>Haen kokemusta tästä palkkatyöstä toistaiseksi muualta suomesta ja odotan sitä hetkeä kun on sopiva lähteä asumaan tilakeskusta..
Todennäköisesti hetki tulee kun mahdolliset lapset alkavat olla kouluiässä.

Tuo on verrattavissa miltei siihen,että voitan lotossa jahka nyt vaan kerkiän lottoamaan

 

Lainaus käyttäjältä: SKI - 17.12.17 - klo:10:35

Ei tuo välttämättä olisi niin kovin vaikea suoritus järkeistää tukia, tai no tietenkin jokaisella on siitä varmaan omat mielipiteensä. Eläinpuolella voisi nostaa eläinyksikkövaatimusta kunkin tukialueen satotasojen mukaan, eli siis käytännössä korotettua tukea saisi vain "maksimieläinmäärällä" olevat hehtaarit ja loput sitten normi tukien piiriin - ei varmaan olisi niille eläintilallisille ongelma jotka meinaa tulojakin saada elukoista? Luomussa voisi latausvuosilta laskea tuen normiviljelyn tasolle ja vain luomusatoa tuottavat hehtaarit saisivat luomutuet - tähän tosin pitäisi paneutua kunnolla kiertomahdollisuuksien poissulkemiseksi kun taitaa latausnurmet olla enimmäkseen säilörehua tms. Höpöheinistä olisi helppoa justeerata tai ainakin ohjata tukia uudestaan, riistapellon ja vln nurmen tuet voisi ainakin kääntää toisinpäin ja riistapeltoa sallia vain esim metsänreunaan rajoittuviin lohkoihin - tuollaiset nyt tulee ensimmäisenä mieleen itselle ja mielipiteitä on varmasti yhtäpaljon kuin on viljelijöitäkin.

Hyviä ajatuksia. Samaa mieltä olen. Mutta epäilen silti, että saataisiinko tuo toimimaan järkevästi ettei se byrokratia lisäänny. Sitten tuossa on se yksi ongelma, että miten määritellää hehtaarit joilta kerätään eläintenrehua ja miltä ei. Itsellä ainakin satotasot pomppii vuosittain sen verta, että varahehtaareita on oltava. Itse olen varahehtaarien tuotannonkin säilönyt tuleville vuosille, kun hinta on viljassa niin huono, ettei ole kannattanut myydä. Tämä näkyy sitten taas varastointi ongelmina mikä on toinen juttu. Kaikkein helpoin olisi jos tuon lhk korotuksen voisi maksaa niiden eläinyksiköiden perusteella, mutta sehän ei käynyt. En sitten tiedä pystyisikö tuonne ehk:n sisälle ymppäämään tuon korotusosan. Ongelma vain on ainakin se, että ehk kun on korvaus ei tuki niin velvotteita tulee taas lisää.

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 17.12.17 - klo:14:14

Kovin sekavalta kuulostaa lisätä vielä enemmän ehtoja ja rajoitteita.

Selkeytyksenä voisi toimia kaikkien eri nurmimuotojen saattaminen samalle viivalle. Eli ei erillisiä hömppiä eikä erillistä LHK eläinkorotusta, vaan niihin käytetty rahasumma joka ylittää perustason peltotuet jaettuna nurmipelloille. Siitä sitten ihan oman maun mukaan niittääkö peltoon, meneekö jonkun eläimen ruuaksi ja kuinka paljon alle ympäristötuen ehtojen maksimin lannoittaa - tai lannoittaako ollenkaan. Lisäehtona voisi vielä laittaa että pitää olla vähintään kolmea lajia kasvia kylvettynä ja kasvamassa, niin olisi kovasti viljelyä monipuolistavaa aina. Tällä tavalla ilman pakottamista viljatiloillakin olisi motivaatiota pitää nurmia viljelykierrossa ja laajentavillekin nautatiloille mahdollisuus saada kunnollista evästä ilman peltojen ostoa.

