Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 02.05.18 - klo:17:17

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 02.05.18 - klo:17:15

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 02.05.18 - klo:16:42

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 02.05.18 - klo:16:01

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 02.05.18 - klo:14:00

Valtaosa evakoista sijoitettiin Keski- ja Etelä-Suomeen. Turun suunnalla ollaan itse osa lohkotuista maista ostettu viimeisen 30 vuoden aikana takaisin. Enkä totea tätä mistään katkeruudesta, kunhan ärsyttää Terminaattorin täydellinen piittaamattomuus faktoista.

Muutenkin pohjoisesta aina säännöllisin välein tulee ihan täysin perusteettoma kannanottoja siitä miten sellä elätetään Helsinkiläiset yms. Totuus on että valtionosuuksien (+ 142) kautta useampi miljardi siirretään pohjoiseen vuosittain etelässä maksettuja veroja. Omassa kotikunnassa valtionosuudet ovat alle 20% kunnan tuloista. Kun mennään pohjoisempaan, ollaan yli 50% osuudessa melkeimpä useimmissa kunnissa. Koska ne kunnat eivät ilman muiden jatkuvaa apua ole elinkelpoisia.

https://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm

Etelä kato sai kehittää teolisuutta ja talouttaa sillä aikaa kun Lappi rakenettiin sodan jälkeen uudestaan. Ootte kyllä muutaman miljardin vahingon korvauksia pystyssä.

Eikun päinvastoin . Teollisuutta kehitettiin jotta sotakorvaukset voitiin maksaa . Lähetä laskusi Saksalaisille , voit saada vastalauseen mutta etelästä et rahoja saa .

Jooo... Etelä varasti rovaniemeltä kaikki rakennus teräksetkin raunioista että sai maksaa sotakorvaukset. Lappiin jäi tuhkat kun venäläiset ei niitä sentään huolineet.

Net meni venäläisille . Vuorensola katsoi läpi sormien kun niitä varastettiin ja joutui oikeuteen , menetti sotilasarvonsa .

Eli lapin raunioilla makettiin sottakorvauksetkin. Piikki senkuin etelällä pitenee!

Promillen luokkaa osallistumisenne .

Ja tähän siirtolaisasiaan: ainakin omassa kunnassa siirtolaistiloja jostain syystä lohkottiin vain oikestolaista kantaa avoimesti pitävistä tiloista. Jostain syystä maalaisliiton väen mailta ei lohkottu yhtäkään, vaikka pelto/metsähehtaareita olisikin ollut enemmän.. Sama juurikin maatalouslautakuntien toiminta myöhemmin etc.

Täällä lohkottiin toki yksityisiltäkin, mutta suurin keskittymä karjalaisia seurakunnan ja valtion (vankila) maille.

Valtaosa evakoista sijoitettiin Keski- ja Etelä-Suomeen. Turun suunnalla ollaan itse osa lohkotuista maista ostettu viimeisen 30 vuoden aikana takaisin. Enkä totea tätä mistään katkeruudesta, kunhan ärsyttää Terminaattorin täydellinen piittaamattomuus faktoista.

Muutenkin pohjoisesta aina säännöllisin välein tulee ihan täysin perusteettoma kannanottoja siitä miten sellä elätetään Helsinkiläiset yms. Totuus on että valtionosuuksien (+ 142) kautta useampi miljardi siirretään pohjoiseen vuosittain etelässä maksettuja veroja. Omassa kotikunnassa valtionosuudet ovat alle 20% kunnan tuloista. Kun mennään pohjoisempaan, ollaan yli 50% osuudessa melkeimpä useimmissa kunnissa. Koska ne kunnat eivät ilman muiden jatkuvaa apua ole elinkelpoisia.

https://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm

Onko noi Haapajärvi, iisalmi, Kajaani ja Nurmes nyt sitten Etelä-Suomea?  Eikö tuota seutua ole täällä kuitenkin tudrana pidetty?

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 02.05.18 - klo:14:00

Valtaosa evakoista sijoitettiin Keski- ja Etelä-Suomeen. Turun suunnalla ollaan itse osa lohkotuista maista ostettu viimeisen 30 vuoden aikana takaisin. Enkä totea tätä mistään katkeruudesta, kunhan ärsyttää Terminaattorin täydellinen piittaamattomuus faktoista.

