Muistissa on kun sotien jälkeen isotäti pukkas kaupungista kakaransa maalle kesäksi hoidettaviksi jotta kakarat saivat syödäkseen. Ja sekin kun mustaan pörssiin laitettiin munia, sianlihaa ym. hienostoakoille kaupunkiin menemään. Niitä kauniita kiviseiniä ja pitsileninkejä oli heitin hankala syödä... Ketä pärjää, ketä ei.
"Maalla köyhyys on vain köyhyys, mutta kaupungissa se on kurjuus."
Meinaatko että sama toistuu ? Oliko kivaa silloin maalla ? Jospa kaikki ei meekkään niin. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/kansalaiset-keskustelevat-ilmastonmuutoksesta-ja-kulutusvalinnoista-mutta-missa-ovat-poliitikot-ja-puolueet/?shared=1032545-4c49f381-1
Heitähän sinäkin sen aarimaan kitkentä nyt vaan pois ja näytä esimerkkiä. Suotta pottujaskin kaivelet kun kaupasta saa pestyinä ja pussitettuina parempia.
No ei kyllä hyempiä saa.
Ei mitään muttia nyt, jätähän vain koko pihamaa herran haltuun, kyllä luonto ne potutkin hoitaa, ei ne mene hukkaan. Ilmoitat rouvalle nyt ettei enää kyseisiä touhuja talossa harrasteta. Kaupasta saa hyää ja ympäri vuoden. - Jos panee vastaan niin näytä ovea että siitä vaan aarimaalle mutta takaisin ei ole tulemista, kyllä jämpti on näin. 
Taas sulla iski katkeruus. Jos joku harrastaa ruuan tuottamista, niin sinusta se pitäis lopettaa. Onhan joskus ollut esityksiä, että harraste perunanviljely pitäisi kieltää. Levittää kuulemma ruttua. Ei oo näkynyt ruttua perunoissa 25 vuoteen. Vain ammattiviljelijöillä on ruttua.
Taas sinä nimität katkeruudeksi sitä, kun joku joskus kyselee sinun toiminnasta, että elätkö itse niinkuin opetat?
Elän ! En ole maitua juuri juonut 40 vuoteen. Naudanlihan syönnin lopetin 2002, tai aivan yhden käden sormilla laskien vuodessa tulee syötyä. Sikaa on joulukinkun jälkeen menny muutaman kerran savukinkkuna. Tehkää peräsä, maailma pelastuu. Muuta mahdollisuutta ei ole.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/planeetan-antimet-kaytettiin-loppuun-jo-seitsemassa-kuukaudessa-talousjarjestelmamme-on-pyramidihuijaus/?shared=1032113-82919f0e-1Elokuun 1. on kansainvälinen ekovelkapäivä, jota ei ole tarkoitettu juhlapäiväksi. Päivämäärä nimittäin on piste, jonka jälkeen ihmiskunta on kuluttanut luonnonvarat, joita planeetta kykenee vuoden aikana uusimaan.
Elokuusta lähtien ihmiskunta elää siis ”velaksi” ympäristön suhteen. Merkkipäivä on aikaistunut edellisvuodesta kahdella vuorokaudella.
Ekovelkapäivän laskelmointi perustuu yleishyödyllisen Global Footprint Network -yhdistyksen keräämään dataan. Sen perusteella ihmiskunta kuluttaa tällä hetkellä luonnonvaroja 1,7 maapallon edestä.
Arviossa otetaan huomioon useat eri luonnonresurssit, joita ihmiskunta käyttää hyväkseen. Siihen vaikuttavat muun muassa ruokatuotanto, metsätalous, fossiilisten polttoaineiden kulutus ja rakentaminen.
Luonnonvarojen ylikulutus näkyy maailmalla esimerkiksi sademetsien kutistumisena, kalakantojen romahduksina, luonnon monimuotoisuuden kuihtumisena ja makean veden puutteena tietyillä alueilla.
Luonnonvarojen liikakäyttö näkyy myös ilmastonmuutoksena ja sen aiheuttamina äärimmäisinä sääilmiöinä ja niiden seurauksina, kuten parhaillaan Ruotsissa, Kreikassa ja Yhdysvalloissa raivoavina maastopaloina.
”Ekovelkapäivä ei ehkä näytä eroavan muista päivistä – jääkaapissasi on edelleen sama määrä ruokaa”, sanoo tiedotteessa GFN-järjestön toimitusjohtaja Mathis Wackernagel.
”Mutta läntisissä Yhdysvalloissa tulipalot raivoavat ja Etelä-Afrikan Kapkaupungissa vedenkulutusta on täytynyt laskea puoleen sitten vuoden 2015. Nämä ovat seurauksia ainoan planeettamme ekologisen budjetin ylittämisestä.”
”Talousjärjestelmämme on valtava pyramidihuijaus planeettamme kustannuksella. Kaivamme itseämme syvemmälle ekologiseen velkamonttuun”, Wackernagel sanoo.
”On aika lopettaa tämä huijaus ja valjastaa luovuutemme sekä kekseliäisyytemme luomaan tulevaisuutta ilman fossiilisia polttoaineista ja planeetanlaajuista tuhoa.”
Ihmiskunnan luonnonvarojen kulutuksen katsotaan ylittäneen planeetan kapasiteetin jo 1970-luvulla. Tuolloin ekovelkapäivää vietettiin joulukuussa.
Vuoteen 2000 mennessä päivämäärä oli lipsunut jo lokakuun puolelle, ja syyskuu saavutettiin 2006. Luonnonvarojen kulutuksen kasvu on sen jälkeen hieman hidastunut, mutta suunta on edelleen ylöspäin.
Elokuun 1. on toistaiseksi varhaisin vietetty ekovelkapäivä, mutta päivämäärän odotetaan aikaistuvan taas seuraavina vuosina.
Järjestön ehdottamia keinoja päivämäärän työntämiseksi myöhemmäksi ovat yksityisautoilun vähentäminen, hiilijalanjäljen pienentäminen ja hukkaan menevän ruokajätteen määrän leikkaaminen.
Kaikkein tehokkain keinon säästää planeettaa olisi hankkia vähemmän lapsia, järjestö kertoo. Jos puolet planeetan perheistä hankkisi yhden lapsen vähemmän, päivämäärä siirtyisi kuukautta myöhemmäksi.
