Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Puinnit 2018  (Luettu 158869 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 2018
Kyl mun mielestä 7130 on selvästi huonompi ku esim. proximo. Cleopatralle ja proximolle en eroa juuri saanut. Tarvis varmaan campinoo kokkeilla jos sit tulis neljä tonnia.

Selvästikin maalajikysymys tuo. Proximo on meillä ollut 3 peräkkäistä vuotta
rinnan 7130:n kanssa, satoero ollut välillä 300 - 1300 kg Proximon tappioksi.
Luonteeltaan kuivan maan herkkyys jotenkin on Proximossa, joissakin tuoreissa
kohdissa näkyy, millaista pitkää trasselia se Proximo olisi, jos olisi saanut kasavaa vapaasti.

7130 ei olekaan satokisalajike, mutta lähimmäksi rypsiin verrattavana aikaisena ja
rikkavapaana rapsilajikkeena helpottaa puimista ja kuivaamista kovastikin.

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Puinnit 2018
Kyl mun mielestä 7130 on selvästi huonompi ku esim. proximo. Cleopatralle ja proximolle en eroa juuri saanut. Tarvis varmaan campinoo kokkeilla jos sit tulis neljä tonnia.

Selvästikin maalajikysymys tuo. Proximo on meillä ollut 3 peräkkäistä vuotta
rinnan 7130:n kanssa, satoero ollut välillä 300 - 1300 kg Proximon tappioksi.
Luonteeltaan kuivan maan herkkyys jotenkin on Proximossa, joissakin tuoreissa
kohdissa näkyy, millaista pitkää trasselia se Proximo olisi, jos olisi saanut kasavaa vapaasti.

7130 ei olekaan satokisalajike, mutta lähimmäksi rypsiin verrattavana aikaisena ja
rikkavapaana rapsilajikkeena helpottaa puimista ja kuivaamista kovastikin.

-SS-

Kanakakkakortti?
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 2018
Kyl mun mielestä 7130 on selvästi huonompi ku esim. proximo. Cleopatralle ja proximolle en eroa juuri saanut. Tarvis varmaan campinoo kokkeilla jos sit tulis neljä tonnia.

Selvästikin maalajikysymys tuo. Proximo on meillä ollut 3 peräkkäistä vuotta
rinnan 7130:n kanssa, satoero ollut välillä 300 - 1300 kg Proximon tappioksi.
Luonteeltaan kuivan maan herkkyys jotenkin on Proximossa, joissakin tuoreissa
kohdissa näkyy, millaista pitkää trasselia se Proximo olisi, jos olisi saanut kasavaa vapaasti.

7130 ei olekaan satokisalajike, mutta lähimmäksi rypsiin verrattavana aikaisena ja
rikkavapaana rapsilajikkeena helpottaa puimista ja kuivaamista kovastikin.

-SS-

Kanakakkakortti?

No ei välttämättä. Maalaji ja käytettävissä oleva pohja- ja pintavesi ratkaisee. Joillakin
voi parivertailu mennä toisin päin. Esimerkiksi viime vuonna täällä etelämpänä kiusasi
kuivuus, vaikka muu Suomi hukkui veteen.

Nämä esimerkkinä Majong kevätrapsit olivat viime vuonna tuossa lähipelloilla oikeita
satotykkejä, mutta kyllä siellä sumuisessa loka-marraskuun hämäryydessä tämmästä
yksinäistä masentaisi pienellä puimakoneella päkistää ja päisteessä painepestä seuloja.



-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 2018
Ne, joilla jäi myöhäinen ohra lähtökuoppiin, ja iti vasta juhannuksena, ovat korjaamassa  kunnon sadon, jahka sateet eivät liikaa maita pehmennä. Aika riski tuo kuitenkin on, mutta ehkä tämä tuo sen opetuksen, että jos kevät alkaa todella kuivana ja tuulisena hellejaksona, eikä kolmeen viikkoon ole sateita luvassa, jättää sikseen ja varaa Verttiä, Niklasta kaikkein aikaisimpia lajikkeita ja hoitelee ne maahan vasta kunnon sateiden jälkeen, vaikka sitten vasta juhannuksena. Kyllä nykykesinä 85-90 kasvuajan päivää riittää kesäkuun lopultakin laskettuna.