Muutenkin pohjoisesta aina säännöllisin välein tulee ihan täysin perusteettoma kannanottoja siitä miten sellä elätetään Helsinkiläiset yms. Totuus on että valtionosuuksien (+ 142) kautta useampi miljardi siirretään pohjoiseen vuosittain etelässä maksettuja veroja. Omassa kotikunnassa valtionosuudet ovat alle 20% kunnan tuloista. Kun mennään pohjoisempaan, ollaan yli 50% osuudessa melkeimpä useimmissa kunnissa. Koska ne kunnat eivät ilman muiden jatkuvaa apua ole elinkelpoisia.

https://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm

Onko noi Haapajärvi, iisalmi, Kajaani ja Nurmes nyt sitten Etelä-Suomea?  Eikö tuota seutua ole täällä kuitenkin tudrana pidetty?

"Valtaosa" on varmaan vieras termi? Termiksen väite oli, että "Pohjonen maksoi evakoiden asuttamisen".

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 02.05.18 - klo:14:00

Valtaosa evakoista sijoitettiin Keski- ja Etelä-Suomeen. Turun suunnalla ollaan itse osa lohkotuista maista ostettu viimeisen 30 vuoden aikana takaisin. Enkä totea tätä mistään katkeruudesta, kunhan ärsyttää Terminaattorin täydellinen piittaamattomuus faktoista.

Muutenkin pohjoisesta aina säännöllisin välein tulee ihan täysin perusteettoma kannanottoja siitä miten sellä elätetään Helsinkiläiset yms. Totuus on että valtionosuuksien (+ 142) kautta useampi miljardi siirretään pohjoiseen vuosittain etelässä maksettuja veroja. Omassa kotikunnassa valtionosuudet ovat alle 20% kunnan tuloista. Kun mennään pohjoisempaan, ollaan yli 50% osuudessa melkeimpä useimmissa kunnissa. Koska ne kunnat eivät ilman muiden jatkuvaa apua ole elinkelpoisia.

https://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm

Loppujen lopuksi, eikö ole hienompaa, että meillä on laajasti asuttu ja hoidettu maa, kuin että kaikki sullottais muutamaan keskukseen - vaikka se vähän maksaakin?

juuri näin, tähän maanhankintalakiin ja sen soveltamiseen on turha palata enää. Se pitää sanoa, että ilmeisesti suurimmin tästä kärsi ne, jotka menettivät kaiken ja joutuivat aloittamaan kaiken alusta. Kunnia kuuluu heidän lisäkseen myös muille, jotka luopuivat osasta omistaan. Mulle sota merkitsi isän osallistumista kaikkiin sotiin, sekä äidin synnyinkodin jakautumista, siitä lohkottiin viisi tilaa, lopulta kuihtui ja myytiin. Maailman laajuisesti tätä evakuointia ja väestön asuttamista sodan jälkeen pidetään ihmeenä... näin ei tapahdu muualla. Tästä ei myöskään jäänyt mitään nykyisin tunnistettavaa ongelmaa (paitsi täällä agronetissa)... toisin varmaan menee nykyisten parrakkaiden siirtolaislasten sopeutumisessa meidän elämänmenoon.

Maidon hinta, halpeneeko se?

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 02.05.18 - klo:14:34

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 02.05.18 - klo:14:00

Valtaosa evakoista sijoitettiin Keski- ja Etelä-Suomeen. Turun suunnalla ollaan itse osa lohkotuista maista ostettu viimeisen 30 vuoden aikana takaisin. Enkä totea tätä mistään katkeruudesta, kunhan ärsyttää Terminaattorin täydellinen piittaamattomuus faktoista.

