Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kylvöt 2018  (Luettu 174468 kertaa)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Kylvöt 2018
Aika mukavasti on oraalla vehnät ja ohrat, kaurakin kirii pintaan ensi viikolla.

Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Lemmy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 917
Vs: Kylvöt 2018
Tuo kuuro tuli jossain Marttila Koski tl Kuusjoki alueella ?
-SS-
Tässä em. kuntien rajakohdan lähellä tuli yöllä 17 mm ukkoskuuro. Puolet kylvetty ja muokkaukset sängestä aika karkeita niin luulis olevan eduksi. Rapsimaasta osa nurmesta syyskynnettyä ja meni aika hienoksi niin voisi jopa kuorettuakin, saa nähdä.

Samanlainen oli tässä yhtenä kuivana vuotena. Salossa ja Halikossa tuli heti kylvöille 20 mm, ja kuulemani satokisasuoritukset olivatkin huippuluokkaa. Silloin täällä päin pikku matkan päässä itään ei tullut vettä pisaraakaan, ja satotappiokisassa saavutin ehdottoman kärkipaikan.

-SS-

Vajaan kilometrin päässä oli mittariin tullut kuurossa 32 mm ja siitä joku sata metriä eteenpäin oli pelto jo kunnolla veden alla. Hyvin paikallinen kuuro. Maanantaina kylvetyistä rapseista oli ekat jo pinnalla.
Kaaoksesta nousee harha, meille se on tähtitarha.
http://haapasalontila.fi/index.html

alpo10

  • Vieras
Vs: Kylvöt 2018
Kyntömaat myös aivan hirveitä monin paikoin, kovettuneet aivan koppuraksi ja kosteuskin jo karannut taivaan tuuliin. Orastuminen tulee olemaan heikkoa. Sadetta kaipaisi kipeästi, mutta pelkkää aurinkoa lupaavat  >:(
hyvin tyypillinen kevät tulossa taas, toukokuussa ei pisaraakaan vettä ole tulossa, eilenkin sateet kiersi sopivasti. Sänkimaa oli ainoa, josta voi odottaa hyviä oraita, kultivoidut kuivui muutamassa päivässä rutikuivaksi. Pitäisi vaan uskaltaa jättää sänkeä enemmän, ainoa nolo tilanne tulee kun ukkoskuuro tulee sänkikylvölle, siinä tulee lammikoita joihin vesilinnut tulee vielä kruunamaan sitä vit***sta. Useimmiten keväät kuitenkin on näitä sateettomia ja kuivuus suurempi ongelma kuin liika märkyys.

Onneksi EU tulee apuun ja kieltää syysmuokkaukset... :)
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.235375

Suorakylvökone on itsellänikin, mutta juuri tuon takia, että sänkimaat kuivaa hitaammin, muokkaan syksyllä osan, niin että osa kynnetään, osa kultivoidaan ja sängellekin jätetyistä iso osa sänkimuokataan, ja nykyisin vain korkeintaan 10-20% kylvettävästä alasta aidosti suorakylvän suoraan sänkeen.
Jos olisi täysin suorakylvössä, pitäisi kaikki lajikkeet olla aikaisimpia.
aito suorakylvö on jäänyt jo markkinoinnissakin historiaan, vieskan metalli markkinoi tehokkaasti tätä ja jostain syystä meni konkkaan. Kylvökone ei ollut syy, sehän on hyvä, mutta systeemissä on parannettavaa. Ruotsalaisilla on parempi resepti, jossa maata muokataan joko kylvökoneen edessä tai erillisellä äestyksellä ennen kylvöä. Sänki on parempi sekoittaa maahan, kuin jättää pellon pintaan hidastamaan kasvuun lähtöä, viilentämään maata ja tartuttamaan tauteja.

Oma kylvökone ei tähän aitosuorakylvöön oikein pysty, siksi "sänkikylvö" tapahtuu enimmäkseen muokattuun maahan, mutta tulokset rohkaisee jatkamaan. Syysmuokkaukset tuntuu pahentavan tilannetta ja ovat kustannuslisä... glyfosaattia joutuu ajamaan ehkä enemmän, mutta esimerkiksi kultivointi ei vähennä ollenkaan glyfon käyttöä. Kyntö ja aurat taas kuuluu sarka-museoon :)

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Kylvöt 2018

aito suorakylvö on jäänyt jo markkinoinnissakin historiaan, vieskan metalli markkinoi tehokkaasti tätä ja jostain syystä meni konkkaan. Kylvökone ei ollut syy, sehän on hyvä, mutta systeemissä on parannettavaa. Ruotsalaisilla on parempi resepti, jossa maata muokataan joko kylvökoneen edessä tai erillisellä äestyksellä ennen kylvöä. Sänki on parempi sekoittaa maahan, kuin jättää pellon pintaan hidastamaan kasvuun lähtöä, viilentämään maata ja tartuttamaan tauteja.

