriisi.
Maatalous on siitä vaikea juttu, kun se ei ole oikeaa yrittämistä. No onhan joku muukin ala sellainen, että sitä pidetään yllä tuilla. Olis se kaljatuoppi ruotsinlaivallakin aika kallista, jos ilman tukia kanootit seilais.
Äänekkäimmät ja kovimmat riehujat saavat suuremman tukijaon, kun tukea jaetaan. Eihän c-alueen kuuluisi saada yhtään sen parempaa tukea, kuin muutkaan. Silloin se aiheuttaisi luonnollisen tuotannon alasajon tai tuotantosuunnan muutoksen.
Mutta kun kyseessä on aluetuki, niin koitahan ehdottaa sellaista politiikassa.
Kuluttajasta ylöspäin kaikki liiketoiminta perustuu korruptioon tai pääomaan.
Kuluttaja sen sijaan saa itse päättää, mitä ostaa ja millä hinnalla. Kun joku taho omistaa jotain tarpeeksi paljon, sillä on enemmän valtaa sanella asioita. Ja tässä tapauksessa tähtäimessä ei ole paremmat, tehokkaammat tai laadukkaammat tuotteet, vaan rahallinen tuotto pääomalle.
Näinhän tämä paletti toimii. Onko se kestävää, no ei ole? Mutta näillä mennään.
Onneksi on kuitenkin olemassa vielä oikeita tutkijoita tai kehittäjiä, jotka tekevät tiedettä muustakin, kuin pakkopalautetun ihmisen virtsaamisongelmista palautuksen jälkeen kotimaassaan.
Julkinen raha kulkee sinne, minne sen hetkinen politiikka se haluaa. Tämä tekee politiikasta täyden vitsin.
