Näinhän se on, ilmeisesti sitä on maailmalla liikkeellä tällä hetkellä aika paljonkin ....
Tahtoo aina käydä niin, kun lama syvenee, että kotimaista teollisuutta aletaan suojelemaan, tavalla tai toisella ....
Se on kyse noista työpaikoista, aina loppujenlopuksi.
Eikä suomalaiset ole siinä voittajia vaikka eräät niin luulee. Ei 5,5 milj markkinatalousalueella ole mahdollisuuksia pärjätä yksin.
Historia on opettanut ,että liika omien markkinoiden puolustaminen on johtanut takapajuisuuteen ja kurjuuteen 
Sepe on täysin väärässä. Suomen ruotsalaisella alueella ostoksen valinnan ensimmäinen kriteeri on, että tuote on Suomen ruotsalaisen yrityksen valmistama ja jos vähänkin tiedät, niin ruotsalaisella alueella ja väestöllä menee huomattavasti paremmin, kuin suomalaisella. 
olla väärässä. Olet siis sitä mieltä ,että kysymys on maan sisäisestä protektionismistä. Mä olisin sitä mieltä, että ruotsin suomalaiset ovat perinteisesti olleet koulutetumpaa väkeä. Kepuisännät maaseudulla ovat perinteisesti olleet sitä mieltä, että ei kannata kouluttaa. Ilmainen työvoima häviää. Vasta sotien jälkeen tuli muutosta.
No ei, kun nimenomaan ruotsin suomalaiset ovat niitä vähiten kouluja käyneitä, jotka joskus 60-70 luvulla ovat menneet Ruotsiin liukuhihnalle volvoja kasaamaan.
Lakimiehinä, lääkäreinä ja yritysjohtajina suomenruotsalaisia on väestösuhdetta (5,46 %) suurempi osuus. Kauppalehden julkaisemien tietojen mukaan suomenruotsalaiset omistavat keskimäärin 3,3 kertaa niin paljon yritysosakkeita kuin suomenkieliset. Suomessa asuvilla ruotsinkielisillä on keskimäärin enemmän varallisuutta kuin suomenkielisillä. Varallisuus korreloi Jan Saarelan tutkimuksen mukaan voimakkaasti sen kanssa oliko henkilö syntynyt sillä alueella jossa asui, mikä oli yleisempää ruotsinkielisten kuin suomenkielisten parissa.
Joillakin alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla, ruotsinkieliset miehet ansaitsevat jopa 17 % enemmän kuin suomenkieliset miehet, mutta ero kieliryhmien naisten välillä on pienempi. Miesten tuloeroista kaksi kolmasosaa voidaan selittää taustamuuttujilla, etenkin ikä- ja koulutusrakenteella. Työttömyys on ruotsinkielisten keskuudessa ollut huomattavasti alhaisempaa. Toisaalta Pohjanmaalla suomenkielisillä on keskimäärin korkeammat tulot kuin ruotsinkielisillä .
