Olen oikein yrittänyt saada menemään kauraa Samposta läpi takaisin peltoon, toivottavasti vaan menisi pääasiassa niitä pienimpiä jyviä että eivät kaikki kuivuneet kittanat jyvät kuivurille asti päätyisi.

Vaikee päättää oikeeta puintiajankohtaa, kun on vihreetä siellä täällä. Vähän kuin armeijassa,
päätös on tehtävä; oikea tai väärä. Noottaa kööllää

Helkkari kun on typerää touhua rähjätä kaukaisimmalla pellolla joka on 32 km päässä tilakeskuksesta. Jäi puimatta 1 ha ohraa kun kärryt tuli täyteen. Nyt olisi taas kärryt vapaana mutta on pimeää. Koko ajan saa olla pyytelemässä kyytejä joltain kun vie kalustoa pellolle. Mielessä on taas välivuosi rukiin viljelystä tämän vuoden jälkeen. Tuntuu että pimeys iskee mahdottoman aikasin jo tähän aikaan vuodesta.

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 24.08.18 - klo:17:51

Olen oikein yrittänyt saada menemään kauraa Samposta läpi takaisin peltoon, toivottavasti vaan menisi pääasiassa niitä pienimpiä jyviä että eivät kaikki kuivuneet kittanat jyvät kuivurille asti päätyisi.

Vaikee päättää oikeeta puintiajankohtaa, kun on vihreetä siellä täällä. Vähän kuin armeijassa,
päätös on tehtävä; oikea tai väärä. Noottaa kööllää

asiaa helpottaa kovasti se, ettei sato ole kaksisen suuri ja kuivauskustannukset jää maltillisiksi vaikka ajoittaa puinnin niiden valmiiden tähkien mukaan. Valmistunut vilja on nyt rutikuivaa ja laatukin saattaa olla kohdillaan. Pahimmassa tapauksessa parin viikon sadejakson jälkeen pellolla on vain tähkäitänyttä märkää viljaa ja ne vihreät on edelleen vihreitä. Riippuu paljon siitäkin mitä meinaa puida, vehnä ainakin menee pilalle herkästi tai ainakin selvästi helpommin kuin ohra. Vihreistä ei muutenkaan ole muuta kuin harmia.... armeija jees

Ite puin peuran vasalla. Jostain syystä tänä vuonna tuli vehnällä aika paljon helpeitä viljan sekaan. Ainahan niitä on vähän tullut mutta nyt on jo aika keko tossa pihalla   vehnääkin tuli aika vähän normaaliin verrattuna mutta helpeitä tuli mahti sato pihalle. Ilmat oli täysillä ja ilman suuntaa yritin muutella mutta tuloksetta. Deere ei oo puinnu yli kuin vesimärkää lakokauraa joskus. Kaiken se pui minkä vaan saa pöydältä menemään sisään.

Vehät oli surkeeta mutta ohraa tulee vähintäänkin normaalisti. (Tekis mieli sanoa että HYVIN )

Tänään alko puinnit.

Tänään alko puinnit.

Sluut, tilauslistalla vettä, paljon, jos mielii syysvehnää kylvää.

Enää omat ja rahtirypsit, tänään syysrapsia kylillä. Kypsää on, pois kun ehtii, muutakin tekemistä ja sateetkin saattaa tulevina päivinä haitata.
Ei enää puinnit ressaa Vettäkin satoi lähes 30mm, näköjään parin kuukauden välein sataa reilummin kerralla! Rukiit itää mukavasti, vielä ku ehtis syysvehnää...

Tarvitsisikohan joku siistin puurakennuksessa säilytetyn hytillisen -82 punaisen MF430/Sampo600:n varaosiksi tai kunnostettavaksi? Saisi hakea hyvin edullisesti pois lavetilla ja vinssillä Salosta. Käyttökuntoisena sisään ajettu, mutta ilmattava ja jarrunesteet ovat ulkona. Käyttämättömän akun saa kaupan päälle. -Ei ole puintikäyttöä enää, eikä ole hukkakauraa/rahtia puitu. Käynyt viimeksi 2014, jolloin haukkasi ilmaa ja sammui. Puintitunnit noin 1200h, Perkinsin 4-koneella. Koneen tunnit ehkä 1600.

Lainaus käyttäjältä: rane - 23.08.18 - klo:12:39

Tämä on kyllä hauska ketju, oikeasti. Paljon asiaa ja paljon huvia. Tuossa paria sivua aikasemmin joku oli sitä mieltä, että MF186 oli jollain perusteella paljon 187:aa parempi. Tulee kyllä hakematta mieleen, että kokemuksen sijaan on luettu konedataa ja jotain on käsitetty väärin. Nuo kaksi kun ovan ihan samoja koneita perustekniikaltaan, ja missä eroja on, niin esim moottorin suhteen tuo 187:n perkiisseli 4.236 on todella paljon valmistettu ja käytössä parempi tyyppi. Ja aikanaan ihan asiallisia koneita molemmat.

