https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/247148-enaa-102-kansanedustajaa-hallituksen-sote-enemmisto-supistui-taas?ref=suosituimmat
Sote ja maakuntamalli pönkittäisi pelkästään kepun ylivaltaa.
Kepun kannatus on tällä hetkellä 15 % ja menossa alaspäin.... tällä 15% kannatuksella kepu saisi puolet maakunnista näppiensä alle, myös Sote-alueilla olisi kepulla reipas yliedustus.
ROSKAKORIIN !
Hienoa, että olette Väyrysen kanssa löytäneet toisenne, mutta eräs asia tässä teidän yhteisessä huolessanne taitaa kuitenkin olla turha. Nimittäin Keskusta ei kyllä mitenkään lisää valtaansa tässä maakuntauudistuksessa, päin vastoin.
Jos nyt ajattelen esimerkiksi tätä omaa kotimaakuntaani eli Päijät-Hämettä. Maakunnan asukkaista yli puolet asuu Lahdessa, jossa Keskustalla on 4 paikka 59:stä valtuutetusta. Hollolan, Heinolan ja Orimattilan asukasluku on kullakin noin 10 % maakunnan asukasluvusta. Hollolassa Keskusta on kolmanneksi suurin puolue, Heinolassa neljänneksi suurin keskikokoisista kunnista pienimmässä eli Orimattilassa suurin. Pienistä kunnista kolmessa Keskusta on suurin puolue, mutta näissä kolmessa kunnissa ei yhteensäkään ole asukkaita kuin reilut 5 % maakunnan väkiluvusta.
Nykyisessä hallintohimmelissä, joka Päijät-Hämeessä kosstuu yli 100:sta kuntayhtymästä, yhteisyrityksestä, yhteislautakunnasta, kehittämisorganisaatiosta tai muusta ylikunnallisesta yhteistyöelimestä, on aina vähintään yksi edustaja jokaisesta mukana olevasta kunnasta. Isommista useampi. Kunnista, joissa Keskustalla on merkittävä asema, tämä edustaja useinkin on Keskustan nimeämä.
Maakuntahallinto, joka korvaa lähes kaikki nykyiset toimielimet, koostuu maakuntavaltuustosta ja sen mahdollisesti asettamista ja nimittämistä lautakunnista tai jaoksista. Sinne tuskin tulee yhtään edustajaa esimerkiksi Hartolasta.
Alla on PäijätHämeen kunnat suuruusjärjestyksessä. Kunnan nimen perässä on kolme suurinta "puoluetta" viime kunnallisvaalien perusteella ja suluissa arvioni siitä, montako paikkaa kyseinen kunta tulee saamaan 69-paikkaiseen maakuntavaltuustoon ja moniko niistä on keskustalainen. Arvio perustuu kunnan koon lisäksi äänestysaktiivisuuteen ja siihen, miten vetovoimaisia ehdokkaita kunta pystyy asettamaan. Maakunnallisesti näkyvimmät julkkikset ovat tietysti istuvat kansanedustajat, jotka kaikki ovat neljästä suurimmasta kunnasta. Tämä on toki arvio, mutta aika valistunut sellainen.
Lahti: SDP, Kok, Vihr. (47 / 1)
Hollola: Kok, SDP, Keskusta (7 / 2)
Heinola: SDP, Kok, Parempi Heinola (5 / 0)
Orimattila: Kesk, Kok, PS (5 / 2)
Asikkala: Kotikunta, Kesk, Kok (2 / 0)
Iitti: Kesk, SDP, Kok (1 / 1)
Kärkölä: Kärkölä-Ryhmä, SDP, Kesk (1 / 0)
Sysmä: Kesk, Kok, SDP (1 / 1)
Padasjoki: Kok, Vihr, SDP (0 / 0)
Hartola: Kesk, Kok, SDP (0 / 0)
Vaikka joissain vaa'ankielitilanteissa vaaka kallistuisikin Keskustan suuntaan, se tuskin kahta - kolmea paikkaa enempää voi tuurillakaan saada maakuntavaltuustoon. Kun ottaa huomioon, että Keskustan kannatus on laskenut viime kunnallisvaaleihin verrattuna, tulos voi olla tuota arviota huonompikin. Todennäköisesti Keskustan kannatus jää noin 10 prosenttiin, mikä on vähemmän kuin puolueen saama osuus viime kunnallisvaalien äänimäärästä (12 %) ja paljon pienempi kuin sen osuus Päijät-Hämeen kuntien yhteenlasketuista valtuustopaikoista.
Tämä on tilanne Päijät-Hämeessä, mutta tuskin se valtavasti poikkeaa tästä esimerkiksi Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa tai Satakunnassa. Uudellamaalla Keskusta menettää vielä enemmän vaikutusvaltaansa. Etelä- tai Keski-Pohjanmaalla tilanne on toinen, mutta ei toisaalta poikkea nykytilasta mitenkään.
