Tuosta tapauksesta en tiedä mitään eikä juuri kiinnostakaan tietää. Sanon kuitenkin, että perheviljelmämalli on heikko. Yhtiötä vaan pystyyn. Siihen mennään joka tapauksessa, oli eu-talonpoikaispoliitikkojen siilipuolustus millainen tahansa.

Tulevaisuus on yhtiömuotoisten maatilojen, siitä ei ole enää mitään epäselvää, jos sitten verolakeja ei rukata jotenkin epäedullisiksi, tällä hetkellä OY:n kilpailuetu on valtava.

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 05.04.18 - klo:21:40

Tuosta tapauksesta en tiedä mitään eikä juuri kiinnostakaan tietää. Sanon kuitenkin, että perheviljelmämalli on heikko. Yhtiötä vaan pystyyn. Siihen mennään joka tapauksessa, oli eu-talonpoikaispoliitikkojen siilipuolustus millainen tahansa.

Tulevaisuus on yhtiömuotoisten maatilojen, siitä ei ole enää mitään epäselvää, jos sitten verolakeja ei rukata jotenkin epäedullisiksi, tällä hetkellä OY:n kilpailuetu on valtava.

Mitenköhän omistusmuoto vaikutaa tämän ketjun käsittelemään ongelmaan? Siis siihen, että elukat jäävät enemmän ja vähemmän hoidotta eikä tilannetta patistelusta huolimatta korjata vaan lopulta päädytään oikeuteen. Työvoimakulut kun ovat tietääkseni vähennyskelpoisia omistusmuodosta riippumatta.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 06.04.18 - klo:09:45

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 05.04.18 - klo:21:40

Tuosta tapauksesta en tiedä mitään eikä juuri kiinnostakaan tietää. Sanon kuitenkin, että perheviljelmämalli on heikko. Yhtiötä vaan pystyyn. Siihen mennään joka tapauksessa, oli eu-talonpoikaispoliitikkojen siilipuolustus millainen tahansa.

Tulevaisuus on yhtiömuotoisten maatilojen, siitä ei ole enää mitään epäselvää, jos sitten verolakeja ei rukata jotenkin epäedullisiksi, tällä hetkellä OY:n kilpailuetu on valtava.

Mitenköhän omistusmuoto vaikutaa tämän ketjun käsittelemään ongelmaan? Siis siihen, että elukat jäävät enemmän ja vähemmän hoidotta eikä tilannetta patistelusta huolimatta korjata vaan lopulta päädytään oikeuteen. Työvoimakulut kun ovat tietääkseni vähennyskelpoisia omistusmuodosta riippumatta.

Kun ei velkainen lypsykarjatila oikein pystyisi palkkaamaan ketään. Lisätuen paikka ?

-SS-

Kun ei velkainen lypsykarjatila oikein pystyisi palkkaamaan ketään. Lisätuen paikka ?

-SS-

Ongelman kiteytys.

Mitenköhän omistusmuoto vaikutaa tämän ketjun käsittelemään ongelmaan? Siis siihen, että elukat jäävät enemmän ja vähemmän hoidotta eikä tilannetta patistelusta huolimatta korjata vaan lopulta päädytään oikeuteen

Koitin sanoa ilman rautalankaversiota, että mentäessä yhden perheen mallista useamman perheen/toimijan malliin per tuotantoyksikkö ongelmilla on useampi ratkaisija, viisaita päitäkin on todennäköisesti enemmän kuin yksi.