En tiiä paremmuudesta mutta puhtaampaa viljaa tuo 186 pui kuin sampon 2045 classic tai sitten on urakoitsijan sampon säädöissä vikaa.
186 nämä rikkoutuneet kohlinlaakerit on ainakin maailman pirullisimmat vaihtaa. Ihan hyvä puimuri pienille aloille tämä fergu kun vaan riittää innostusta huoltaa kunnolla.

Kyllä se 186 maasika on edelleen kova rauta kun viitsii ajaa vaan, kaveri ajeli puinnit loppuun viime viikolla, 58ha yhteensä. Vikoja, terääruoto katkesi, silppurin kulahtanut hihna antautui. Teränkäyttöpyörittäjän epäkeskohärpäke katkesi mikä pitelee sitä laakeria joka vispaa siinä terän alussa. Uusioosaa saa yllättävän hyvin tuohon puimuriin, kokonaan uusi epäkesko-osa maksaa 85€, tuumailtiin että hitsailen sen kuntoon kun paikalla olin lomailemassa. Kesti hyvin.

Ei ihme että noita hankkijan tarroilla olevia maasikoja näkyy tuolla latviassa monessa paikassa.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 22.08.18 - klo:07:19

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.08.18 - klo:07:34

Lainaus käyttäjältä: SKN - 18.08.18 - klo:08:25

Lainaus käyttäjältä: SKN - 16.08.18 - klo:16:50

Lainaus käyttäjältä: SKN - 16.08.18 - klo:09:19

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 16.08.18 - klo:09:16

Lainaus käyttäjältä: SKN - 16.08.18 - klo:08:23

Eilen lähti Skagenit, n.1500kg/ha, v1ttu mitä sontaa.... 

Marblea myös pieni testierä, täytyy jatkaa tänään.............

 Taidat taas vedättää meitä tallukoita. Mitäs ne nortin mittaiset tähkät olikaan ja ylistys ihme litkusta, joka pelastaa litralla hehtaarin sadon.

Ne nortin mittaset tähkät oli kevätvehnän tähkiä, Marblen, se tykkäs kahdesta hivenkierroksesta kuivuusjaksolla.

Syysvehnä meni totaalisen munille, oli siinä ja siinä etten ajanu murskaimella.

Skagenin tähkä oli semmonen "Anniina"-tähkä tänävuonna.

Harvaks jäi Marble, ei auttanut iso kylvömäärä kun ei satanu. Tähkä olis voinu olla inauksen pitempi.

HLP 79.8, valkuainen 15.3.

Toi Marble oli siis 5000kg paikkeilla hehtaari.

Ironista lähti ekasta lohkosta n.4800kg, puintikosteus 14-15%.

Tämmöstä,




Sitte verrokkina 2-vuoden takainen seiskatonnari, ero on melkonen..

Jatketaan ohrakuvilla, ihan kuspäitten kiusaks, saa sitte nillittää taas ja avata vaikka jonkun nimimerkin millä kopsaa noita ja alottelee aiheita.....

Ironia,

]

Tässä on se "suojakaista" toiselta puolelta ojaa...



Kehverätä..............

Alko löytymään jo jyväkokoakin Ironista. Lannotus Y1, Amistar, 2x1L hivenliuos.

Kauraa tulee niin ettei kärryt riitä ja kuivuri vedä, oli jopa lakopaikkoja vaikka laitoin EVOa.







Ei voi kyl katovuodesta puhua, lähinnä maltillisesta sadonalenemasta.

Olihan se tää vuosi alusta loppuun yhtä katoa ja sekulia....

Korostan että kuvan vasen puoli ei ole minun kylvöksiä...

Puinnit vasta alkumetreillä noin 35ha, mut ei voi puhua kadosta. Ei mitään viime vuoden 7t satoa. Mut hyvin tulee.

Puinnit loppusuoralla. 10ha jäljellä. Vehnä oli pohjanoteeraus, ohraa tuli hyvin ja kaura vähän siltä väliltä.

Kaarle ohra, piti olla kukkamultaisin maaperä. Vain kovemmassa kohdassa ja metsän suojassa oli vahvaa.


Kuva: Kaarle-ohra paremmassa paikassa. Hivenet ja tautiaine, esikasvi rapsi.


Kuva: Kaarle paremmin orastuneessa mutta kuivuuden surkastuttamassa paikassa.


Kuva: Puhdasta viljaa kuitenkin Sampolla

Kevätrapsin esikasvivaikutusta tämän kesän kokemuksen valossa on hiukan ehkä liioiteltu.
Syysrapsilla sitä vastoin on näkyvä hyöty. Ehkä maaperään jäänyt juuristomassa antaa ravintoa.

-SS-

Mitä järkeä tai hyötyä on laittaa tautiaineita ohralle, jos esikasvina ollut rapsi?

Mitä järkeä on laittaa tautiaineiia ohralle, jos esikasvina rapsi?

Kenellä täysipäisellä on edes savikkaa??

😳😳