Korjaamolla  samanlainen Kemppi kuin jarimanilla. Kova kone kovaan käyttöön. 25 A sulake riittänyt ainakin vielä kun ryhmässä ei muuta kuormaa. Kyllä sillä kauhat kasassa pysyy, useita hitsailtu kasaan ja ainuttakaan ei ole tarvinnut korjata saumoista. Jos ei pysy, säädöissä vika. Paksu rauta vaatii kunnolla lämpöä. Vesijäähdytys jatkuvassa hitsauksessa ehdoton.  Toisena koneena Kempin 3500, ei nestejäähdytystä, käypänen pienempiin hommiin. Tosin tällä hetkellä lainassa jo toista vuotta.....  Molemmat käytettyinä, huollettuna hankittuja.

Minen ole ikinä ymmärtänyt tuota puikkohitsauksen kehumista sauman lujuuden näkökulmasta. Vaikka olen hieman huoleton hitsaaja, niin aina on pysyneet mig/mag hitsatut saumat ehjinä jos a-mitta on vähänkin järkevä ja olosuhteet sellaiset että sauma ei ole mitään pulunpaskaa.

Jos verstaalla on tilaa, niin käytetty ammattikone vois olla ihan hyvä vaihtoehto. Ja muutenkin.

Totuus lienee juuri tuossa että migin sauma on kunnollinen. Aina se ei ole... osaavalle asialla ei ole kai suuremmin merkitystä.
Puikon 'paremmuus' on ehkä seuraavien seikkojen takana:

- tunteettomampi huolimattoman hitsarin railon pienille epäpuhtauksille
- usein järeisiin saumoihin on käytettävissä vain liian pieni miggi, kaikilla ei ole jotain 400 A peliä autotallissa.
- tuulessa ja tuiskussa miggailu onnistuu huonosti suojakaasun vuoksi
- vaihtelevissa perusaineissa miggiin ei välttämättä ole sitä sopivaa erikoislankaa, eikä lyhyen homman vuoksi viitsi edes vaihtaa.
- osaamaton hitsari ei saa puikolla saumaa joka vain näyttää hyvältä. Huono puikkosauma näyttääkin huonolta :-)

Migillähän ne teollisuudessa lähes kaikki vedetään, joitakin erikoisjuttuja lukuunottamatta. Sen sijaan keikkakorjauksia, kulutusosien korjausta ym kentällä tekevällä on yleensä puikkokone ja laaja valikoima puikkoja. Ainakin mitä minä olen nähnyt louhekauhoja, katkenneita männänvarsia ym korjattavan niin puikolla ovat vetäneet.
Lankakelakin on vähän ikävä jos remppaa tehdään jossain syyssumussa, tahtoo ruostua pilalle ennen loppumistaan. Puikot on helpompi pitää kuivana ja ne voi kuivatakin.
Sarjavalmistus tai korjaukset teollisuushallissa hyvissä olosuhteissa ovat sitten aivan asia erikseen.

Iso miggi••••• isooo kahva,,  ei sitten taivu ahtaisiinpaikkoihin.
Se ” pikkumiggi” pienemmällä kahvalla ja 0,8. /  1,0 langalla taas sit passeli
Seoskaasupulloa tosin tarvii siirrellä, tahi virtausmittaria, jos migit saa olla sijoillaansa.

Joo, ehdottomasti pikkumiggi kannattaa pitää itsellä. Tuollaisen 250A:n kolvi on ku linnunluu, vrt. 450A:n nestekahva. Pikkukoneeseen pieni vaihtopullo, on sitten varapullona ku isommista loppuu kaasu. On myös näppärämpi siirrellä 6kg:n pullon kanssa, kuin 40kg:n jöötiä siirrellä

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 03.07.18 - klo:19:38

Minen ole ikinä ymmärtänyt tuota puikkohitsauksen kehumista sauman lujuuden näkökulmasta. Vaikka olen hieman huoleton hitsaaja, niin aina on pysyneet mig/mag hitsatut saumat ehjinä jos a-mitta on vähänkin järkevä ja olosuhteet sellaiset että sauma ei ole mitään pulunpaskaa.

Jos verstaalla on tilaa, niin käytetty ammattikone vois olla ihan hyvä vaihtoehto. Ja muutenkin.