Voin tämän jo todeta, että jos kuivimmilla alueilla epäonnistui isosti kylvöissä, on nyt korjaamassa kunnon (kakkos)-sadon, jos korjuusäät antavat myöten. Kaikkien parhaat hikevät kohdat olivat aikaisin ja kauniisti orastuneita, mutta helle surkastutti pituuskasvun täysin.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Puinnit 2018
Että sellaisia katovuoden jyviä. Viime vuonna vehnä 70 kg paikkeilla, ohra alta 65 kg. Tämä vuosi kaikinpuolin parempi...(Joko ärsyttää tarpeeksi?)

Ihmetellyt tuota kun ja101 hehkuttaa tätä kuivaa vuotta paremmaksi kuin märkää viime vuotta. Täällä ihan päinvastoin, satotaso tipahti reilusti viime vuodesta kuivuuden takia. Mutta sitten sattumalta löytyi selitys asialle.

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=2325485160825169&set=p.2325485160825169&type=3

Teillähän on siellä Kymenlaaksossa ollut tänä vuonna normaalin vuoden sateet, kuivuudesta tietoakaan. Toisin kuin Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta. On muuallakin kuivaa ollut. Mutta Kymenlaaksossa ei. Jos väität että on ollut kuivaa, niin olethan tarkistanut, että sademittarisi ei vuoda?
Ei vuoda. Hyvin paikallisia ovat kuurot olleet mitä kesällä sattui kohdalle. Esim. Anjalan mittauspisteelle sattui se kuuro jossa tuli pariin tuntiin yli 80mm vai mitä se oli. Nostaa kummasti sen keskiarvon normaaliksi. Meille osui siitä sateesta 4mm. Kokonaissademäärä oli varmaan jossakin 50mm paikkeilla. Ekat juhannusviikolla.

Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

montöör

  • Vieras
Vs: Puinnit 2018
 "jos kevät alkaa todella kuivana ja tuulisena hellejaksona, eikä kolmeen viikkoon ole sateita luvassa, jättää sikseen ja varaa Verttiä, Niklasta kaikkein aikaisimpia lajikkeita ja hoitelee ne maahan vasta kunnon sateiden jälkeen"

Niinpä. Sen joka tietää kolmenviikon sään etukäteen, ei tarvitse kylvää mitään. Riittää, kun tekee niitä
ennusteita. Toukokuun puolivälissä ostaa sertisiemenet koko alalle, niin se mahdollinen tuleva hyöty
on jo etukäteen sertimattien taskussa. Noottaa, heleppua

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1541
Vs: Puinnit 2018
Että sellaisia katovuoden jyviä. Viime vuonna vehnä 70 kg paikkeilla, ohra alta 65 kg. Tämä vuosi kaikinpuolin parempi...(Joko ärsyttää tarpeeksi?)

Ihmetellyt tuota kun ja101 hehkuttaa tätä kuivaa vuotta paremmaksi kuin märkää viime vuotta. Täällä ihan päinvastoin, satotaso tipahti reilusti viime vuodesta kuivuuden takia. Mutta sitten sattumalta löytyi selitys asialle.

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=2325485160825169&set=p.2325485160825169&type=3

Teillähän on siellä Kymenlaaksossa ollut tänä vuonna normaalin vuoden sateet, kuivuudesta tietoakaan. Toisin kuin Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta. On muuallakin kuivaa ollut. Mutta Kymenlaaksossa ei. Jos väität että on ollut kuivaa, niin olethan tarkistanut, että sademittarisi ei vuoda?

Miten maailmassa...

Piti ruveta oikein ihmettelemään tuota Kymenlaakson sademäärää kun tuo ei vaikuta mitenkään todelliselta. Muistelinkin, että joku rankkasade oli uutisoitu alueella. Ja niin olikin. Tilastoa vääristää pahoin kohtalaisen pienialainen rankkasadekuuro joka satoi 21.7. Anjalan sääasemalla 81,1 mm vettä. Tuo aseman mitattu kuuro selvästi vääristää koko Kymenlaakson tilastoa. Esim meillä pohjoisosassa sademäärä on jäänyt reilusti alemmaksi, kuin tuo kartta kuvastaa.