Oma kylvökone ei tähän aitosuorakylvöön oikein pysty, siksi "sänkikylvö" tapahtuu enimmäkseen muokattuun maahan, mutta tulokset rohkaisee jatkamaan. Syysmuokkaukset tuntuu pahentavan tilannetta ja ovat kustannuslisä... glyfosaattia joutuu ajamaan ehkä enemmän, mutta esimerkiksi kultivointi ei vähennä ollenkaan glyfon käyttöä. Kyntö ja aurat taas kuuluu sarka-museoon :)

Rohkenen olla hieman eri mieltä. Mitä tuohon vieskan koneeseen tulee niin melkein 20 vuotta sellaisella kylvetty ja kyllähän tuossa niitä lapsen tauteja ja kaikkea muutakin on ollut. On siinä paljon hyvääkin mutta on siinä huonoakin. Silti luulisin, että jonkun isomman eurooppalaisen valmistan kone olisi "valmiimpi". Tietysti kehitystyötä on tapahtunut vuosien saatossa, mutta silti luulen, että jos konetta joskus uusin niin katselen jotain eurooppalaista.

On totta, että siinä sänkessä on omat ongelmansa. Tautien kannalta sänki tulisi muokata maahan, mutta taas kosteuden kannalta olisi hyvä jos sänki jäisi suojaamaan maata ettei kosteus karkaa. Tuota kasvuun lähdön hidastumista en oikein ymmärrä miten se sänki siihen vaikuttaa?

Omat kokemukset syysmuokkauksista ovat saman suuntaisia. Moneen vuoteen ei ennen viime syksyä ollut kynnetty ja nyt muistaa taas keväällä miksi ei ole kynnetty. Omat maalajit vain eivät taida oikein soveltua kyntöön. Syksyllä muokataan osa kultivaattorilla, yleensä ne joille lantaa ajetaan keväällä. Kylvöt alkavat yleensä samaan aikaa sänkillä kuin muokatuilla. Muokatuilla kun se lannan ajo hidastaa kylvön aloittamista. Se, että joutuu aavistuksen pidempään odottamaan keväällä sänkien kanssa kuin muokatuilla niin on vain omista hermoista kiinni. Jos on kuiva kevät niinkuin nyt niin sänget suorakylvöllä ottavat muut kasvussa kiinni ja painelevat ohikin kun kosteutta riittää toisin kuin muokatuilla. Jos taas on sateinen kevät niin sillloin on ehkä järkeä muokkailla sänkiä jollakin. Eli tapauskohtaista.

Se on totta, että glyfoa joutuu ajamaan. Itse olen nyt kolmena vuonna ajanut ainoastaan keväällä, koska syksyn olosuhteet ovat olleet haastavat. Kustannus kysymys tuo ei sinänsä ole. Kasvipeitteisyydestä saa rahaa ja vie se syysmuokkauskin rahaa. Glyfo vain ei ole oikein "hyvässä tuulessa" joten aika näyttää miten tuon kanssa käy. Jos glyfo kielletään ja vastaavaa ainetta ei tule niin hankaloittaa kyllä sänkien pitoa. Veikkaan, että vastaavaa ainetta kyllä tulee, mutta hinta on sitten varmaan kalliimpi. Meillä juola on kyllä pysynyt kurissa kultivoiduissa pelloissa.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Kylvöt 2018
Kyllä kultivaattori näkyy olevan hyvä laite keväiseen sänkien avaamiseen, kunhan pahnat silputaan todella lyhyeen sänkeen. Laahavannaskone meni todella hyvin kertakultivoituun ja kaksi kertaa S-piikkiäestettyyn. Ja Reetan pahnaa ei ollut mitenkään vähän.

Ainoa homma on, että äestyksen kanssa oli tällä kelillä melkein minuuttipeliä, että kerkesi kultivaattorin möyrimä kuivumaan sopivasti mutta ei liikaa. Liikaa kuivunut kultivaattorin pyörittämä saviliuska ei mene siten millään enää hienoksi, vaikka ajaisi sata kertaa.

Kevätkyntö ei tule toimimaan, sikälikin vaikka koskaan enää en meinannut kyntää, niin kumminkin taas kynsinkynnin.

-SS-

Täälläpäin ei kevätkyntö onnistu mutta e-pohjanmaalla kyllä .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

+200

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4637
  • Paalauksen iloa
Vs: Kylvöt 2018

aito suorakylvö on jäänyt jo markkinoinnissakin historiaan, vieskan metalli markkinoi tehokkaasti tätä ja jostain syystä meni konkkaan. Kylvökone ei ollut syy, sehän on hyvä, mutta systeemissä on parannettavaa. Ruotsalaisilla on parempi resepti, jossa maata muokataan joko kylvökoneen edessä tai erillisellä äestyksellä ennen kylvöä. Sänki on parempi sekoittaa maahan, kuin jättää pellon pintaan hidastamaan kasvuun lähtöä, viilentämään maata ja tartuttamaan tauteja.

Oma kylvökone ei tähän aitosuorakylvöön oikein pysty, siksi "sänkikylvö" tapahtuu enimmäkseen muokattuun maahan, mutta tulokset rohkaisee jatkamaan. Syysmuokkaukset tuntuu pahentavan tilannetta ja ovat kustannuslisä... glyfosaattia joutuu ajamaan ehkä enemmän, mutta esimerkiksi kultivointi ei vähennä ollenkaan glyfon käyttöä. Kyntö ja aurat taas kuuluu sarka-museoon :)

Rohkenen olla hieman eri mieltä. Mitä tuohon vieskan koneeseen tulee niin melkein 20 vuotta sellaisella kylvetty ja kyllähän tuossa niitä lapsen tauteja ja kaikkea muutakin on ollut. On siinä paljon hyvääkin mutta on siinä huonoakin. Silti luulisin, että jonkun isomman eurooppalaisen valmistan kone olisi "valmiimpi". Tietysti kehitystyötä on tapahtunut vuosien saatossa, mutta silti luulen, että jos konetta joskus uusin niin katselen jotain eurooppalaista.