Muutenkin pohjoisesta aina säännöllisin välein tulee ihan täysin perusteettoma kannanottoja siitä miten sellä elätetään Helsinkiläiset yms. Totuus on että valtionosuuksien (+ 142) kautta useampi miljardi siirretään pohjoiseen vuosittain etelässä maksettuja veroja. Omassa kotikunnassa valtionosuudet ovat alle 20% kunnan tuloista. Kun mennään pohjoisempaan, ollaan yli 50% osuudessa melkeimpä useimmissa kunnissa. Koska ne kunnat eivät ilman muiden jatkuvaa apua ole elinkelpoisia.

https://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm

Loppujen lopuksi, eikö ole hienompaa, että meillä on laajasti asuttu ja hoidettu maa, kuin että kaikki sullottais muutamaan keskukseen - vaikka se vähän maksaakin?

juuri näin, tähän maanhankintalakiin ja sen soveltamiseen on turha palata enää. Se pitää sanoa, että ilmeisesti suurimmin tästä kärsi ne, jotka menettivät kaiken ja joutuivat aloittamaan kaiken alusta. Kunnia kuuluu heidän lisäkseen myös muille, jotka luopuivat osasta omistaan. Mulle sota merkitsi isän osallistumista kaikkiin sotiin, sekä äidin synnyinkodin jakautumista, siitä lohkottiin viisi tilaa, lopulta kuihtui ja myytiin. Maailman laajuisesti tätä evakuointia ja väestön asuttamista sodan jälkeen pidetään ihmeenä... näin ei tapahdu muualla. Tästä ei myöskään jäänyt mitään nykyisin tunnistettavaa ongelmaa (paitsi täällä agronetissa)... toisin varmaan menee nykyisten parrakkaiden siirtolaislasten sopeutumisessa meidän elämänmenoon.

Maidon hinta, halpeneeko se?

Maanhankintalakia ei tosiaan kannata puida, ollutta ja mennyttä.

 Mutta se ei tietenkään ole sama asia kuin keskustelu siitä, onko "koko maa pidetään asuttuna" politiikka tärkeää ja kaikken satsausten arvoista jatkossa. Itse olen sitä mieltä että jos korvessa ei ole ihmiselle mitään tekemistä (ainakaan sellaista millä se ihminen itsensä elättäisi) , niin ei se korpi siitä niin kauheasti kärsi vaikkei siellä ihmisiä olisi. Ihan ihonväristä ja parrankasvusta riippumatta.

Mitä tulee maidon hintaan, niin paha sanoa. Riippuu aika monesta muuttujasta.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 02.05.18 - klo:22:10

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 02.05.18 - klo:14:34

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 02.05.18 - klo:14:00

Valtaosa evakoista sijoitettiin Keski- ja Etelä-Suomeen. Turun suunnalla ollaan itse osa lohkotuista maista ostettu viimeisen 30 vuoden aikana takaisin. Enkä totea tätä mistään katkeruudesta, kunhan ärsyttää Terminaattorin täydellinen piittaamattomuus faktoista.

Muutenkin pohjoisesta aina säännöllisin välein tulee ihan täysin perusteettoma kannanottoja siitä miten sellä elätetään Helsinkiläiset yms. Totuus on että valtionosuuksien (+ 142) kautta useampi miljardi siirretään pohjoiseen vuosittain etelässä maksettuja veroja. Omassa kotikunnassa valtionosuudet ovat alle 20% kunnan tuloista. Kun mennään pohjoisempaan, ollaan yli 50% osuudessa melkeimpä useimmissa kunnissa. Koska ne kunnat eivät ilman muiden jatkuvaa apua ole elinkelpoisia.

https://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm

Loppujen lopuksi, eikö ole hienompaa, että meillä on laajasti asuttu ja hoidettu maa, kuin että kaikki sullottais muutamaan keskukseen - vaikka se vähän maksaakin?

juuri näin, tähän maanhankintalakiin ja sen soveltamiseen on turha palata enää. Se pitää sanoa, että ilmeisesti suurimmin tästä kärsi ne, jotka menettivät kaiken ja joutuivat aloittamaan kaiken alusta. Kunnia kuuluu heidän lisäkseen myös muille, jotka luopuivat osasta omistaan. Mulle sota merkitsi isän osallistumista kaikkiin sotiin, sekä äidin synnyinkodin jakautumista, siitä lohkottiin viisi tilaa, lopulta kuihtui ja myytiin. Maailman laajuisesti tätä evakuointia ja väestön asuttamista sodan jälkeen pidetään ihmeenä... näin ei tapahdu muualla. Tästä ei myöskään jäänyt mitään nykyisin tunnistettavaa ongelmaa (paitsi täällä agronetissa)... toisin varmaan menee nykyisten parrakkaiden siirtolaislasten sopeutumisessa meidän elämänmenoon.

