Itse asiassa maatalouslomitus on niitä harvoja maaseudun työpaikkoja ja tämäkin on katoavaa, ainakin hiipuvaa kansanperinnettä. Ei lomitusta voi kytkeä maataloustukiin, lomituspalvelu on eräänlainen sosiaalimuoto; se tarjoaa vuosilomaa karjanpitäjälle, joka käytännössä on naimisissa yrityksensä kanssa vuoden jokaisena päivänä. Harvassa on ne perheyritykset, jotka sitovat yrittäjät näinkin täydellisesti. On oikeastaan aika sosialidemokraattinen näkökanta pyrkiä ehkäisemään eräs maaseudun viimeisistä työllistäjistä pelkästään kateuden perusteella. Luullakseni suurin osa näistä kadehtijoista on entisiä maidontuottajia. Kannattiko luopua karjasta, jos maidontuotannolla menee noinkin hyvin?

Lomituspalvelu jakaantuu kahteen luokkaan, päätoimisille karjatalouksille tarkoitettuun vuosilomaan ja kaikille myel-vakuutetuille viljelijöille tarkoitettuun sijaisapuun. Lisäksi täydennetään lomittaja-avulla sikäli, kun se on mahdollista.

Siis viljanviljelijät ovat oikeutettuja sijaisapuun silloin, kun siihen on tarvetta. Tässäpä ote lomituspalvelulain 1231/1996, pykälästä 5:

Sijaisapuun on oikeutettu maatalousyrittäjä, joka sijaisavun tarpeen alkaessa on merkittävällä työpanoksellaan huolehtinut ja vastannut maatalousyrityksen hoitoon säännöllisesti kuuluvista tehtävistä ja jolla ei 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun tilapäisen syyn vuoksi ole mahdollisuutta huolehtia maatalousyrityksen hoitoon kuuluvista välttämättömistä tehtävistään ilman sijaisapua. Sijaisavun tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon maatalousyrityksen olosuhteet kokonaisuudessaan sekä mahdollisuudet huolehtia edellä mainituista tehtävistä yrityksen sisäisin järjestelyin.

Siis, mainittu pykälä ei puhu mitään karjataloudesta: viljanviljelijäkin on oikeutettu sijaisapuun silloin, kun tehtävien hoito on sidottu tiukasti aikatauluun.

Toisaalta lomituspalvelu ottaa askeleita kohti mahdottomuutta, siis ellei Mela muuta linjaansa, tukehtuu palvelu omaan mahdottomuuteensa lähitulevaisuudessa.  Jostakin syystä kuntien tarjoama lomituspalvelu on joko huonoa tai erittäin huonoa. Ei siis voi olla kyse siitä, että johonkin palvelupisteeseen on pesiytynyt epäkelpo henkilö. Vika on pikemminkin ohjeistuksesta ja vain ani harvoissa kunnissa löytyy palveluhalukas ja motivoitunut henkilöstö. Lieneekö tarkoitushakuisuutta?

Itse asiassa maatalouslomitus on niitä harvoja maaseudun työpaikkoja ja tämäkin on katoavaa, ainakin hiipuvaa kansanperinnettä. Ei lomitusta voi kytkeä maataloustukiin, lomituspalvelu on eräänlainen sosiaalimuoto; se tarjoaa vuosilomaa karjanpitäjälle, joka käytännössä on naimisissa yrityksensä kanssa vuoden jokaisena päivänä. Harvassa on ne perheyritykset, jotka sitovat yrittäjät näinkin täydellisesti. On oikeastaan aika sosialidemokraattinen näkökanta pyrkiä ehkäisemään eräs maaseudun viimeisistä työllistäjistä pelkästään kateuden perusteella. Luullakseni suurin osa näistä kadehtijoista on entisiä maidontuottajia. Kannattiko luopua karjasta, jos maidontuotannolla menee noinkin hyvin?

Lomituspalvelu jakaantuu kahteen luokkaan, päätoimisille karjatalouksille tarkoitettuun vuosilomaan ja kaikille myel-vakuutetuille viljelijöille tarkoitettuun sijaisapuun. Lisäksi täydennetään lomittaja-avulla sikäli, kun se on mahdollista.

Siis viljanviljelijät ovat oikeutettuja sijaisapuun silloin, kun siihen on tarvetta. Tässäpä ote lomituspalvelulain 1231/1996, pykälästä 5:

Sijaisapuun on oikeutettu maatalousyrittäjä, joka sijaisavun tarpeen alkaessa on merkittävällä työpanoksellaan huolehtinut ja vastannut maatalousyrityksen hoitoon säännöllisesti kuuluvista tehtävistä ja jolla ei 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun tilapäisen syyn vuoksi ole mahdollisuutta huolehtia maatalousyrityksen hoitoon kuuluvista välttämättömistä tehtävistään ilman sijaisapua. Sijaisavun tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon maatalousyrityksen olosuhteet kokonaisuudessaan sekä mahdollisuudet huolehtia edellä mainituista tehtävistä yrityksen sisäisin järjestelyin.