Meillä kotimittarissa oli toukokuu - heinäkuu välinen sademäärä yhteensä 64 mm. Sekin pääosin juhannuksen maissa kahdessa sadekuurossa 22 ja 11 mm. Vasta silloin orastuivat kuivemmat lohkot ja niiden osat. Vaihtelua on ollut paljon. Naapuritila sai etälohkolta normaalisadon, kun sinne osui kaksi hyvää sadekuuroa juuri oikeaan aikaan. Kilometrin päässä olikin samalla tilalla sato 30-40% normaalista.

Toki tiedän, että vielä huonomminkin vettä on monin paikoin tullut. Jopa täällä "tilastollisesti normaalisateisessa"  Kymenlaaksossakin. Ja kyllä Okrareissulla näkyi vielä omiakin kasvustoja huonompia (ja tosi hyviäkin) kasvustoja.
Don Essex

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Puinnit 2018
Että sellaisia katovuoden jyviä. Viime vuonna vehnä 70 kg paikkeilla, ohra alta 65 kg. Tämä vuosi kaikinpuolin parempi...(Joko ärsyttää tarpeeksi?)

Ihmetellyt tuota kun ja101 hehkuttaa tätä kuivaa vuotta paremmaksi kuin märkää viime vuotta. Täällä ihan päinvastoin, satotaso tipahti reilusti viime vuodesta kuivuuden takia. Mutta sitten sattumalta löytyi selitys asialle.

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=2325485160825169&set=p.2325485160825169&type=3

Teillähän on siellä Kymenlaaksossa ollut tänä vuonna normaalin vuoden sateet, kuivuudesta tietoakaan. Toisin kuin Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta. On muuallakin kuivaa ollut. Mutta Kymenlaaksossa ei. Jos väität että on ollut kuivaa, niin olethan tarkistanut, että sademittarisi ei vuoda?

Miten maailmassa...

Piti ruveta oikein ihmettelemään tuota Kymenlaakson sademäärää kun tuo ei vaikuta mitenkään todelliselta. Muistelinkin, että joku rankkasade oli uutisoitu alueella. Ja niin olikin. Tilastoa vääristää pahoin kohtalaisen pienialainen rankkasadekuuro joka satoi 21.7. Anjalan sääasemalla 81,1 mm vettä. Tuo aseman mitattu kuuro selvästi vääristää koko Kymenlaakson tilastoa. Esim meillä pohjoisosassa sademäärä on jäänyt reilusti alemmaksi, kuin tuo kartta kuvastaa.

Meillä kotimittarissa oli toukokuu - heinäkuu välinen sademäärä yhteensä 64 mm. Sekin pääosin juhannuksen maissa kahdessa sadekuurossa 22 ja 11 mm. Vasta silloin orastuivat kuivemmat lohkot ja niiden osat. Vaihtelua on ollut paljon. Naapuritila sai etälohkolta normaalisadon, kun sinne osui kaksi hyvää sadekuuroa juuri oikeaan aikaan. Kilometrin päässä olikin samalla tilalla sato 30-40% normaalista.

Toki tiedän, että vielä huonomminkin vettä on monin paikoin tullut. Jopa täällä "tilastollisesti normaalisateisessa"  Kymenlaaksossakin. Ja kyllä Okrareissulla näkyi vielä omiakin kasvustoja huonompia (ja tosi hyviäkin) kasvustoja.
Juuri näin. Omista pelloista ne mitkä olivat lähimpänä salpaus selkää saivat eniten vettä. Niinkuin yleensäkkin aina. Jotenkin ne sateet vaan sattuvat tuonne pohjoispuolelle. Meillä ihan sama yksi kuuro tuli silloin toukokuussa mutta ei oltu silloin kylvetty vielä paljonkaan. Seuraava olikin sitten juhannuksena. Silloin iti meilläkin viimeiset kyntölohkot. Onneksi oli aiksista ohraa ja heinäkuu lämmin niin eivät olleet enää pahasti vihreitä.