Maidon hinta, halpeneeko se?

Maanhankintalakia ei tosiaan kannata puida, ollutta ja mennyttä.

 Mutta se ei tietenkään ole sama asia kuin keskustelu siitä, onko "koko maa pidetään asuttuna" politiikka tärkeää ja kaikken satsausten arvoista jatkossa. Itse olen sitä mieltä että jos korvessa ei ole ihmiselle mitään tekemistä (ainakaan sellaista millä se ihminen itsensä elättäisi) , niin ei se korpi siitä niin kauheasti kärsi vaikkei siellä ihmisiä olisi. Ihan ihonväristä ja parrankasvusta riippumatta.

Mitä tulee maidon hintaan, niin paha sanoa. Riippuu aika monesta muuttujasta.

Helpompi toteuttaa itseään ja harjoittaa ammattiaan korvessa.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 02.05.18 - klo:22:10

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 02.05.18 - klo:14:34

Loppujen lopuksi, eikö ole hienompaa, että meillä on laajasti asuttu ja hoidettu maa, kuin että kaikki sullottais muutamaan keskukseen - vaikka se vähän maksaakin?

juuri näin, tähän maanhankintalakiin ja sen soveltamiseen on turha palata enää. Se pitää sanoa, että ilmeisesti suurimmin tästä kärsi ne, jotka menettivät kaiken ja joutuivat aloittamaan kaiken alusta. Kunnia kuuluu heidän lisäkseen myös muille, jotka luopuivat osasta omistaan. Mulle sota merkitsi isän osallistumista kaikkiin sotiin, sekä äidin synnyinkodin jakautumista, siitä lohkottiin viisi tilaa, lopulta kuihtui ja myytiin. Maailman laajuisesti tätä evakuointia ja väestön asuttamista sodan jälkeen pidetään ihmeenä... näin ei tapahdu muualla. Tästä ei myöskään jäänyt mitään nykyisin tunnistettavaa ongelmaa (paitsi täällä agronetissa)... toisin varmaan menee nykyisten parrakkaiden siirtolaislasten sopeutumisessa meidän elämänmenoon.

Maidon hinta, halpeneeko se?

Maanhankintalakia ei tosiaan kannata puida, ollutta ja mennyttä.

 Mutta se ei tietenkään ole sama asia kuin keskustelu siitä, onko "koko maa pidetään asuttuna" politiikka tärkeää ja kaikken satsausten arvoista jatkossa. Itse olen sitä mieltä että jos korvessa ei ole ihmiselle mitään tekemistä (ainakaan sellaista millä se ihminen itsensä elättäisi) , niin ei se korpi siitä niin kauheasti kärsi vaikkei siellä ihmisiä olisi. Ihan ihonväristä ja parrankasvusta riippumatta.

Mitä tulee maidon hintaan, niin paha sanoa. Riippuu aika monesta muuttujasta.

perustuslaillinen oikeus valita asuinpaikka... pykälän soveltaminen tulee kohta kyseeseen, kun mietitään sähkönsiirtomaksujen nousua tai verkon ihan kirjaimellista kaatumista, tieverkon rapautumista, palvelujen etääntymistä. Parasta olisi, jos uudisrakentaminen ainakin tulisi johonkin kyläkeskuksiin ihan vapaaehtoisesti. Voihan asuinrakennuksen tehdä taajamaan ja käydä sieltä hoitamassa tilaa.

Toisaalta kummallista, kun maa on historiallisesti vauraimmillaan, mutta juuri mikään ei enää kannata. Ollaankohan luettu liikaa niitä markkinatalouden kirjoja ja pitäisikin kansallisromanttista kaunokirjallisuutta selailla enempi.

Toisaalta kummallista, kun maa on historiallisesti vauraimmillaan, mutta juuri mikään ei enää kannata. Ollaankohan luettu liikaa niitä markkinatalouden kirjoja ja pitäisikin kansallisromanttista kaunokirjallisuutta selailla enempi.