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 06.04.18 - klo:06:12

Luin tuosta Valion tuottajapostista, että on tulossa tai on tullut täydentäviin ehtoihin pykälä, että navettaan ja karjanhoitoon on oltava riittävästi henkilökuntaa. Ja korvaavien opastuksesta ja neuvonnasta on huolehdittava riittävän hyvin, että he suoriutuvat karjanhoidosta.
Tätä puntaroin, että miten se raja vedetään? Eläinmäärällä? Koneistuksella? Tässä on se jippo, että vastuu siirretään isännälle ja jos hommat brakaa, on isäntä yksin vastuussa. Enää ei voi syyttää lomittajaa tai renkiä, että hommat on hiturallaan, vaan vastuu on ja pysyy isännällä.
Tuota henkilömäärää vain olen miettinyt, että käykö tässä niin, että jos tilat eivät ymmärrä vastuutaan, niin kohta se määritellään lailla ja sen jälkeen nämä suuremmat tilat ovat kusessa tämän työntekijä määrä velvoitteen takia. Enää ei riitäkään se huru-ukko ja isäntä vastaamaan robotillisesta karjaa, vaan pitää olla vielä varahenkilöstöä tai muuta, lomitusta tämä ei edistä, koska sekin on nähty, ettei sieltä aina löydy edes akuuttiin hätään ketään..

Huh.... ja ilmeisesti myös varahenkilöt täytyy määritellä ja kouluttaa..

Sekin voi tulla vastaan, että kehitetään jokin kaava siihen montako työtuntia navetta vaatii ja sen perusteella päätetään montako työntekijää siellä on pakko olla. Renki/piika ei saa olla kuin 7,5 (ehkä) tuntia päivässä ja jos työntarve onkin vaikka 9 tuntia niin tuolle 1,5 tunnille täytyy keksiä tekijä paperilla..

Ehkä työntekijät täytyy muuttaa yrittäjiksi jolloin työmäärä ei ole samalla lailla rajoitettua....

Jos hoitajamitoituksia aletaan tosissaan määräämään, niin tuskinpa yrittäjien tyopanosta arvioidaan eri tavalla kuin palkattujen. Ei sitä tehdä muillakaan aloilla, joissa näitä mitoituksia jo on käytössä. Voi käydä jopa niin, että yrittäjälle itselleen mitoitetaan vähemmän henkilötyovuosia karjanhoitoon, koska yrityksen johtotyökin pitää huomoida. Tämä on teoriassa aivan hyvä ajatus, mutta käytännössä se lopettaa karjatalouden Suomesta, jos siitä ei tule yleismaailmallista käytäntöä.

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 06.04.18 - klo:11:41

Mitenköhän omistusmuoto vaikutaa tämän ketjun käsittelemään ongelmaan? Siis siihen, että elukat jäävät enemmän ja vähemmän hoidotta eikä tilannetta patistelusta huolimatta korjata vaan lopulta päädytään oikeuteen

Koitin sanoa ilman rautalankaversiota, että mentäessä yhden perheen mallista useamman perheen/toimijan malliin per tuotantoyksikkö ongelmilla on useampi ratkaisija, viisaita päitäkin on todennäköisesti enemmän kuin yksi.

Kyllä totta . Mutta ne riidat mitkä tulee .

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 06.04.18 - klo:11:41

Mitenköhän omistusmuoto vaikutaa tämän ketjun käsittelemään ongelmaan? Siis siihen, että elukat jäävät enemmän ja vähemmän hoidotta eikä tilannetta patistelusta huolimatta korjata vaan lopulta päädytään oikeuteen

Koitin sanoa ilman rautalankaversiota, että mentäessä yhden perheen mallista useamman perheen/toimijan malliin per tuotantoyksikkö ongelmilla on useampi ratkaisija, viisaita päitäkin on todennäköisesti enemmän kuin yksi.

No olisit suoraan sanonut, että yksikkökoon suurentaminen mielestäsi auttaisi. Mutta tämä tapa on hidas ja se auttaa vain siinä tapauksessa, että tullaan oikeasti toimeen keskenään ja eläimien/tuotettujen litrojen määrä per työntekijä sekä taloudellisuus kasvaa niin paljon, että saadaan riittävä toimeentulo kaikille työntekijöille ja työmäärä pysyy kohtuullisena.