On totta, että siinä sänkessä on omat ongelmansa. Tautien kannalta sänki tulisi muokata maahan, mutta taas kosteuden kannalta olisi hyvä jos sänki jäisi suojaamaan maata ettei kosteus karkaa. Tuota kasvuun lähdön hidastumista en oikein ymmärrä miten se sänki siihen vaikuttaa?

Omat kokemukset syysmuokkauksista ovat saman suuntaisia. Moneen vuoteen ei ennen viime syksyä ollut kynnetty ja nyt muistaa taas keväällä miksi ei ole kynnetty. Omat maalajit vain eivät taida oikein soveltua kyntöön. Syksyllä muokataan osa kultivaattorilla, yleensä ne joille lantaa ajetaan keväällä. Kylvöt alkavat yleensä samaan aikaa sänkillä kuin muokatuilla. Muokatuilla kun se lannan ajo hidastaa kylvön aloittamista. Se, että joutuu aavistuksen pidempään odottamaan keväällä sänkien kanssa kuin muokatuilla niin on vain omista hermoista kiinni. Jos on kuiva kevät niinkuin nyt niin sänget suorakylvöllä ottavat muut kasvussa kiinni ja painelevat ohikin kun kosteutta riittää toisin kuin muokatuilla. Jos taas on sateinen kevät niin sillloin on ehkä järkeä muokkailla sänkiä jollakin. Eli tapauskohtaista.

Se on totta, että glyfoa joutuu ajamaan. Itse olen nyt kolmena vuonna ajanut ainoastaan keväällä, koska syksyn olosuhteet ovat olleet haastavat. Kustannus kysymys tuo ei sinänsä ole. Kasvipeitteisyydestä saa rahaa ja vie se syysmuokkauskin rahaa. Glyfo vain ei ole oikein "hyvässä tuulessa" joten aika näyttää miten tuon kanssa käy. Jos glyfo kielletään ja vastaavaa ainetta ei tule niin hankaloittaa kyllä sänkien pitoa. Veikkaan, että vastaavaa ainetta kyllä tulee, mutta hinta on sitten varmaan kalliimpi. Meillä juola on kyllä pysynyt kurissa kultivoiduissa pelloissa.
Jatkuvalla glyfottamisella mykoritsat huutaa hoosiannaa :(

alpo10

  • Vieras
Vs: Kylvöt 2018
Rohkenen olla hieman eri mieltä. Mitä tuohon vieskan koneeseen tulee niin melkein 20 vuotta sellaisella kylvetty ja kyllähän tuossa niitä lapsen tauteja ja kaikkea muutakin on ollut. On siinä paljon hyvääkin mutta on siinä huonoakin. Silti luulisin, että jonkun isomman eurooppalaisen valmistan kone olisi "valmiimpi". Tietysti kehitystyötä on tapahtunut vuosien saatossa, mutta silti luulen, että jos konetta joskus uusin niin katselen jotain eurooppalaista.

On totta, että siinä sänkessä on omat ongelmansa. Tautien kannalta sänki tulisi muokata maahan, mutta taas kosteuden kannalta olisi hyvä jos sänki jäisi suojaamaan maata ettei kosteus karkaa. Tuota kasvuun lähdön hidastumista en oikein ymmärrä miten se sänki siihen vaikuttaa?

Omat kokemukset syysmuokkauksista ovat saman suuntaisia. Moneen vuoteen ei ennen viime syksyä ollut kynnetty ja nyt muistaa taas keväällä miksi ei ole kynnetty. Omat maalajit vain eivät taida oikein soveltua kyntöön. Syksyllä muokataan osa kultivaattorilla, yleensä ne joille lantaa ajetaan keväällä. Kylvöt alkavat yleensä samaan aikaa sänkillä kuin muokatuilla. Muokatuilla kun se lannan ajo hidastaa kylvön aloittamista. Se, että joutuu aavistuksen pidempään odottamaan keväällä sänkien kanssa kuin muokatuilla niin on vain omista hermoista kiinni. Jos on kuiva kevät niinkuin nyt niin sänget suorakylvöllä ottavat muut kasvussa kiinni ja painelevat ohikin kun kosteutta riittää toisin kuin muokatuilla. Jos taas on sateinen kevät niin sillloin on ehkä järkeä muokkailla sänkiä jollakin. Eli tapauskohtaista.