Joidenkin vaan tuntuu olevan oikeastiv aikea käsittää että joillakin alueilla se maalaji on sellaista että vedestä on yleensä vain haittaa. Mitä enemmän sitä peltoa on muokkaillut niin sitä enemmän siitä on haittaa. Ja tässä ei nyt ole kyse mistään sellaisista hikeävistä maista. Sen vuoksi täällä suunnalla on paljon siirrytty minimimuokkaukseen ja suorakylvöön nämä kuivat alkukesät kun ovat täällä enemmän sääntö kuin poikkeus
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3626
Vs: Puinnit 2018
Että sellaisia katovuoden jyviä. Viime vuonna vehnä 70 kg paikkeilla, ohra alta 65 kg. Tämä vuosi kaikinpuolin parempi...(Joko ärsyttää tarpeeksi?)

Ihmetellyt tuota kun ja101 hehkuttaa tätä kuivaa vuotta paremmaksi kuin märkää viime vuotta. Täällä ihan päinvastoin, satotaso tipahti reilusti viime vuodesta kuivuuden takia. Mutta sitten sattumalta löytyi selitys asialle.

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=2325485160825169&set=p.2325485160825169&type=3

Teillähän on siellä Kymenlaaksossa ollut tänä vuonna normaalin vuoden sateet, kuivuudesta tietoakaan. Toisin kuin Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta. On muuallakin kuivaa ollut. Mutta Kymenlaaksossa ei. Jos väität että on ollut kuivaa, niin olethan tarkistanut, että sademittarisi ei vuoda?
Tämä vuosi ehdottomasti parempi kuin viime vuosi,se on maalajista kiinni.Nurmille olisi saanut enemmän sattoo.Eik sajemittar vuoja...

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: Puinnit 2018
Viime vuosi täälläpäin ehdottomasti parempi.
Viime vuonna tuli joka laatua 1500-3000kg/ja enemmän kuin tänä vuonna.

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8304
Vs: Puinnit 2018
Jos toinen saa 8 tn ja toinen 2 tonttua hehtaarilta, ero on kauhea. Alueelliset erot ovat merkittäviä. Toisaalta, sellaista se on avoimen taivaan alla. Riskit ovat aika suuria.

Maataloudeksi kutsuttua katon alla tuottamista ei säävaihtelut niin paljoa haittaa. Miten siinä kävisi, jos tänä vuonna ei tulisikaan maitoa kuin neljäsosa verrattuna viime vuoteen.

Tätä kannattaa miettiä, koska peltohomoiksi kutsutuilla se on arkipäivää. Kriisituki on huonoista säistä kärsijöille lähinnä *****ilua ja jotkut poliitikot vielä siitäkin marisee.


On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

Jippo

  • Vieras
Vs: Puinnit 2018
Jos toinen saa 8 tn ja toinen 2 tonttua hehtaarilta, ero on kauhea. Alueelliset erot ovat merkittäviä. Toisaalta, sellaista se on avoimen taivaan alla. Riskit ovat aika suuria.

Maataloudeksi kutsuttua katon alla tuottamista ei säävaihtelut niin paljoa haittaa. Miten siinä kävisi, jos tänä vuonna ei tulisikaan maitoa kuin neljäsosa verrattuna viime vuoteen.

Tätä kannattaa miettiä, koska peltohomoiksi kutsutuilla se on arkipäivää. Kriisituki on huonoista säistä kärsijöille lähinnä *****ilua ja jotkut poliitikot vielä siitäkin marisee.

Jos sait tänä vuonna 2 tonnia ja viime vuonna 8 tonnia hehtaarilta, niin pitäisikö mielestäsi valtion korvata tuon puuttuvan 6 viljatonnin  arvo sinulle? Sittenkö vasta olisit tyytyväinen?

Tämä yleinen ulina kriisitukien merkityksettömyydestä voidaan kyllä tulkita sellaiseksi, että valtion pitäisi täysimääräisesti korvata KAIKKI kuivuuden aiheuttamat satotappiot ihan jokaiselle niitä kärsineelle, niin sitten vasta ulina loppuisi ja oltaisiin tyytyväisiä.  Että onkin viljelijöistä  tullut pullamössöistä lullukkaväkeä, joka ei minkäänlaisia vastoinkäymisiä kestä, vaan on heti ulina päällänsä.

Viimeksi muokattu: 13.09.18 - klo:22:34 kirjoittanut Jippo

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Puinnit 2018
Jos toinen saa 8 tn ja toinen 2 tonttua hehtaarilta, ero on kauhea. Alueelliset erot ovat merkittäviä. Toisaalta, sellaista se on avoimen taivaan alla. Riskit ovat aika suuria.

