https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.244671

Ei näköjään herätä keskustelua,  onko helteet pehmittäneet jo niin paljon viljelijöiden päitä, ettei jakseta kiinnostua merkittävästä aiheesta?

Uutisista ei ole käynyt selville, onko kasvipeitevaatimuksessa joku tietty prosentti mikä koko alasta pitää olla kasvipeitteisenä, vai pitääkö koko ala olla sitä.  Kun samalla on glyfosaatin jatkokäyttö kyseenalaistettu, niin vaikeaa tulee viljelytouhu tulevaisuudessa olemaan.

Entä miten käy ympäristökorvausjärjestelmän, kun kasvipeitteisyysvaatimus on ollut oleellinen osa sen ehtoja. Voi olla että koko ympäristökorvausjärjestelmä joudutaan lopettamaan tai siihen tulee todella radikaaleja uudistuksia, koska jo perustuen ehtoihin tulee lisää ehtoja, jotka tällä hetkellä kuuluvat vain  ymppikorvukseen.  Lisäksi turvemaiden kyntökielto lisäriesana monille.   Ja metsäpuolellekin tulee vaikeuksia, jos turvemaiden muokkaaminen laikuttamalla tai mätästämällä kielletään.  Siinä alkaa jatkuva kasvatus tai luontainen uudistaminen houkutella.

Eli samalla kun tuet vähenevät, niin ehdot kiristyvät, ja valvontakin kiristyy.  Joka tapauksessa käy taas toteen se, että kun politiikot lupaavat yksinkertaistusta ja byrokratian vähentämistä, käy todellisuudessa päinvastoin.

Kokonaisuutena ei välttämättä huono ratkaisu. EU antoi Suomelle ja eteläisimmille ongelmamaille  vastineeksi reilusti lisää rahaa koheesiorahastoista, joilla nimenomaan tuetaan aluepolitiikkaa ja reuna-alueita, ja rakennemuutosta. Ainoat kärsimään joutuvat tilatyypit lienevät isot tavanomaisen viljelyn kasvitilat A-alueella. Myös lottopottiympäristötoimenpiteitä, kuten suojavyöhykkeitä,  pihdataan varmasti seuraavalle kaudelle. Enpä usko myöskään jonkun riistan ruokkimisen olevan yhteisen maatalouspolitiikan kärkihankkeita. Syökööt metsässä, ei pellolla.

Pienviljelijä, joka ei ennenkään ole ollut kiinnostunut pseudotieteellisistä kerääjäkasvijärjestelmistä tai ei koskaan edes ole oikeutettu ollut lannanvastaanottoon, saneerauksiin, säätösalaojiin tai muihin hömppäihmetyksiin, ei näe paljon muutosta. Ehkä 50 euroa hehtaarilta vähenee.

Loputkin suuret kasvinviljelytilat siirtyvät luomuun, niin kauan kuin voivat. Se on kunniallinen tapa väistää leikkaukset. 250 ha kasvitilakoko taitaa olla semmoinen raja, jossa alkaa tulla nopeasti tappioita lisää, CAP tukien leikkaannuttua.

-SS-

Täällä on olleet bulvaanit käytössä jo tuon vanhan tukileikkauksen takia. Repäistään joku kadunmies ojasta ja hän vuokraa sitten pellon ja noukkii tuet. Ja mikä parasta jos tule sanktioita tarkastuksissa niin se kohdistuu vain kyseisiin peltoihin. Ja kyllähän noita sukulaisiakin riittää.

Ruvetaan syys öljykasveja ja viljoja viljelemään Suomessa.

Ei näköjään herätä keskustelua,

Hyvä yhdistelmä tuo olisi, pakollinen kasvipeitteisyys ja glyfosaattikielto   

Muuttuu vielä niin moneen kertaan ettei jaksa nähdä vaivaa.

Lainaus käyttäjältä: Huono ihminen - 01.06.18 - klo:18:09

Ei näköjään herätä keskustelua,

Hyvä yhdistelmä tuo olisi, pakollinen kasvipeitteisyys ja glyfosaattikielto   

Vaikeempi olisi kasvipeitteisyys yhdistettynä glyfo-pakkoon 😂😂

Kokonaisuutena ei välttämättä huono ratkaisu. EU antoi Suomelle ja eteläisimmille ongelmamaille  vastineeksi reilusti lisää rahaa koheesiorahastoista, joilla nimenomaan tuetaan aluepolitiikkaa ja reuna-alueita, ja rakennemuutosta. Ainoat kärsimään joutuvat tilatyypit lienevät isot tavanomaisen viljelyn kasvitilat A-alueella. Myös lottopottiympäristötoimenpiteitä, kuten suojavyöhykkeitä,  pihdataan varmasti seuraavalle kaudelle. Enpä usko myöskään jonkun riistan ruokkimisen olevan yhteisen maatalouspolitiikan kärkihankkeita. Syökööt metsässä, ei pellolla.