Se on totta, että glyfoa joutuu ajamaan. Itse olen nyt kolmena vuonna ajanut ainoastaan keväällä, koska syksyn olosuhteet ovat olleet haastavat. Kustannus kysymys tuo ei sinänsä ole. Kasvipeitteisyydestä saa rahaa ja vie se syysmuokkauskin rahaa. Glyfo vain ei ole oikein "hyvässä tuulessa" joten aika näyttää miten tuon kanssa käy. Jos glyfo kielletään ja vastaavaa ainetta ei tule niin hankaloittaa kyllä sänkien pitoa. Veikkaan, että vastaavaa ainetta kyllä tulee, mutta hinta on sitten varmaan kalliimpi. Meillä juola on kyllä pysynyt kurissa kultivoiduissa pelloissa.
orastuminen kesti nyt alle viikon, joskus mennyt jopa kolme viikkoa, ennen kuin tulevat kurkistamaan pintaan. Nyt kylvön jälkeen kaikki oli hellepäiviä, mikä selittää asian, lämpimässä maassa kasvuun lähtö tapahtuu nopeammin. Paksu olkikerros eristää ja väritys heijastaa auringonsäteet... mitä mustempaa maa on niin lämpiää nopeammin.

Vilu viljan kasvattaa... jonkun aitosuorakylvömarkkinamiehen mukaan hitaan orastumisen aikana kasvi tekee laajan juuriston ennen kuin oras tulee pintaan, tiedä häntä? Tapahtuuko kylmässä maassa kuitenkin kaikki hidastetusti, myös juurien kasvu? Suorakylvetty ottaa kyllä nopeasti kiinni aikaisemmin orastunutta kasvustoa, mutta se tapahtuu keskikesällä, jolloin kasvu on muutenkin reipasta ja erot pieniä. Syksyllä taas erot alkaa näkyä, kun ilmat viilenee ja puintiaika lähestyy.... vai voisiko sittenkin keväinen kylvömenetelmä vähentää todellisuudessa valmistumiseen tarvittavaa lämpösummaa?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kylvöt 2018
Aitosuorakylvö on ainoa mahdollisuus silloin kun lohkoja on paljon, ne ovat kaukana toisistaan, ja alaa on satoja hehtaareja. Millään muokkaustavalla ei kumminkaan pääsisi oikea-aikaiseen kylvöön ja optimisatoihin, suorakylvöä voi myöhästyttää paljonkin ja vettä vielä riittää tuottamaan kohtuusadon. Suorakylvöpelto kantaa tuplasti isompia rumpupuimureita, joilla rullataan sitten se syys- lokakuu pitkin valtateitä pellolta toiselle.

Kaikilla viljelytekniikoilla pääsee suuriin satoihin, mutta vain aitosuorakylvöllä kerkiää rullailemaan jyrälaatikon kanssa maakunnan päästä toiseen. Yrittääkö sadalta hehtaarilta muokkailemalla ja kyntämällä ja haraamalla ja hivenaineilemalla kaksi tonnia enemmän satasen kauraa (20000 €) vai ajaako suorakylvökoneella 500 ha enempi maantievaihteella 500 euron hehtaareja, joita on syrjäkyliltä vuokraillut 300 eurolla ? (100000 €)

Sitten kun viljelyala kasvaa naapurilääniinkin, otetaan käyttöön luomu. Ei tarvitse rullailla, kerkiää taas kultivoimaan ja äestämään ja kesannoimaan ja haraamaan ja ja ja. Ja latausnurmet lataa lataamatta.

-SS-

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5501
Vs: Kylvöt 2018
^Onko jossain noista jotain väärää?

Sinänsä en noista sänkipelloista tiedä mitään, kun ei viljaa ole, mutta riistapeltoa voisi kai verrata siihen. Ne on kyllä kaikkein *****maisimpia keväällä odotella kuivuvaksi.
Kevätkyntö olisi aina paras paitsi savimailla, mutta paskan ajo syksyllä laittaa kyntämään myös silloin, ja tasoittaahan se aika paljon työhuippuja kuitenkin.

Varjo79

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4853
  • Suvakki vajakkeja vituttaa!!!!
Vs: Kylvöt 2018

aito suorakylvö on jäänyt jo markkinoinnissakin historiaan, vieskan metalli markkinoi tehokkaasti tätä ja jostain syystä meni konkkaan. Kylvökone ei ollut syy, sehän on hyvä, mutta systeemissä on parannettavaa. Ruotsalaisilla on parempi resepti, jossa maata muokataan joko kylvökoneen edessä tai erillisellä äestyksellä ennen kylvöä. Sänki on parempi sekoittaa maahan, kuin jättää pellon pintaan hidastamaan kasvuun lähtöä, viilentämään maata ja tartuttamaan tauteja.

Oma kylvökone ei tähän aitosuorakylvöön oikein pysty, siksi "sänkikylvö" tapahtuu enimmäkseen muokattuun maahan, mutta tulokset rohkaisee jatkamaan. Syysmuokkaukset tuntuu pahentavan tilannetta ja ovat kustannuslisä... glyfosaattia joutuu ajamaan ehkä enemmän, mutta esimerkiksi kultivointi ei vähennä ollenkaan glyfon käyttöä. Kyntö ja aurat taas kuuluu sarka-museoon :)

Rohkenen olla hieman eri mieltä. Mitä tuohon vieskan koneeseen tulee niin melkein 20 vuotta sellaisella kylvetty ja kyllähän tuossa niitä lapsen tauteja ja kaikkea muutakin on ollut. On siinä paljon hyvääkin mutta on siinä huonoakin. Silti luulisin, että jonkun isomman eurooppalaisen valmistan kone olisi "valmiimpi". Tietysti kehitystyötä on tapahtunut vuosien saatossa, mutta silti luulen, että jos konetta joskus uusin niin katselen jotain eurooppalaista.