Maataloudeksi kutsuttua katon alla tuottamista ei säävaihtelut niin paljoa haittaa. Miten siinä kävisi, jos tänä vuonna ei tulisikaan maitoa kuin neljäsosa verrattuna viime vuoteen.

Tätä kannattaa miettiä, koska peltohomoiksi kutsutuilla se on arkipäivää. Kriisituki on huonoista säistä kärsijöille lähinnä *****ilua ja jotkut poliitikot vielä siitäkin marisee.

Jos sait tänä vuonna 2 tonnia ja viime vuonna 8 tonnia hehtaarilta, niin pitäisikö mielestäsi valtion korvata tuon puuttuvan 6 viljatonnin  arvo sinulle? Sittenkö vasta olisit tyytyväinen?

Tämä yleinen ulina kriisitukien merkityksettömyydestä voidaan kyllä tulkita sellaiseksi, että valtion pitäisi täysimääräisesti korvata KAIKKI kuivuuden aiheuttamat satotappiot ihan jokaiselle niitä kärsineelle, niin sitten vasta ulina loppuisi ja oltaisiin tyytyväisiä.  Että onkin viljelijöistä  tullut pullamössöistä lullukkaväkeä, joka ei minkäänlaisia vastoinkäymisiä kestä, vaan on heti ulina päällänsä.

Lehmä lypsää Kiuruvedellä katon alla ja kaura kasvaa Hangossa taivasalla.

Lehmä saa Kiuruvedellä "kilotukea" ja hankolainen kaura ei, mikä on pielessä? Työllisyyskö on mielessä?
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Miky

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23
Vs: Puinnit 2018
Ulina kriisituesta on aiheellista, myös illakointi siitä kun on kovat hinnat viljoilla. On sitten maajussin puolella tai ei niin jo taas on päässy unohtumaan, että suomalaisen maatalouden taloudellinen tilanne on kestämättömällä pohjalla. Itse lähinnä naureskelen niille lehtijutuille ja muille kirjotuksille joissa painotetaan että tänä vuonna osa tiloista saattaa tehdä paremman tuloksen kuin aikaisempina parina vuotena. Mutta tekeekö se toiminnan kannattavaksi saati sitten tuottavaksi siinä määrin että pystyy investoimaan. Ihan niinku ei olis tässä jo vuosia valtiovalta ja kauppa kyykyttäny, nythän on taas kaikki korjattu ku katovuonna kovat hinnat ja lisää tukiakin vielä. Kommunisteja kaikki tai vihreitä kommunisteja.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Puinnit 2018
Jos toinen saa 8 tn ja toinen 2 tonttua hehtaarilta, ero on kauhea. Alueelliset erot ovat merkittäviä. Toisaalta, sellaista se on avoimen taivaan alla. Riskit ovat aika suuria.

Maataloudeksi kutsuttua katon alla tuottamista ei säävaihtelut niin paljoa haittaa. Miten siinä kävisi, jos tänä vuonna ei tulisikaan maitoa kuin neljäsosa verrattuna viime vuoteen.

Tätä kannattaa miettiä, koska peltohomoiksi kutsutuilla se on arkipäivää. Kriisituki on huonoista säistä kärsijöille lähinnä *****ilua ja jotkut poliitikot vielä siitäkin marisee.

Jos sait tänä vuonna 2 tonnia ja viime vuonna 8 tonnia hehtaarilta, niin pitäisikö mielestäsi valtion korvata tuon puuttuvan 6 viljatonnin  arvo sinulle? Sittenkö vasta olisit tyytyväinen?