No ainaki jos alan lehtiä selailee niin tissinkoitto taitaa edelleen kannattaa. Joka lehdessä pari uutta navettaa esillä. Kyllä samat navetat eri julkaisuissa, mutta eipä noissa muita ole viimeiseen 10 vuoteen pahemmin ollut.

Mikä sitten on aiheuttanut sen, että nyt on hätä kädessä kun maidonhinta hieman laskee. Olisiko ylimitoitettu, ylikallis investointi joka on laskettu sen hetkisen hinnan mukaan mitään? Ei olla varauduttu siihen, että hinta voisi joskus laskea. Ne joilla nyt on investoinnit maksettu niin luulisi edelleen pärjäävän vaikka hinta laskisi vieläkin. Jos eivät pärjää niin sitten on syytä katsoa peiliin mitä tekee väärin etteivät pärjää, jos edelleen osa pärjää.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 02.05.18 - klo:23:02

Toisaalta kummallista, kun maa on historiallisesti vauraimmillaan, mutta juuri mikään ei enää kannata. Ollaankohan luettu liikaa niitä markkinatalouden kirjoja ja pitäisikin kansallisromanttista kaunokirjallisuutta selailla enempi.

No ainaki jos alan lehtiä selailee niin tissinkoitto taitaa edelleen kannattaa. Joka lehdessä pari uutta navettaa esillä. Kyllä samat navetat eri julkaisuissa, mutta eipä noissa muita ole viimeiseen 10 vuoteen pahemmin ollut.

Mikä sitten on aiheuttanut sen, että nyt on hätä kädessä kun maidonhinta hieman laskee. Olisiko ylimitoitettu, ylikallis investointi joka on laskettu sen hetkisen hinnan mukaan mitään? Ei olla varauduttu siihen, että hinta voisi joskus laskea. Ne joilla nyt on investoinnit maksettu niin luulisi edelleen pärjäävän vaikka hinta laskisi vieläkin. Jos eivät pärjää niin sitten on syytä katsoa peiliin mitä tekee väärin etteivät pärjää, jos edelleen osa pärjää.

Käytännössä jos velkaa on suhteessa liikevaihtoon 1:1 tai mahdolisesti 1,5:1, niin lyhennykset vie jo leijonan osan liikevoitosta. Yleensä näillä investoineilla tiloilla on velkaa, se että väheneekö se onkin erio juttu kun kalustoa pitää uusia. Käytännössä paalain, traktori, niitokone, karhotin ja lieteenlevitys kalusto syö 10% budjetoidun uusimis menon. Sitten kun maidonhinnasta häviää n.15% alkaa ongelma olla valmis. Kasvinviljelytilalla se on vain että hakee kortistosta lisä duunia.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.05.18 - klo:07:41

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 02.05.18 - klo:23:02

Toisaalta kummallista, kun maa on historiallisesti vauraimmillaan, mutta juuri mikään ei enää kannata. Ollaankohan luettu liikaa niitä markkinatalouden kirjoja ja pitäisikin kansallisromanttista kaunokirjallisuutta selailla enempi.

No ainaki jos alan lehtiä selailee niin tissinkoitto taitaa edelleen kannattaa. Joka lehdessä pari uutta navettaa esillä. Kyllä samat navetat eri julkaisuissa, mutta eipä noissa muita ole viimeiseen 10 vuoteen pahemmin ollut.

Mikä sitten on aiheuttanut sen, että nyt on hätä kädessä kun maidonhinta hieman laskee. Olisiko ylimitoitettu, ylikallis investointi joka on laskettu sen hetkisen hinnan mukaan mitään? Ei olla varauduttu siihen, että hinta voisi joskus laskea. Ne joilla nyt on investoinnit maksettu niin luulisi edelleen pärjäävän vaikka hinta laskisi vieläkin. Jos eivät pärjää niin sitten on syytä katsoa peiliin mitä tekee väärin etteivät pärjää, jos edelleen osa pärjää.