On totta, että siinä sänkessä on omat ongelmansa. Tautien kannalta sänki tulisi muokata maahan, mutta taas kosteuden kannalta olisi hyvä jos sänki jäisi suojaamaan maata ettei kosteus karkaa. Tuota kasvuun lähdön hidastumista en oikein ymmärrä miten se sänki siihen vaikuttaa?

Omat kokemukset syysmuokkauksista ovat saman suuntaisia. Moneen vuoteen ei ennen viime syksyä ollut kynnetty ja nyt muistaa taas keväällä miksi ei ole kynnetty. Omat maalajit vain eivät taida oikein soveltua kyntöön. Syksyllä muokataan osa kultivaattorilla, yleensä ne joille lantaa ajetaan keväällä. Kylvöt alkavat yleensä samaan aikaa sänkillä kuin muokatuilla. Muokatuilla kun se lannan ajo hidastaa kylvön aloittamista. Se, että joutuu aavistuksen pidempään odottamaan keväällä sänkien kanssa kuin muokatuilla niin on vain omista hermoista kiinni. Jos on kuiva kevät niinkuin nyt niin sänget suorakylvöllä ottavat muut kasvussa kiinni ja painelevat ohikin kun kosteutta riittää toisin kuin muokatuilla. Jos taas on sateinen kevät niin sillloin on ehkä järkeä muokkailla sänkiä jollakin. Eli tapauskohtaista.

Se on totta, että glyfoa joutuu ajamaan. Itse olen nyt kolmena vuonna ajanut ainoastaan keväällä, koska syksyn olosuhteet ovat olleet haastavat. Kustannus kysymys tuo ei sinänsä ole. Kasvipeitteisyydestä saa rahaa ja vie se syysmuokkauskin rahaa. Glyfo vain ei ole oikein "hyvässä tuulessa" joten aika näyttää miten tuon kanssa käy. Jos glyfo kielletään ja vastaavaa ainetta ei tule niin hankaloittaa kyllä sänkien pitoa. Veikkaan, että vastaavaa ainetta kyllä tulee, mutta hinta on sitten varmaan kalliimpi. Meillä juola on kyllä pysynyt kurissa kultivoiduissa pelloissa.

Vaikkei mikään kone ketju olekkaan. Niin uteliaana kysyn mikä viaskalaisessa on mättäny?

Kun moisen hankin ja en ole keksiny muuta huonoo kuin hidas nousu ja lasku päisteis~kulmis. Toki käytetty lupuska tuo ja sjellu vasta muutaman kymmenen ha.

Saakait tuohonkin esimuokkarin laitettuu jos mielitekee.
Mutta sitte kyllä vaatii jo ruutia että mennään reippaasti.
Eu on perseeeestä ja syvältä!!!!!!!!!!!!

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Kylvöt 2018
Vaikkei mikään kone ketju olekkaan. Niin uteliaana kysyn mikä viaskalaisessa on mättäny?

Kun moisen hankin ja en ole keksiny muuta huonoo kuin hidas nousu ja lasku päisteis~kulmis. Toki käytetty lupuska tuo ja sjellu vasta muutaman kymmenen ha.

Saakait tuohonkin esimuokkarin laitettuu jos mielitekee.
Mutta sitte kyllä vaatii jo ruutia että mennään reippaasti.

No meillä on niitä ensimmäisi koneita joita silloin aikoinaan on tehty olikohan vuosimalli 2001 eli muutoksia on tapahtunut. Kaikkea en varmaan edes muista mitä on ollut mutta yritän jotakin kertoa. Meillä oli ilmakumipyörät siellä vantaissa ja niitä on vuosien varrella vaiheltu varmaan 50 tai jotain. Lopulta 5 vuotta sitten vaihdettiin ne umpikumit niin ne huolet loppui siihen. Syöttökaukalot on meillä ruostumatonta ja apulannanpöly tarttuu niihin ja sitten se "klöntti" irtoaa joskus ja tukkii syöttöputken. Muutenkin syöttölaitteiden suojaus puutteellinen, jostakin lentää se köntti sinne syöttösupppiloon ja taas on raita. Ajoura laitteet ovat nyt sähköiltään niin sekaisin, että apulantaa menee kokoajan, mutta siemen katkeaa. Tätä on yritetty välillä rassailla, mutta vikaa ei ole vielä paikallistettu. Aluksi oli apulannan kaukosäätö mutta se oli niin holtiton ettei sitä voinut käyttää, siirryttiin sitten perinteiseen rullaan. Alapuolen rasvanipat on tukossa lähes kaikki. Tapeissa ei ole rasvauria niinkuin oikeissa tapeissa on. Muutama vantaan korkeussäätö pala on irronnut kovista osumista ilmeisesti. No hitsaamalla kun se runko on levynpaloista rakennettu niin tunnit kai täydet niiden osalta. Hidas nosto tosiaan sylinterit hieman alamittaiset kai vaikka hydrauliikasta tulee kyllä litroja. Tietysti säästää rakennetta kun ei ole niin kova vauhti. Sitkaimet tulee sitten kyllä niin kovaa, että runkot solmussa. Ei aina muista laittaa hydrauliikkaa pienemmälle. Syöttöputket oli aluksi sellaista haperoa materiaalia ne vaihtui uusiin melko äkkiä. Muilla on mennyt laakereita siitä pyörästöstä. Samoin lautasten laakereita. Meillä ei ole ollut noiden kanssa ongelmia mitä nyt yksi lautaspari hävisi toissa vuonna kokonaan. Hitsarilla on ilmeisesti ollut krapulapäivä kun tuota on hitsannut kasaan, itsekkin saan räittyä parempaa saumaa mitä paikka paikoin on.

