olisi jo korkea aika puuttua tähänkin epäkohtaan, ollaan kyllä maailman kärsivällisintä porukkaa. Vallitseva tukiero vaikuttaa tulotasoon ja vääristää kilpailua ja aiheuttaa häiriöitä markkinoilla. Esimerkiksi sikatila b alueella olisi saanut, lasketaanpas nopeaan: 10e kertaa 500 eläinyksikköä = 5000 euroa vuodessa enemän tukea jos olisi hieman pohjoisenpana. Kymmenessä vuodessa siis 50 000 euroa, 300 000 markkaa, jos tuo ero ei vääristä kilpailua niin ei sitten niin mikään!!!
Mitsä sää tuon noinnii 10 euroa keskit? Jo viime vuona ero oli 36 euroa per eläinyskikkö ja tulee ero vaan jatkuvatsi kasvamaan. Laskes uusiski paljonko tekee toulla?
Keskimääräinen ero kymmenen vuoden ajalta. 300 000 on valtava summa, sillä tapetoisi 300 nelömetriä seinää kymmenen markan seteleillä, tai 150 neliömetriä Väinö Linnan kuvilla. Ja koko summa on suoraa tappiota a ja b alueella. Tähän sortopolitiikkaan on tultava muutos! On lyötävä nyrkkiä pöytään nyt!! Vaikuttakaamme yleiseen mielipiteeseen, käyttäen selkeitä laskelmia. Mainio tapa havainnollistaa tuloeron suuruus on käyttää setelimäärän pinta-alaa, kuten minä itse yllä laskin. Tulevaisuudessa tukivääristymä uhkaa kasvaa jos asiaan ei puututa.
Jakke teki joohkin sellaisen taulukon ja muistaaksnei siinä oli pienin ero tuon 10 euroa per vuois että kait se keksiarvo on sitten korkeempi?
Tarkistetaan keskiarvon suuruus:
AB C1 Ero/ey
1998 364 363 +1
1999 344 344 0
2000 322 333 -11
2001 305 317 -12
2002 294 306 -12
2003 285 296 -11
2004 266 278 -12
2005 215 234 -19
2006 206 219 -13
2007 198 207 -11
no mihin se 08 katosi____
summa: 89
Jaetaan vuosien lukumäärällä 89/9=9,9 ja pyöristyssääntöä käyttäen tasan 10 euro on keskimääräinen ero kuten minä jo aiemmin ilmaisin.
Ja siis yllä laskemani tukiero peittää lähes 10% jalkapallokentän pinta-alasta 10 markan seteleinä Paavo Nurmen kuvin, eli melkoisella summalla olemme tukeneet c-ahneiden ylituotantoa ja joudumme itse siitä kärsimään. Ja tämä kaikki on siis suoraan a ja b alueen tuottajien kassasta pois, melkoinen läjä setelirahaa!