Käytännössä jos velkaa on suhteessa liikevaihtoon 1:1 tai mahdolisesti 1,5:1, niin lyhennykset vie jo leijonan osan liikevoitosta. Yleensä näillä investoineilla tiloilla on velkaa, se että väheneekö se onkin erio juttu kun kalustoa pitää uusia. Käytännössä paalain, traktori, niitokone, karhotin ja lieteenlevitys kalusto syö 10% budjetoidun uusimis menon. Sitten kun maidonhinnasta häviää n.15% alkaa ongelma olla valmis. Kasvinviljelytilalla se on vain että hakee kortistosta lisä duunia.

on aika lailla eri asia mistä sitä velkaa on tullut. Jos ajatellaan, että peltoa on hankittu puolella miljoonalla lisää, niin sen maksuun voi yhden sukupolven verran kuluakin. Omistusoikeus on kuitenkin ikuinen ja arvo säilyy tai kasvaa, sekä antaa myöhemmin velattomana lisätuottoa. Jos taas koneet, jotka kolmen käyttövuoden jälkeen pitää vaihtaa, ovat edelleen rahoitusyhtiön, niin silloin tilanne on huolestuttava. Rakennuksilla on oma elinkaarensa ja lainat varmaan sen mukaan laskettu.

Viljatiloilla on tätä taksi-korttia pidetty toistaiseksi visusti hihassa, lääkkeenä huonoon kannattavuuteen.... mutta kun otit sen taas esille, niin voi kai sitä sitten käyttää. Taksin ajaminen vapautuu lähiaikoina, sinne vaan kokeilemaan

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 02.05.18 - klo:23:02

Toisaalta kummallista, kun maa on historiallisesti vauraimmillaan, mutta juuri mikään ei enää kannata. Ollaankohan luettu liikaa niitä markkinatalouden kirjoja ja pitäisikin kansallisromanttista kaunokirjallisuutta selailla enempi.

No ainaki jos alan lehtiä selailee niin tissinkoitto taitaa edelleen kannattaa. Joka lehdessä pari uutta navettaa esillä. Kyllä samat navetat eri julkaisuissa, mutta eipä noissa muita ole viimeiseen 10 vuoteen pahemmin ollut.

Mikä sitten on aiheuttanut sen, että nyt on hätä kädessä kun maidonhinta hieman laskee. Olisiko ylimitoitettu, ylikallis investointi joka on laskettu sen hetkisen hinnan mukaan mitään? Ei olla varauduttu siihen, että hinta voisi joskus laskea. Ne joilla nyt on investoinnit maksettu niin luulisi edelleen pärjäävän vaikka hinta laskisi vieläkin. Jos eivät pärjää niin sitten on syytä katsoa peiliin mitä tekee väärin etteivät pärjää, jos edelleen osa pärjää.

Tämä on saa juttu kuin viljan hinnan kanssa, se on aina ihan sopiva mutta jotkut kuitenkin siitä jaksaa valittaa.

Ja ne joille nykyinen maidon hinta ei millään riitä, ovat nähdäkseni aika usein niitä joilla ei ole raskasta investointia taustalla.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.05.18 - klo:07:41

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 02.05.18 - klo:23:02

Toisaalta kummallista, kun maa on historiallisesti vauraimmillaan, mutta juuri mikään ei enää kannata. Ollaankohan luettu liikaa niitä markkinatalouden kirjoja ja pitäisikin kansallisromanttista kaunokirjallisuutta selailla enempi.

No ainaki jos alan lehtiä selailee niin tissinkoitto taitaa edelleen kannattaa. Joka lehdessä pari uutta navettaa esillä. Kyllä samat navetat eri julkaisuissa, mutta eipä noissa muita ole viimeiseen 10 vuoteen pahemmin ollut.

Mikä sitten on aiheuttanut sen, että nyt on hätä kädessä kun maidonhinta hieman laskee. Olisiko ylimitoitettu, ylikallis investointi joka on laskettu sen hetkisen hinnan mukaan mitään? Ei olla varauduttu siihen, että hinta voisi joskus laskea. Ne joilla nyt on investoinnit maksettu niin luulisi edelleen pärjäävän vaikka hinta laskisi vieläkin. Jos eivät pärjää niin sitten on syytä katsoa peiliin mitä tekee väärin etteivät pärjää, jos edelleen osa pärjää.