Tämä yleinen ulina kriisitukien merkityksettömyydestä voidaan kyllä tulkita sellaiseksi, että valtion pitäisi täysimääräisesti korvata KAIKKI kuivuuden aiheuttamat satotappiot ihan jokaiselle niitä kärsineelle, niin sitten vasta ulina loppuisi ja oltaisiin tyytyväisiä.  Että onkin viljelijöistä  tullut pullamössöistä lullukkaväkeä, joka ei minkäänlaisia vastoinkäymisiä kestä, vaan on heti ulina päällänsä.
Mun mielestä, niinkuin olen jo montaa maininnutkin, niin mitään kriisitulea ei tulisi jakaa. Jokaisen on pitänyt tiedostaa aloittaessaan se, että hommassa ollaan säiden armoilla kaikken muun lisäksi. Homma ei ikinä tervehdy jos aina kaikki asiansa sotkeneet pelastetaan. Konkurssien tulisi kuulua maatalouteen ihan samalla tavalla kuin muuhunkin yrityselämään. Sitten kun vielä saataisiin yritys ajattelu farmareille että jos se tila ei kannata niin sitä ei rahoitettaisi muulla toiminnalla vaan homma lopetettaisiin niinkuin oikeassakin yritystoiminnassa kannattamaton lopetetaan. Tällä tulevalla kriisituella nyt ei ketään pelasteta, mutta ilmapiiri on sellainen että kaikkien tulee saada jatkaa...

Jos toinen saa 8 tn ja toinen 2 tonttua hehtaarilta, ero on kauhea. Alueelliset erot ovat merkittäviä. Toisaalta, sellaista se on avoimen taivaan alla. Riskit ovat aika suuria.

Maataloudeksi kutsuttua katon alla tuottamista ei säävaihtelut niin paljoa haittaa. Miten siinä kävisi, jos tänä vuonna ei tulisikaan maitoa kuin neljäsosa verrattuna viime vuoteen.

Tätä kannattaa miettiä, koska peltohomoiksi kutsutuilla se on arkipäivää. Kriisituki on huonoista säistä kärsijöille lähinnä *****ilua ja jotkut poliitikot vielä siitäkin marisee.

Jos sait tänä vuonna 2 tonnia ja viime vuonna 8 tonnia hehtaarilta, niin pitäisikö mielestäsi valtion korvata tuon puuttuvan 6 viljatonnin  arvo sinulle? Sittenkö vasta olisit tyytyväinen?

Tämä yleinen ulina kriisitukien merkityksettömyydestä voidaan kyllä tulkita sellaiseksi, että valtion pitäisi täysimääräisesti korvata KAIKKI kuivuuden aiheuttamat satotappiot ihan jokaiselle niitä kärsineelle, niin sitten vasta ulina loppuisi ja oltaisiin tyytyväisiä.  Että onkin viljelijöistä  tullut pullamössöistä lullukkaväkeä, joka ei minkäänlaisia vastoinkäymisiä kestä, vaan on heti ulina päällänsä.

Lehmä lypsää Kiuruvedellä katon alla ja kaura kasvaa Hangossa taivasalla.

Lehmä saa Kiuruvedellä "kilotukea" ja hankolainen kaura ei, mikä on pielessä? Työllisyyskö on mielessä?
Niinpä. Silti sitä kilotukea vastaan ollaan niin kovasti eikö olisi paras, että se kaura hangossakin saisi kilotukea? Tarkoitatko tuolla työllisyydellä sitä mitä meinaan? Eli sitä että joka ainoan tulee saada jatkaa viljelyä?

Ulina kriisituesta on aiheellista, myös illakointi siitä kun on kovat hinnat viljoilla. On sitten maajussin puolella tai ei niin jo taas on päässy unohtumaan, että suomalaisen maatalouden taloudellinen tilanne on kestämättömällä pohjalla. Itse lähinnä naureskelen niille lehtijutuille ja muille kirjotuksille joissa painotetaan että tänä vuonna osa tiloista saattaa tehdä paremman tuloksen kuin aikaisempina parina vuotena. Mutta tekeekö se toiminnan kannattavaksi saati sitten tuottavaksi siinä määrin että pystyy investoimaan. Ihan niinku ei olis tässä jo vuosia valtiovalta ja kauppa kyykyttäny, nythän on taas kaikki korjattu ku katovuonna kovat hinnat ja lisää tukiakin vielä. Kommunisteja kaikki tai vihreitä kommunisteja.

Mikä sen on sinne kestämättömälle pohjalle ajanut?
Yli-investointi, kallis pelto, kalliit vuokrapellot, kalliit yli suuret koneet, markkinamiesten ja neuvojien kuuntelu. Listaan voisi lisätä järjettömän tukipolitiikan niin investointituki puolella, kuin pelto/eläintuissa.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...