Pienviljelijä, joka ei ennenkään ole ollut kiinnostunut pseudotieteellisistä kerääjäkasvijärjestelmistä tai ei koskaan edes ole oikeutettu ollut lannanvastaanottoon, saneerauksiin, säätösalaojiin tai muihin hömppäihmetyksiin, ei näe paljon muutosta. Ehkä 50 euroa hehtaarilta vähenee.

Loputkin suuret kasvinviljelytilat siirtyvät luomuun, niin kauan kuin voivat. Se on kunniallinen tapa väistää leikkaukset. 250 ha kasvitilakoko taitaa olla semmoinen raja, jossa alkaa tulla nopeasti tappioita lisää, CAP tukien leikkaannuttua.

-SS-

Meinaako -ss- ottaa pienellä sivutoimi viljanviljelyllä elannon?Suomesta löytyy aktiivitlilojakin suuriakin jotka eivät siitä tilan toiminnasta saa elantoa ja saavat vähemmän ha-tukea kuin -ss-.

Meinaako -ss- ottaa pienellä sivutoimi viljanviljelyllä elannon?Suomesta löytyy aktiivitlilojakin suuriakin jotka eivät siitä tilan toiminnasta saa elantoa ja saavat vähemmän ha-tukea kuin -ss-.

No kyllä ne "suuret tilat" ovat raiviotalouden puolella toimivia sitten, jos vähemmän tukia pystyvät keräämään. Se lienee valintakysymys, raivaako suot ja metsät pelloiksi ja sitten vaatii vanhojen peltojen tukia niille, kun on niin tarmokkaasti päättänyt olla päätoiminen "aktiivitila" ?

-SS-

Jos pitää olla kasvipeitteinen talvella niin tekis sillai että melko pian puinnin jälkeen kyntö ja kyntötraktorin etukuormaajassa tai etunostolaitteessa piensiemenhuiska jolla kylvetään esim. raiheinää tai syysrypsin siementä kynnökselle..  ja kasvipeitteisyysehto täyttyy :-)

Jos pitää olla kasvipeitteinen talvella niin tekis sillai että melko pian puinnin jälkeen kyntö ja kyntötraktorin etukuormaajassa tai etunostolaitteessa piensiemenhuiska jolla kylvetään esim. raiheinää tai syysrypsin siementä kynnökselle..  ja kasvipeitteisyysehto täyttyy :-)

Todennäköisesti tulee jokin viimeinen kylvöpäivä, jotta hyväksytään. Jos ehti kylvämään, miksei sitten laittaisi ihan kunnon ruista, syysvehnää tai syysöljykasvia.

-SS-

Hyvin tänä keväänä uppoo tuo ajatus "syys kynnön kieltämisestä". Lisäksi tuo on kuivapaska tilalle käsky kävelyyttää elukat korkealaitaiseen. No taitaa elämä helpottua monella lailla, jos tuollaiset suunnitelmat toteutuu. Ja tietysti pitää se sadonkerjuu velvoite pitää poissa tulevaisuudessakin. Ammatikseen saa kirjoittaa sälörehun viljelijä. Kiitoksia ja kumarrus - 20v päästä laillisesti eläkkeelle, jos oon hengissä.

Näkisin että Eu:n maatalouspolitiikan uudistuksen tavoitteet olisivat 33 prosenttia luomussa, 33 prosenttia puoliluomussa ( jossa kasvinsuojelussa käytetään vain rikka aineet) ja 33 prosenttia tehoviljelyssä. Sillä saavutetaan sekä ympäristönäkökulmasta että huoltovarmuudellisesti paras toiminta ympäristö.

Nää on jo niin päin xxxtua valmiiksi että ei jaksa etukäteen miettiä mitä on tulossa, ja tulee mitä tulee niin ekan sitoomuskauden jälkeenhän niitä jo yksipuolisesti rukataan uusiksi. Nytkin esim. Monet heinät yms. Ei kerrytä talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja kultivoitu sänki taas kerryttää, ei VMP!

Jos päättäisin maatalouspolitiikasta. Niin olisin laittanut kylvökiellon viikko sitten. Niin nekin siemenet mitkä olivat kylvämättä, ois jäänyt ens vuoden kylvöille. Tuonne kuiviin peltoihin on ihan turha kylvää kesäkuussa kun vettä ei ole tulossa. Lisäksi mahdollistaisin Efa alojen korjaamisen rehuksi. Nyt tarvitaan Maaseutuviraston nopeita toimia tässä tilanteessa, jossa kuivuus vaivaa koko Suomessa.