En oikein usko että monen henkilön yhteistyö olisi välttämättä toimivampi kuin oikeasti henkilöjohtamisen ja eläintuonnon hallitsevan henkilön tai perheen johtama ja omistuksessa oleva lähinnä palkkatyövoimalla rutiinit pyörittävä suuri yksikkö. Paikan vetäjällä ja paperitöistä yms. vastaavalla kun ei ole riittävästi aikaa ottaa osaa joka päivä rutiinihoitotöihin vaikka satunnaisena hätävarana tms. olisikin tai ihan vaan pysyäkseen kärryillä missä mennään lattiatasolla tekisi vaikkapa työvuoron elukkalassa kerran viikossa tai kahdessa tai kuukaudessa. Eikä samojen ihmisten kanssa joka kerta.

Siinä olen samaa mieltä, että useamman henkilön yhteenliittymät lisääntyvät. Muttei siihen perheitä tarvita. Mahdolliset puolisot voivat olla ihan hyvin töissä muualla. Niihän muissakin työpaikoissa on. Riittää kun ollaan kiinnostuttu eläintenhoidosta ja maataloustuotannosta tai alkutuotteiden jalostamisesta sekä ajatusmaailmat ovat yleisesti riittävän lähellä toisiaan. Ja joka tapauksessa jonkin sortin työnjako on tällöinkin on tehtävä. Useammasta viisaasta päästä ei ole mitään hyötyä jos kaikki yrittävät tehdä vähän kaikkea. Joku tekee luonnostaan paremmin tai mieluimmin ja yhtä hyvin jonkin tehtävän kuin toinen ja tätä kannattaa hyödyntää.

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 06.04.18 - klo:14:13

Koitin sanoa ilman rautalankaversiota, että mentäessä yhden perheen mallista useamman perheen/toimijan malliin per tuotantoyksikkö ongelmilla on useampi ratkaisija, viisaita päitäkin on todennäköisesti enemmän kuin yksi.

Kyllä totta . Mutta ne riidat mitkä tulee .

Yhteistyötä ei edes yritetä kaikkien kanssa vaan valitaan kumppanit niin ettei oikeita riitoja todennköisesti tule. Eri mieltä oleminen on kyllä usein hyödyllistä kunhan oikeasti ei riidellä.

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 06.04.18 - klo:14:13

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 06.04.18 - klo:11:41

Mitenköhän omistusmuoto vaikutaa tämän ketjun käsittelemään ongelmaan? Siis siihen, että elukat jäävät enemmän ja vähemmän hoidotta eikä tilannetta patistelusta huolimatta korjata vaan lopulta päädytään oikeuteen

Koitin sanoa ilman rautalankaversiota, että mentäessä yhden perheen mallista useamman perheen/toimijan malliin per tuotantoyksikkö ongelmilla on useampi ratkaisija, viisaita päitäkin on todennäköisesti enemmän kuin yksi.

No olisit suoraan sanonut, että yksikkökoon suurentaminen mielestäsi auttaisi. Mutta tämä tapa on hidas ja se auttaa vain siinä tapauksessa, että tullaan oikeasti toimeen keskenään ja eläimien/tuotettujen litrojen määrä per työntekijä sekä taloudellisuus kasvaa niin paljon, että saadaan riittävä toimeentulo kaikille työntekijöille ja työmäärä pysyy kohtuullisena.

En oikein usko että monen henkilön yhteistyö olisi välttämättä toimivampi kuin oikeasti henkilöjohtamisen ja eläintuonnon hallitsevan henkilön tai perheen johtama ja omistuksessa oleva lähinnä palkkatyövoimalla rutiinit pyörittävä suuri yksikkö. Paikan vetäjällä ja paperitöistä yms. vastaavalla kun ei ole riittävästi aikaa ottaa osaa joka päivä rutiinihoitotöihin vaikka satunnaisena hätävarana tms. olisikin tai ihan vaan pysyäkseen kärryillä missä mennään lattiatasolla tekisi vaikkapa työvuoron elukkalassa kerran viikossa tai kahdessa tai kuukaudessa. Eikä samojen ihmisten kanssa joka kerta.