Totuus lienee juuri tuossa että migin sauma on kunnollinen. Aina se ei ole... osaavalle asialla ei ole kai suuremmin merkitystä.
Puikon 'paremmuus' on ehkä seuraavien seikkojen takana:

- tunteettomampi huolimattoman hitsarin railon pienille epäpuhtauksille
- usein järeisiin saumoihin on käytettävissä vain liian pieni miggi, kaikilla ei ole jotain 400 A peliä autotallissa.
- tuulessa ja tuiskussa miggailu onnistuu huonosti suojakaasun vuoksi
- vaihtelevissa perusaineissa miggiin ei välttämättä ole sitä sopivaa erikoislankaa, eikä lyhyen homman vuoksi viitsi edes vaihtaa.
- osaamaton hitsari ei saa puikolla saumaa joka vain näyttää hyvältä. Huono puikkosauma näyttääkin huonolta :-)

Migillähän ne teollisuudessa lähes kaikki vedetään, joitakin erikoisjuttuja lukuunottamatta. Sen sijaan keikkakorjauksia, kulutusosien korjausta ym kentällä tekevällä on yleensä puikkokone ja laaja valikoima puikkoja. Ainakin mitä minä olen nähnyt louhekauhoja, katkenneita männänvarsia ym korjattavan niin puikolla ovat vetäneet.
Lankakelakin on vähän ikävä jos remppaa tehdään jossain syyssumussa, tahtoo ruostua pilalle ennen loppumistaan. Puikot on helpompi pitää kuivana ja ne voi kuivatakin.
Sarjavalmistus tai korjaukset teollisuushallissa hyvissä olosuhteissa ovat sitten aivan asia erikseen.

Taas kerran tyhjentävä tietopaketti sinulta.

Itseäni viehättää migmagissa kovasti se tahti millä saumaa syntyy. Saa nopiaan paksua saumaa aikaiseksi kun tuuttaa jollain 1,2 metallitäytelangalla menemään. Toki kun laiska olen vaihtamaan lankoja, niin teen pikkuhommatkin samalla langalla.

Kolveista kun oli puhe, niin niitä soisi olevan vaikka kahta kokoa, on kuitenkin aika nopea vaihtaa tarvittaessa.

Itte en osaa hitsata ! Mutta 273 on sitä varten että edes yritän jotain liimata. Langan ruostumisesta ... kerran hain migatronikin lankaa paikalliselta IKH kauppiaalta. Se on käyttämättömänä koko rulla . Ruostu jo siinä vaiheessa, kun muovit päältä nyppäs. Ei siis mitään virkaa. Saman ketjun Hyundai lanka taas parasta mitä mä oon käyttänyt, ainakin ruostumisen suhteen.

Eiköhän se tarve määrää millainen on sopivin hitsauskone. Itse hommasin käytettynä migatronicin 300 A migin. Ei ole paljoa säätöjä, eli mahdollisimman yksinkertainen. Kone on eristämättömässä tallissa joka ei ainakaan auta jos olisi kauheasti hienoa tekniikkaa. Tarvetta löytyy meillä ihan normaaleihin korjaushommiin viikottain lähinnä. Harvemmin hitsaillaan kasaan mitään uutta. Migillä on kyllä nopea hitsata, mutta monesti isoin homma on ruosteen yms. putsauksessa jos aikoo saada kelvollista saumaa. Puikolla voi tarvittaessa hitsata vähemmällä esityöllä.

Puikkoinvertteri pitäisi ostaa. Ostin migatroniin 160 ampeerisen invertterin ja möin eteen päin kun sillä hitsaaminen kirvoitti lähinnä kirosanoja. Hitsaaminen sinänsä onnistuu, mutta puikon sytytys oli todella haastavaa vaikka siinäkin oli olevinaan hotstart ominaisuus. Ilmeisesti nuo agrekaatin perään tarkoitetut on parempia nimeen omaan tuon sytytyksen suhteen. Parilla hyvällä puikkoinvertterilläkin on tullut hitsauttua nimittäin. Monesti tuommoinen pikkuinen invertteri olis niin kätevä napata kainaloon kun esim. vanhalla navetalla korjaillaan parsia.