Kokonaisuudessaan siis kyllä ihan ok kone kun sen metkut tietää ja osia on tarpeellinen määrä aina varastossa. Niin tosiaan jousia vaihdeltu aika paljon ja. Naapurilla hieman tuoreempi samanlainen niin ei yhtäkään jousta vaihdettu. Enkä muista, että meilläkään olisi noita uusia vaihdettu. Niitä sellaisia keltapassivoituja on mennyt uudet sinkityt ovat kestäneet ovat ehkä silmämääräisesti aavistuksen järeämpiä. Mutta siis ihan ok kone, mutta hieman sellainen tunne on ollut, että keskeneräisenä aikoinaan lykätty markkinoille. Hinta kuitenkin sama kuin muillakin joten ehkä seuraavaksi jotain muuta. Käytettynähän noita on 3m aika hyvin tarjolla siistejäkin. 4m ovat sitten aika loppuunajettuja mitä on myynnissä ollut.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7085
Vs: Kylvöt 2018

No meillä on niitä ensimmäisi koneita joita silloin aikoinaan on tehty olikohan vuosimalli 2001 eli muutoksia on tapahtunut. Kaikkea en varmaan edes muista mitä on ollut mutta yritän jotakin kertoa. Meillä oli ilmakumipyörät siellä vantaissa ja niitä on vuosien varrella vaiheltu varmaan 50 tai jotain. Lopulta 5 vuotta sitten vaihdettiin ne umpikumit niin ne huolet loppui siihen. Syöttökaukalot on meillä ruostumatonta ja apulannanpöly tarttuu niihin ja sitten se "klöntti" irtoaa joskus ja tukkii syöttöputken. Muutenkin syöttölaitteiden suojaus puutteellinen, jostakin lentää se köntti sinne syöttösupppiloon ja taas on raita. Ajoura laitteet ovat nyt sähköiltään niin sekaisin, että apulantaa menee kokoajan, mutta siemen katkeaa. Tätä on yritetty välillä rassailla, mutta vikaa ei ole vielä paikallistettu. Aluksi oli apulannan kaukosäätö mutta se oli niin holtiton ettei sitä voinut käyttää, siirryttiin sitten perinteiseen rullaan. Alapuolen rasvanipat on tukossa lähes kaikki. Tapeissa ei ole rasvauria niinkuin oikeissa tapeissa on. Muutama vantaan korkeussäätö pala on irronnut kovista osumista ilmeisesti. No hitsaamalla kun se runko on levynpaloista rakennettu niin tunnit kai täydet niiden osalta. Hidas nosto tosiaan sylinterit hieman alamittaiset kai vaikka hydrauliikasta tulee kyllä litroja. Tietysti säästää rakennetta kun ei ole niin kova vauhti. Sitkaimet tulee sitten kyllä niin kovaa, että runkot solmussa. Ei aina muista laittaa hydrauliikkaa pienemmälle. Syöttöputket oli aluksi sellaista haperoa materiaalia ne vaihtui uusiin melko äkkiä. Muilla on mennyt laakereita siitä pyörästöstä. Samoin lautasten laakereita. Meillä ei ole ollut noiden kanssa ongelmia mitä nyt yksi lautaspari hävisi toissa vuonna kokonaan. Hitsarilla on ilmeisesti ollut krapulapäivä kun tuota on hitsannut kasaan, itsekkin saan räittyä parempaa saumaa mitä paikka paikoin on.


Mulla 2005 kone, ja noista luettelemias vikoja ei oo ollut, yks laakeri tai laakeripari taidettu vaihtaa vantaisiin. Sitkaimien laakerit. Tänä keväänä eka laakeripari peittopyörään, umpikumiset tottakai näille maille. Jouset on mitä on, niillä ei muutenkaan mitään virkaa ku pelkkä vannaspaketti painaa käytännössä lähes kaikilla mailla liikaa ilman vannaspainotustakin. Työsyvyyden hallinta suurin ongelma, konetta pitää säätää sopivaan takakenoon ja rajoittaa työsyvyyttä nostosylintereillä että vantaat on lähes kiinni tai ovatkin kiinni alatoppareissa etteivät sukella/ala lauttaamaan maata edellä. Sitkaimissa säädettävät virtauksen rajoittimet, siemenputket lähes kaikki alkuperäiset, takalaakerit kestäneet vaikka tietäkin nähnyt, rasva menee nippoihin jne. :)

Tyytyväinen ollut koneeseen, tiettyjä juttuja on kuten mm. jumittavat syöttölaitteet ts. säädöt todella tiukat pyöritellä vaikka telat pyörii keveästi, tasovahdit typerästi ajouralaitteiden kohdalla ja varsinkin apulantapuolella verkon yläpuolella. Sellaisia ominaisuuksia joiden kanssa on oppinut elämään, toisessa koneessa sitten toiset ongelmat. Plussaa yksinkertaisuus ja raudan kestävyys, kun ei ole pellistä tehty.