Siinä olen samaa mieltä, että useamman henkilön yhteenliittymät lisääntyvät. Muttei siihen perheitä tarvita. Mahdolliset puolisot voivat olla ihan hyvin töissä muualla. Niihän muissakin työpaikoissa on. Riittää kun ollaan kiinnostuttu eläintenhoidosta ja maataloustuotannosta tai alkutuotteiden jalostamisesta sekä ajatusmaailmat ovat yleisesti riittävän lähellä toisiaan. Ja joka tapauksessa jonkin sortin työnjako on tällöinkin on tehtävä. Useammasta viisaasta päästä ei ole mitään hyötyä jos kaikki yrittävät tehdä vähän kaikkea. Joku tekee luonnostaan paremmin tai mieluimmin ja yhtä hyvin jonkin tehtävän kuin toinen ja tätä kannattaa hyödyntää.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 06.04.18 - klo:20:04

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 06.04.18 - klo:14:13

Koitin sanoa ilman rautalankaversiota, että mentäessä yhden perheen mallista useamman perheen/toimijan malliin per tuotantoyksikkö ongelmilla on useampi ratkaisija, viisaita päitäkin on todennäköisesti enemmän kuin yksi.

Kyllä totta . Mutta ne riidat mitkä tulee .

Yhteistyötä ei edes yritetä kaikkien kanssa vaan valitaan kumppanit niin ettei oikeita riitoja todennköisesti tule. Eri mieltä oleminen on kyllä usein hyödyllistä kunhan oikeasti ei riidellä.

Olet oikeassa . Niitä riitoja vaan tulee.

Onnistuuko kommandiittiyhtiö maataloudessa.

Onnistuuko kommandiittiyhtiö maataloudessa.

Kai se onnistuu, mutta ky on verotuksen kannalta henkilöyhtiö eli veroetua ei tule

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.04.18 - klo:09:15

On tietenkin kysyttävä, mikseivät kunnon kokoiset agrobisnesyksiköt voisi olla muiden keskeytymätöntä viisivuorotyötä tekevien yritysyksiköiden tavalla itse vastuussa henkilöstön hankinnasta ja koulutuksesta. Varsinkin kun omistajille sallitaan mahdollisten voittojen kotiuttaminen yrittäjätyyliin. Jos suurnavetta olisi päivystävän julkisen sairaalan kaltainen omistukseltaan, tietenkin sellainen yksikkö hankkisi vuorohenkilöstön sinne itse palkkaamalla. Ja viljelijä olisikin sitten virkamies, virkaehtosopimuksineen ja pätevyysvaatimuksineen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 06.04.18 - klo:09:23

On maatalous pitkään saanutkin nauttia erikoisasemastaan. Kaikissa oikeissa yrityksissä oikeasti täytyy miettiä sitä töiden järjestämistä ihan ilman hallinnollisia päätöksiä. Sammakon grillin tofu ei kuole, mutta ei myöskään raha kulje jos siellä ei ole riittävästi duunareita.

Nämä ovat mielestäni asiaa? Kuitenkaan puoltavia mielipiteitä ei juuri näe? Mutta että jos yrittäjiä on tarkoitus olla niin eikös sitten hyötyjen lisäksi pitäisi ottaa myös haitat? Eli juurikin tuon että miehitys on itse palkattuna sellainen että homma toimii. Sika- ja broilerpuolella tämä alkaa pikku hiljaa ollakin realisoitunut eli hommat hoidetaan sellaisella miehityksellä että homma toimii? Nautapuoli jostakin syystä laahaa vielä perässä?

Maitopuolesta jos puhuu, niin ei ilman vahvaa Valioo, pohjoista tukea olisi enää pienimuotoista maataloutta ollut pitkään aikaan. Onhan se ollut maidontuotannon kulta-aikaa, että muutamalla kymmenellä lehmällä on saatu elanto ja hiukan vaurauttakin jotkut onnistuneet kerryttämään.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 06.04.18 - klo:09:45

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 05.04.18 - klo:21:40

Tuosta tapauksesta en tiedä mitään eikä juuri kiinnostakaan tietää. Sanon kuitenkin, että perheviljelmämalli on heikko. Yhtiötä vaan pystyyn. Siihen mennään joka tapauksessa, oli eu-talonpoikaispoliitikkojen siilipuolustus millainen tahansa.