Eiköhän se tarve määrää millainen on sopivin hitsauskone. Itse hommasin käytettynä migatronicin 300 A migin. Ei ole paljoa säätöjä, eli mahdollisimman yksinkertainen. Kone on eristämättömässä tallissa joka ei ainakaan auta jos olisi kauheasti hienoa tekniikkaa. Tarvetta löytyy meillä ihan normaaleihin korjaushommiin viikottain lähinnä. Harvemmin hitsaillaan kasaan mitään uutta. Migillä on kyllä nopea hitsata, mutta monesti isoin homma on ruosteen yms. putsauksessa jos aikoo saada kelvollista saumaa. Puikolla voi tarvittaessa hitsata vähemmällä esityöllä.

Puikkoinvertteri pitäisi ostaa. Ostin migatroniin 160 ampeerisen invertterin ja möin eteen päin kun sillä hitsaaminen kirvoitti lähinnä kirosanoja. Hitsaaminen sinänsä onnistuu, mutta puikon sytytys oli todella haastavaa vaikka siinäkin oli olevinaan hotstart ominaisuus. Ilmeisesti nuo agrekaatin perään tarkoitetut on parempia nimeen omaan tuon sytytyksen suhteen. Parilla hyvällä puikkoinvertterilläkin on tullut hitsauttua nimittäin. Monesti tuommoinen pikkuinen invertteri olis niin kätevä napata kainaloon kun esim. vanhalla navetalla korjaillaan parsia.

Tuollainen invertterikin lojuu jossain romukasassa. Syynä liimapuikot, tosin yks remppajannu kehotti kokeilemaan monen merkkisiä puikkoja. Ittekkin sulatti Keskisen myymää Gernin halpis puikkoa nopeammin kuin nortti huulessa paloi.

kuinka pitkiä noissa ammattitason migeissa on kaapelit, monesti tuommosen perusmigin käyttö menee vähän ährämiseksi tuon ulottuvuuden kanssa 

kuinka pitkiä noissa ammattitason migeissa on kaapelit, monesti tuommosen perusmigin käyttö menee vähän ährämiseksi tuon ulottuvuuden kanssa 

Lankurihan näissä isommissa migeissä on irrallinen, saa 10, 15, 20 m välikaapelit.
Eli siis peruskoneen ja lankurin ( langansyöttö) väliin kaapelit.
Lankurin ja kahvan välinen 4,5m, pääsee sillä jo jonkinmoisen paikkaan

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 04.07.18 - klo:15:27

kuinka pitkiä noissa ammattitason migeissa on kaapelit, monesti tuommosen perusmigin käyttö menee vähän ährämiseksi tuon ulottuvuuden kanssa 

Lankurihan näissä isommissa migeissä on irrallinen, saa 10, 15, 20 m välikaapelit.
Eli siis peruskoneen ja lankurin ( langansyöttö) väliin kaapelit.
Lankurin ja kahvan välinen 4,5m, pääsee sillä jo jonkinmoisen paikkaan

Haittana näissäkin maadoitus, kun se ei kulje lankarullan mukana. Monesti hinattava kone viereen jokatapauksessa, kun maakaapeli ei muuten yllä ts. tuo lankarullan siirrettävyys lähinnä isoja kappaleita hitsatessa näppärää. 

Yleensä isoissa koneissa jos langansyöttö on irti koneesta, se roikkuu orjankädessä (nosturissa).

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 03.07.18 - klo:22:29

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 03.07.18 - klo:19:38

Minen ole ikinä ymmärtänyt tuota puikkohitsauksen kehumista sauman lujuuden näkökulmasta. Vaikka olen hieman huoleton hitsaaja, niin aina on pysyneet mig/mag hitsatut saumat ehjinä jos a-mitta on vähänkin järkevä ja olosuhteet sellaiset että sauma ei ole mitään pulunpaskaa.

Jos verstaalla on tilaa, niin käytetty ammattikone vois olla ihan hyvä vaihtoehto. Ja muutenkin.