Multa ois tulossa vaihtoon ens talvena tuollainen 3 metrinen, tai jos kiire on, niin ylihuomenna on kylvöt kylvetty ja saisi samantien ajoon. Nyt kylvämään ku lapsenvahti saapui :)
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Huono ihminen

  • Vieras
Vs: Kylvöt 2018

No meillä on niitä ensimmäisi koneita joita silloin aikoinaan on tehty olikohan vuosimalli 2001 eli muutoksia on tapahtunut. Kaikkea en varmaan edes muista mitä on ollut mutta yritän jotakin kertoa. Meillä oli ilmakumipyörät siellä vantaissa ja niitä on vuosien varrella vaiheltu varmaan 50 tai jotain. Lopulta 5 vuotta sitten vaihdettiin ne umpikumit niin ne huolet loppui siihen. Syöttökaukalot on meillä ruostumatonta ja apulannanpöly tarttuu niihin ja sitten se "klöntti" irtoaa joskus ja tukkii syöttöputken. Muutenkin syöttölaitteiden suojaus puutteellinen, jostakin lentää se köntti sinne syöttösupppiloon ja taas on raita. Ajoura laitteet ovat nyt sähköiltään niin sekaisin, että apulantaa menee kokoajan, mutta siemen katkeaa. Tätä on yritetty välillä rassailla, mutta vikaa ei ole vielä paikallistettu. Aluksi oli apulannan kaukosäätö mutta se oli niin holtiton ettei sitä voinut käyttää, siirryttiin sitten perinteiseen rullaan. Alapuolen rasvanipat on tukossa lähes kaikki. Tapeissa ei ole rasvauria niinkuin oikeissa tapeissa on. Muutama vantaan korkeussäätö pala on irronnut kovista osumista ilmeisesti. No hitsaamalla kun se runko on levynpaloista rakennettu niin tunnit kai täydet niiden osalta. Hidas nosto tosiaan sylinterit hieman alamittaiset kai vaikka hydrauliikasta tulee kyllä litroja. Tietysti säästää rakennetta kun ei ole niin kova vauhti. Sitkaimet tulee sitten kyllä niin kovaa, että runkot solmussa. Ei aina muista laittaa hydrauliikkaa pienemmälle. Syöttöputket oli aluksi sellaista haperoa materiaalia ne vaihtui uusiin melko äkkiä. Muilla on mennyt laakereita siitä pyörästöstä. Samoin lautasten laakereita. Meillä ei ole ollut noiden kanssa ongelmia mitä nyt yksi lautaspari hävisi toissa vuonna kokonaan. Hitsarilla on ilmeisesti ollut krapulapäivä kun tuota on hitsannut kasaan, itsekkin saan räittyä parempaa saumaa mitä paikka paikoin on.


Mulla 2005 kone, ja noista luettelemias vikoja ei oo ollut, yks laakeri tai laakeripari taidettu vaihtaa vantaisiin. Sitkaimien laakerit. Tänä keväänä eka laakeripari peittopyörään, umpikumiset tottakai näille maille. Jouset on mitä on, niillä ei muutenkaan mitään virkaa ku pelkkä vannaspaketti painaa käytännössä lähes kaikilla mailla liikaa ilman vannaspainotustakin. Työsyvyyden hallinta suurin ongelma, konetta pitää säätää sopivaan takakenoon ja rajoittaa työsyvyyttä nostosylintereillä että vantaat on lähes kiinni tai ovatkin kiinni alatoppareissa etteivät sukella/ala lauttaamaan maata edellä. Sitkaimissa säädettävät virtauksen rajoittimet, siemenputket lähes kaikki alkuperäiset, takalaakerit kestäneet vaikka tietäkin nähnyt, rasva menee nippoihin jne. :)

Tyytyväinen ollut koneeseen, tiettyjä juttuja on kuten mm. jumittavat syöttölaitteet ts. säädöt todella tiukat pyöritellä vaikka telat pyörii keveästi, tasovahdit typerästi ajouralaitteiden kohdalla ja varsinkin apulantapuolella verkon yläpuolella. Sellaisia ominaisuuksia joiden kanssa on oppinut elämään, toisessa koneessa sitten toiset ongelmat. Plussaa yksinkertaisuus ja raudan kestävyys, kun ei ole pellistä tehty.

Multa ois tulossa vaihtoon ens talvena tuollainen 3 metrinen, tai jos kiire on, niin ylihuomenna on kylvöt kylvetty ja saisi samantien ajoon. Nyt kylvämään ku lapsenvahti saapui :)

Saapikos tiedustella, että minkä merkkinen uusi kylvökone tulee tilalle.

Varjo79

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4853
  • Suvakki vajakkeja vituttaa!!!!
Vs: Kylvöt 2018
Vaikkei mikään kone ketju olekkaan. Niin uteliaana kysyn mikä viaskalaisessa on mättäny?