Siis, mainittu pykälä ei puhu mitään karjataloudesta: viljanviljelijäkin on oikeutettu sijaisapuun silloin, kun tehtävien hoito on sidottu tiukasti aikatauluun.

Toisaalta lomituspalvelu ottaa askeleita kohti mahdottomuutta, siis ellei Mela muuta linjaansa, tukehtuu palvelu omaan mahdottomuuteensa lähitulevaisuudessa.  Jostakin syystä kuntien tarjoama lomituspalvelu on joko huonoa tai erittäin huonoa. Ei siis voi olla kyse siitä, että johonkin palvelupisteeseen on pesiytynyt epäkelpo henkilö. Vika on pikemminkin ohjeistuksesta ja vain ani harvoissa kunnissa löytyy palveluhalukas ja motivoitunut henkilöstö. Lieneekö tarkoitushakuisuutta?

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 24.02.09 - klo:09:41

Itse asiassa maatalouslomitus on niitä harvoja maaseudun työpaikkoja ja tämäkin on katoavaa, ainakin hiipuvaa kansanperinnettä. Ei lomitusta voi kytkeä maataloustukiin, lomituspalvelu on eräänlainen sosiaalimuoto; se tarjoaa vuosilomaa karjanpitäjälle, joka käytännössä on naimisissa yrityksensä kanssa vuoden jokaisena päivänä. Harvassa on ne perheyritykset, jotka sitovat yrittäjät näinkin täydellisesti. On oikeastaan aika sosialidemokraattinen näkökanta pyrkiä ehkäisemään eräs maaseudun viimeisistä työllistäjistä pelkästään kateuden perusteella. Luullakseni suurin osa näistä kadehtijoista on entisiä maidontuottajia. Kannattiko luopua karjasta, jos maidontuotannolla menee noinkin hyvin?

Lomituspalvelu jakaantuu kahteen luokkaan, päätoimisille karjatalouksille tarkoitettuun vuosilomaan ja kaikille myel-vakuutetuille viljelijöille tarkoitettuun sijaisapuun. Lisäksi täydennetään lomittaja-avulla sikäli, kun se on mahdollista.

Siis viljanviljelijät ovat oikeutettuja sijaisapuun silloin, kun siihen on tarvetta. Tässäpä ote lomituspalvelulain 1231/1996, pykälästä 5:

Sijaisapuun on oikeutettu maatalousyrittäjä, joka sijaisavun tarpeen alkaessa on merkittävällä työpanoksellaan huolehtinut ja vastannut maatalousyrityksen hoitoon säännöllisesti kuuluvista tehtävistä ja jolla ei 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun tilapäisen syyn vuoksi ole mahdollisuutta huolehtia maatalousyrityksen hoitoon kuuluvista välttämättömistä tehtävistään ilman sijaisapua. Sijaisavun tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon maatalousyrityksen olosuhteet kokonaisuudessaan sekä mahdollisuudet huolehtia edellä mainituista tehtävistä yrityksen sisäisin järjestelyin.

Siis, mainittu pykälä ei puhu mitään karjataloudesta: viljanviljelijäkin on oikeutettu sijaisapuun silloin, kun tehtävien hoito on sidottu tiukasti aikatauluun.

Toisaalta lomituspalvelu ottaa askeleita kohti mahdottomuutta, siis ellei Mela muuta linjaansa, tukehtuu palvelu omaan mahdottomuuteensa lähitulevaisuudessa.  Jostakin syystä kuntien tarjoama lomituspalvelu on joko huonoa tai erittäin huonoa. Ei siis voi olla kyse siitä, että johonkin palvelupisteeseen on pesiytynyt epäkelpo henkilö. Vika on pikemminkin ohjeistuksesta ja vain ani harvoissa kunnissa löytyy palveluhalukas ja motivoitunut henkilöstö. Lieneekö tarkoitushakuisuutta?

   Aluksi oli myös muilla yrittäjillä mahdollisuus samanlaiseen lomaan.
Lakihan ei olis mennyt läpi muuten. Kepulla on aina sama taktiikka. Annetaan periksi jossain asiassa. "Voihan hänet sit tappaa, kun työt on tehty" Sitaatti Väinö Linnan Täällä pohjan tähden alla kirjasta.
  Siis yrittäjiltä poistettiin sitten se oikeus. Samoin kävi A-B alueen investointi tuelle. Hyväksyttiin tuki ja sopivassa tilanteessa poistettiin.
  Kepu pettää aina ja vieläkin usemmin hamaan maaiman tappiin

   Tuohon loppukommenttiin sanoisin. Irvokkainta asiassa on se, että kunnat on laitettu vastaamaan lomituksesta.