Tulevaisuus on yhtiömuotoisten maatilojen, siitä ei ole enää mitään epäselvää, jos sitten verolakeja ei rukata jotenkin epäedullisiksi, tällä hetkellä OY:n kilpailuetu on valtava.

Mitenköhän omistusmuoto vaikutaa tämän ketjun käsittelemään ongelmaan? Siis siihen, että elukat jäävät enemmän ja vähemmän hoidotta eikä tilannetta patistelusta huolimatta korjata vaan lopulta päädytään oikeuteen. Työvoimakulut kun ovat tietääkseni vähennyskelpoisia omistusmuodosta riippumatta.

jostain eläinyksikkömäärästä ylöspäin pitäisi olla jatkuvasti paikalla joku eläinten hoidosta vastaava henkilö. Osakeyhtiön elukat on yhtiön, eikä vastuu henkilöidy vaan hallituksen jäsenet yhteisvastuussa vähän eri roolissa? Joskus mennään vielä tilanteisiin, jossa karjan omistajat eivät asu enää samalla paikkakunnalla tai edes samassa maassa kuin omistamansa yhtiön karja. Lomituksen osalta tulee ongelmaksi, pitääkö lomittaja pukea erivärisiin haalareihin, jotta erottuu muusta palkkaväestä.... ihonväristä ei välttämättä erota. Onnea vaan lomituksen puolesta taisteleville, kyllä loppu alkaa häämöttää, rakennemuutos hoitaa asian tai seuraava hallitus, kumpi ensin ehtii?

Ajatuksen arvosia juttuja, mutta asiat ei etene välttämättä ihan noin ripeään että jo seuraavan 4 vuoden sisään. Nyt valmistuneessa tuotosseurannan tuloksissa ilmeni että vuonna 2017 suurilukuisin karjakoko oli edelleen alle 20 lehmän karjat. Itse luulen että perheviljelmä tulee olemaan Suomessa sitkeään ja hyvin pitkään. Oikeastaan perheviljelmät kannattelee koko meidän maataloutta ja alkutuotantoa.

Peltopuolellakin on suurin lukumäärä alle 50 ha tiloja, mutta niitä ollaan vaatimassa tilusjärjestelyjen nimissä isompiin liittettäviksi, koska ne vastaavat vain vähemmistöstä peltoviljelyn tuotannosta. Samalla tavalla suuret karjat vastaavat suuresta osasta Suomen maidontuotantoa, jolloin ne 20 lehmän karjat ovat tavallaan lisäämässä kustannuksia ja viemässä resursseja kunnon kokoisilta agrobisnesyksiköiltä.

Tämähän on ehkä jonkinlainen arvovalinta, lähdemmekö yrittämään kilvoitella tehokkuudessa suurten tuottajamaiden kanssa, siellä optimaaliset maitoyksiköt lienevät tuhansien lypsävien kokoisia.

USA:ssa on isojen karjojen merkittävyys kokonaistuotannosta noussut /1/



Tässä alla /2/ on USA maitoalan julkaisusta tuosta 2006 eteenpäin kehitys nähtävissä. Perheviljelmäkoko ei ole
enää päävastuussa maidontuotannosta /2/. Muistettava on, että suuret
yksiköt nostavat kokonaistuotantoa keskiarvon nousua voimakkaammin.



-SS-


/1/ Bozic, Marin.  An Econometric Analysis of U.S. Milk Production: A Herd Dynamics Model .  University of Trento Joint European Master in Comparative Local Development Edition 2007/2008 . Institute of Economics, Zagreb Department of Spatial Economics. 2009.

/2/ https://www.progressivedairy.com/site/stats/us-dairy-stats