Totuus lienee juuri tuossa että migin sauma on kunnollinen. Aina se ei ole... osaavalle asialla ei ole kai suuremmin merkitystä.
Puikon 'paremmuus' on ehkä seuraavien seikkojen takana:

- tunteettomampi huolimattoman hitsarin railon pienille epäpuhtauksille
- usein järeisiin saumoihin on käytettävissä vain liian pieni miggi, kaikilla ei ole jotain 400 A peliä autotallissa.
- tuulessa ja tuiskussa miggailu onnistuu huonosti suojakaasun vuoksi
- vaihtelevissa perusaineissa miggiin ei välttämättä ole sitä sopivaa erikoislankaa, eikä lyhyen homman vuoksi viitsi edes vaihtaa.
- osaamaton hitsari ei saa puikolla saumaa joka vain näyttää hyvältä. Huono puikkosauma näyttääkin huonolta :-)

Migillähän ne teollisuudessa lähes kaikki vedetään, joitakin erikoisjuttuja lukuunottamatta. Sen sijaan keikkakorjauksia, kulutusosien korjausta ym kentällä tekevällä on yleensä puikkokone ja laaja valikoima puikkoja. Ainakin mitä minä olen nähnyt louhekauhoja, katkenneita männänvarsia ym korjattavan niin puikolla ovat vetäneet.
Lankakelakin on vähän ikävä jos remppaa tehdään jossain syyssumussa, tahtoo ruostua pilalle ennen loppumistaan. Puikot on helpompi pitää kuivana ja ne voi kuivatakin.
Sarjavalmistus tai korjaukset teollisuushallissa hyvissä olosuhteissa ovat sitten aivan asia erikseen.

Taas kerran tyhjentävä tietopaketti sinulta.

Itseäni viehättää migmagissa kovasti se tahti millä saumaa syntyy. Saa nopiaan paksua saumaa aikaiseksi kun tuuttaa jollain 1,2 metallitäytelangalla menemään. Toki kun laiska olen vaihtamaan lankoja, niin teen pikkuhommatkin samalla langalla.

Kolveista kun oli puhe, niin niitä soisi olevan vaikka kahta kokoa, on kuitenkin aika nopea vaihtaa tarvittaessa.

Tuossa on myös yksi ongelma jos aletaan korjaushitsaamaan, nopeasti ja iso sauma kerralla. Vanhat patut pajalla opetti aikoinaan nöösipoikaa että max 7 a mitta kerralla, isompi on valamista mikä ei taas välttämättä olekkaan kunnolla kiinni. Isommat saumat monipalkona. Muutoinkin näkee korjaushitsauksissa välillä sitä tyyli että kunhan on paljon puikkoa/lankaa sulatettu niin korjaus on jonkun mielestä tehty - sellainen kupusauma kun ei auta asiaa ollenkaan, päinvastoin saattaa heikentää rakennetta kun metallin sisäinen rakenne muuttuu liiallisen lämmöntuoton yhteydessä jolloin siihen palon viereen tulee heikko kohta.

Jos nyt itse lähtisin ostamaan konetta eikä budjetti ole maailman pienin niin esabin origo tai pienemmällä budjetilla esabin warrior, tehot sitten sen mukaan mitä tarvitsee. Useamman vuoden käyttänyt töissä tuollaisia, pesee käyttömukavuudessa uudet kempit ja walliukset mennentullen. Fronius on kai nykyään hitsuutuskoneiden mersu, testaamaan en ole päässyt.

Onse Fronius huippu mutta IHAN SIKAKALLIS!

Oma walliuksen 301 oli aikoinaan 7000 markan kone, vastaava Kemppi 3200 olis maksanut 12000 markkaa. En nähnyt oleelliseksi maksaa lisähintaa hieman paremmasta langansyötöstä ja tukevamman tuntuisesta koneesta. Hakas on ollut reilut 20 vuotta, mitään vikaa siinä ei ole ollut, kulutusosia vaihdettu. Binzelin poltinkin alkuperäinen vaikka jonkinmatkaa toistakymmentä rullaa lankaa on varmasti polteltu.

Saatan kyllä olla hieman keskivertokäyttäjää huolellisempi huoltamaan konetta (suoritettu ohutlevytutkinto velvoittaa  ) ja säilytystila on lämmin, mutta pointtini on se, että kyllä nuo edullisemmatkin koneet on ihan luotettavia.

Keskimääräisen viljatilan vuoden tilihän ei riitä edes hyvään hitsuukoneeseen. Öljyn hinta nousee, apupaska nousee, sähkö nousee, kuivuus piinaa...  Alvipalautuksilla sitten ehkä tarverautaa.