iltapäivällä piti isevarmerin avautumisia ynnä puuhiksen molinaa kattoo mut ei agro auennut.
Rakkaudesta se hevoinen potkii... Icellä rintaa röyhistää kun täällä on hänen kirjoituksistaan riippuvaisia. Hienoa.
Kyllä siinä on kohtuumonessa pirtissä kauhunhetkiä eletty. Nouseeko pystyyn enää lainkaa, vai tuleeko loppuelämästä synkkä ja agroton. Onneksi en edes huomannut katkosta.