Kun moisen hankin ja en ole keksiny muuta huonoo kuin hidas nousu ja lasku päisteis~kulmis. Toki käytetty lupuska tuo ja sjellu vasta muutaman kymmenen ha.

Saakait tuohonkin esimuokkarin laitettuu jos mielitekee.
Mutta sitte kyllä vaatii jo ruutia että mennään reippaasti.

No meillä on niitä ensimmäisi koneita joita silloin aikoinaan on tehty olikohan vuosimalli 2001 eli muutoksia on tapahtunut. Kaikkea en varmaan edes muista mitä on ollut mutta yritän jotakin kertoa. Meillä oli ilmakumipyörät siellä vantaissa ja niitä on vuosien varrella vaiheltu varmaan 50 tai jotain. Lopulta 5 vuotta sitten vaihdettiin ne umpikumit niin ne huolet loppui siihen. Syöttökaukalot on meillä ruostumatonta ja apulannanpöly tarttuu niihin ja sitten se "klöntti" irtoaa joskus ja tukkii syöttöputken. Muutenkin syöttölaitteiden suojaus puutteellinen, jostakin lentää se köntti sinne syöttösupppiloon ja taas on raita. Ajoura laitteet ovat nyt sähköiltään niin sekaisin, että apulantaa menee kokoajan, mutta siemen katkeaa. Tätä on yritetty välillä rassailla, mutta vikaa ei ole vielä paikallistettu. Aluksi oli apulannan kaukosäätö mutta se oli niin holtiton ettei sitä voinut käyttää, siirryttiin sitten perinteiseen rullaan. Alapuolen rasvanipat on tukossa lähes kaikki. Tapeissa ei ole rasvauria niinkuin oikeissa tapeissa on. Muutama vantaan korkeussäätö pala on irronnut kovista osumista ilmeisesti. No hitsaamalla kun se runko on levynpaloista rakennettu niin tunnit kai täydet niiden osalta. Hidas nosto tosiaan sylinterit hieman alamittaiset kai vaikka hydrauliikasta tulee kyllä litroja. Tietysti säästää rakennetta kun ei ole niin kova vauhti. Sitkaimet tulee sitten kyllä niin kovaa, että runkot solmussa. Ei aina muista laittaa hydrauliikkaa pienemmälle. Syöttöputket oli aluksi sellaista haperoa materiaalia ne vaihtui uusiin melko äkkiä. Muilla on mennyt laakereita siitä pyörästöstä. Samoin lautasten laakereita. Meillä ei ole ollut noiden kanssa ongelmia mitä nyt yksi lautaspari hävisi toissa vuonna kokonaan. Hitsarilla on ilmeisesti ollut krapulapäivä kun tuota on hitsannut kasaan, itsekkin saan räittyä parempaa saumaa mitä paikka paikoin on.

Kokonaisuudessaan siis kyllä ihan ok kone kun sen metkut tietää ja osia on tarpeellinen määrä aina varastossa. Niin tosiaan jousia vaihdeltu aika paljon ja. Naapurilla hieman tuoreempi samanlainen niin ei yhtäkään jousta vaihdettu. Enkä muista, että meilläkään olisi noita uusia vaihdettu. Niitä sellaisia keltapassivoituja on mennyt uudet sinkityt ovat kestäneet ovat ehkä silmämääräisesti aavistuksen järeämpiä. Mutta siis ihan ok kone, mutta hieman sellainen tunne on ollut, että keskeneräisenä aikoinaan lykätty markkinoille. Hinta kuitenkin sama kuin muillakin joten ehkä seuraavaksi jotain muuta. Käytettynähän noita on 3m aika hyvin tarjolla siistejäkin. 4m ovat sitten aika loppuunajettuja mitä on myynnissä ollut.

Juu muutamia lautasten laakereita laitoin ja toisen takapyöränipu laakerit. Ja vähä maalia tässä ei ole sähköjä muutaku valot. Pari renkasta tarvii vissiin kohtsillään vaihta kun on harkot hävinny jo nämä siis keskimmäiset.
Joo ja on umpikumiset neet peittopyörät.

Vanha romisko siis mutta mielestäni sain tukevaa tekoa olevan  koneen halvalla. Näyttää sietävän kiviäkin hyvin vantailla suuret liikevarat. Nousee korkealle jos on osompia kiviä kantoja yms noussu maasta ja niitähän on.

Paino riitti tosikovaankin savikkoon suoraan kylvämiseen.
Tosin täydet vaati siittä hydraulisesta säädöstä jouset on vähä reilun puolen kireellä.

Hohkaruopas kyllä kannatellaan mut ihan proo vanhaan laaha vannas simultaan verraten.
Semmonen 3m hinattava ekoja punasia simultoja piensiemen laitteella olis jouteen.  Varaosiks vielä siihen 2,5m nostolaite kone sinappi simulta hs laite siinäki.

Jos joku noitten hs laitteiden tai hinaus varustuksen takia tarttis niin siittä lähttis halvalla.
Eu on perseeeestä ja syvältä!!!!!!!!!!!!

Agraaari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1022
Vs: Kylvöt 2018
ei tair muutamal satasel lähtee...plus mestarintislaiuspullo