Käytännössä jos velkaa on suhteessa liikevaihtoon 1:1 tai mahdolisesti 1,5:1, niin lyhennykset vie jo leijonan osan liikevoitosta. Yleensä näillä investoineilla tiloilla on velkaa, se että väheneekö se onkin erio juttu kun kalustoa pitää uusia. Käytännössä paalain, traktori, niitokone, karhotin ja lieteenlevitys kalusto syö 10% budjetoidun uusimis menon. Sitten kun maidonhinnasta häviää n.15% alkaa ongelma olla valmis. Kasvinviljelytilalla se on vain että hakee kortistosta lisä duunia.

Tänään juuri sattumalta katselin talouslukuja. Maitotilani liikevaihdosta noin 10% menee urakoijille. Siitä ajosilppuri, karhotus, kärry-traktori-yhdistelmää, kylvö, puinti, ruiskutukset, paalaus ja nurmikylvö/haraus. Välillä vähän kaivuuta, kuivausta sun muuta. Tavallaan hyödyksi jää maksamattomat korkokulut kun noita en ole ostanut sekä työvoimakulut kun ei tarvitse palkata ketään navettaan pellolla oloni ajaksi.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 03.05.18 - klo:07:56

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.05.18 - klo:07:41

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 02.05.18 - klo:23:02

Toisaalta kummallista, kun maa on historiallisesti vauraimmillaan, mutta juuri mikään ei enää kannata. Ollaankohan luettu liikaa niitä markkinatalouden kirjoja ja pitäisikin kansallisromanttista kaunokirjallisuutta selailla enempi.

No ainaki jos alan lehtiä selailee niin tissinkoitto taitaa edelleen kannattaa. Joka lehdessä pari uutta navettaa esillä. Kyllä samat navetat eri julkaisuissa, mutta eipä noissa muita ole viimeiseen 10 vuoteen pahemmin ollut.

Mikä sitten on aiheuttanut sen, että nyt on hätä kädessä kun maidonhinta hieman laskee. Olisiko ylimitoitettu, ylikallis investointi joka on laskettu sen hetkisen hinnan mukaan mitään? Ei olla varauduttu siihen, että hinta voisi joskus laskea. Ne joilla nyt on investoinnit maksettu niin luulisi edelleen pärjäävän vaikka hinta laskisi vieläkin. Jos eivät pärjää niin sitten on syytä katsoa peiliin mitä tekee väärin etteivät pärjää, jos edelleen osa pärjää.

Käytännössä jos velkaa on suhteessa liikevaihtoon 1:1 tai mahdolisesti 1,5:1, niin lyhennykset vie jo leijonan osan liikevoitosta. Yleensä näillä investoineilla tiloilla on velkaa, se että väheneekö se onkin erio juttu kun kalustoa pitää uusia. Käytännössä paalain, traktori, niitokone, karhotin ja lieteenlevitys kalusto syö 10% budjetoidun uusimis menon. Sitten kun maidonhinnasta häviää n.15% alkaa ongelma olla valmis. Kasvinviljelytilalla se on vain että hakee kortistosta lisä duunia.

Tänään juuri sattumalta katselin talouslukuja. Maitotilani liikevaihdosta noin 10% menee urakoijille. Siitä ajosilppuri, karhotus, kärry-traktori-yhdistelmää, kylvö, puinti, ruiskutukset, paalaus ja nurmikylvö/haraus. Välillä vähän kaivuuta, kuivausta sun muuta. Tavallaan hyödyksi jää maksamattomat korkokulut kun noita en ole ostanut sekä työvoimakulut kun ei tarvitse palkata ketään navettaan pellolla oloni ajaksi.

Lisäksi jää pois huolto- ja varastointikustannus, arvonalenema, kenties vakuutusmaksuissa pientä eroa. Ja etkä sä kerralla aja kuin yhtä konetta eli rehunteossa varmaan jokunen lisätyöntekijä jos kaikki koneet itseltä.

Mikähän se mahtaa luomulisä tällä hetkellä olla? Edellisillä sivuilla kiivaasti keskusteltiin sotakorvauksista, kummasti söi  motivaatiota skrollata ja etsiä vastauksia aiemmasta keskustelusta.