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 24.02.09 - klo:06:36

Lainaus käyttäjältä: ENTER - 24.02.09 - klo:00:04

kerranki raha joka ei mee hukkaan,eli lomitus

tiosin kun kattaenen pumppaa rahhaa elvytykseen

jolla systeemillä 1 työvuosi maksaa 80 000€

Eiköhän nuo lomitusrahatkin vielä ohjata todellisiin tarpeisiin, kunhan lama pukkaa päälle oikein tosissaan.

Missään muuallakaan ei valtio kustanna työntekijöitä maatiloille.

Taitaa myös melko harvassa valtiossa loppuen lopuksi valtio järjestää kunnollisen sairaan hoidon?
Talojussikin joutuisi laturi keikkansa itse maksamaan.

Meikäläisen lomituksia ei teijän tarvii kadehtia , tilat maksaa itte suoraan mulle . Lomittajan palkat koostuu lisistä. jos 10 eurolla tarttis sitä hommaa tehä niin haistakaa paska . Lomittajista oli huutava pula , jos viljanviljeliälle meni sanomaan että töitä olis tarjolla tämähän nauro ja sanoi :Em mää tollaseen työhön rupia .

aamulla viideks menin tänään  hommiin , kadehtikaa perkeleet .

kateellisia luusereita joille ei työnteko kelpaa

Sinänsä mielenkiintoista, että MELA on piilottanut sivuiltaan kaikki kustannustilastot. Muutama vuosi sitten, kun ne  vielä olivat näkyvissä, oli veronmaksajien maksama lomitustuki 220 milj e, lienee nyt noin 250 milj, todennäköisesti enemmänkin.

Ainakin aikaisemmin lomitusraha otettiin Sosiaali- ja Terveysministeriön budjettivaroista.

Lomitusta käyttää n. 30 000 henkilöä (sis. isännän ja emännän useimmiten)

http://asp.hci.fi/mela/tilastot.nsf/Lomitustilastot_Vuosiloma?OpenView&kunta=263&vertailu=M&tyyppi=U

Jos oletetaan lomitusta käyttävien maatilojen määräksi 17 000, niin jokainen ko. tila saa lomitustukea      n.       14 000 e/vuosi +sairauslomitustuet päälle. Jokainen euro  otetaan rehellisten suomalaisten veronmaksajien taskusta.

Muistini näissä asioissa riittää 80-luvun alkuun saakka, jolloin maksettiin pienyrittäjien lomarahaa. Ao. summalla ei käsittääkseni ostettu juurikaan vapaata

kyllä ostettiin, tosin raja oli tarkoituksella vedetty niin alas, että kovin moni ei päässyt lomituksen piiriin. Tämäkin pieni ryhmä oli liikaa MTK/kepulle.

ja kuten aikaisemminkin totesin, voi useampi pienyrittäjä pitää lomaa niin halutessaan.

..ja moni ei voi pitää

Miksi viljanviljelijän sijaisapuoikeutta ei kukaan kommentoi?

arvokkaenta on se, että kunnat saa verotuloja,

joka kakolaasissa herättää kylläki katkeruutta

Tartti tulla kesken pihapuunkaadon kertomaan miten viljanviljeliä soitti ja käski siasapuna tulla siemeniä laijittelemaan . Käskin kaverin ite ruveta hommiin . Naurettavaa , viljanviljeliä ilmaista työntekijää hommaamassa .

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 24.02.09 - klo:12:26

Tartti tulla kesken pihapuunkaadon kertomaan miten viljanviljeliä soitti ja käski siasapuna tulla siemeniä laijittelemaan . Käskin kaverin ite ruveta hommiin . Naurettavaa , viljanviljeliä ilmaista työntekijää hommaamassa .

...ja karjatilallinen saa ilmaista työvoimaa?

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 24.02.09 - klo:12:26

Tartti tulla kesken pihapuunkaadon kertomaan miten viljanviljeliä soitti ja käski siasapuna tulla siemeniä laijittelemaan . Käskin kaverin ite ruveta hommiin . Naurettavaa , viljanviljeliä ilmaista työntekijää hommaamassa .

...ja karjatilallinen saa ilmaista työvoimaa?

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 24.02.09 - klo:12:32

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 24.02.09 - klo:12:26

Tartti tulla kesken pihapuunkaadon kertomaan miten viljanviljeliä soitti ja käski siasapuna tulla siemeniä laijittelemaan . Käskin kaverin ite ruveta hommiin . Naurettavaa , viljanviljeliä ilmaista työntekijää hommaamassa .

...ja karjatilallinen saa ilmaista työvoimaa?

Sijaisapu ei ole ilmaista