Mites sitten viljan rehuksi käyttävät tilat? Niiltäkö viedään LHK pois? Jos nurmien tukitaso on sama niin se pitäisi sitten olla reilusti alempi. Näillä hinnoilla nurmen kasvatus ilman lannoitusta ja vaikka kerran kesässä niitto ja siitä saatava palkka (500e) on aika hyvä korvaus tehtyyn työhön nähden. Tuo määrittelee sitten lähtevän vuokratasonkin. Tuo kolmenkasvin vaatimus taas on aivan hölmö tiloilla jotka käyttävät sen pellon tuotteet rehuiksi. On ne sitten nurmea tai viljaa. Ennestään jos hehtaarit on eläimiin nähden tiukalla niin pitää sitten vielä osa laittaa jollekkin muulle kasville ja ostaa puuttuvat rehut. Sioilla helpommin toteutettavissa kun voi viljellä vaikka kolmea viljaa, jos ei aleta nurmea vaatimaan, mutta olen ymmärtänyt, että nautatiloilla tästä olisi tullut hankaluuksia. Muutenkin nykyinen 30ha raja on turhan alhainen, ihan jo viljanviljelijöidenkin kannalta. Parempi olisi ollut jos vaihtelua pitäisi olla vuosittain. Tyylin ettei joka vuonna peräkkäin ole kauraa vaan laji vaihtuisi.

Lainaus käyttäjältä: räckals - 17.12.17 - klo:09:57

Itse en koe olevani aktiivisten jarru, täällä edelleen pellon hinta sarkaojallisessa 2000- hyvään salaojitettuun 6500€/ha.
Vuokrat 50... 350€/ha.

Enemmän lopettajia kuin jatkajia, ja pellot tasaisesti pitkin kyliä. Tämän tien 9km pitkän tien varressa oli vielä Eu ajan alussa 3 sikalaa joista yksi suht suurikin, ja kaksi senaikaista keskikokoa suurempaa lypsämöäkin. Nyt viimeiset nelimahaiset kasvamassa naapurissa teuraaksi.

Niin, ja kai sitä on jotain tullut tehtyä oikein viljelytoimissa kun minulle sitä peltoa tarjotaan monessa tapauksessa suoraan vuokralle. Olen toistaiseksi kieltäytynyt lyhyellä uralla ja sanonut että palaan asiaan kun saan kaluston ja omat pellot siihen kuntoon ettei ne vaadi jatkuvaa huolenpitoa.
Kuitenkin se 200km välimatkaa asuinpaikan ja tilan välillä tekee sen ettei ihan iltaisin lähdetä valmettiin öljyjä vaihtamaan.

Pidän viljelystä, paikkojen kunnossapidosta mutta pidän myös nykyisestä palkkatyöstäni. Kaikessa näkee oman kädenjälkensä.

Ihan mielenkiinnosta missäpäin tilasi olikaan? Sen verta alhaisilta hinnoilta kuulostaa ettei nuo ainakaan tältä suunnalta ole. Tietysti tämä on varmasti tapauskohtaista. Joillakin alueilla siitä pellosta on kovakin kisa heti kun tarjolle tulee. Toisaalla taas kukaan ei suostu ottamaan edes ilman viljelykseen. Toisaalla ku peltoa ei ole tarjolla laajentajille niin sitä sitten raivataan lisää ja toisaalla lyödään puuntaimelle, kun ei kannata ja myydä tai vuokrata ei haluta. Silti ihmettelen jos niitä on sulle tarjottu ja intoa olisi alkaa päätoimiseksi niin nythän nuo hömppätuet ovat niin helppoja vaihtoehtoja pitää ylimääräistäkin peltoa "viljelyksessä", että tulevaisuutta ajatellen olisiko kannattanut?

Oikeastaan vastasit itse jo omaan kysymykseesi, sen takia se eläinten tarvitsema pinta-ala otettaisiin keskisadosta - pitkällä juoksulla satotasojen vaihtelu tasoittaa tilanteen. Eli yksinkertaistettuna jos yhdellä hehtaarilla saa ruokittua tukialueen keskimääräisellä sadolla yhden eläinyksikön saa tältä hehtaarilta korotetun lhk tuen ja jos 100ha tilalla on vaikka 50ey saa 50ha korotetun tuen ja loput normaalin tuen. Tällä normituella voi halutessaan kasvattaa lisärehuja varmuuden vuoksi jos haluaa.Luomupuolella sama homma, eläintilan kiintiön ylimenevä tai kasvipuolen luomunurmi voitaisiin tulkita latauskesannoksi jos ei ole viljelysopimusta toiselle luomutilalle. Nämä voitaisiin valvoa luomutarkastuksen yhteydessä mikäli on ilmoitettu muuna kuin latauskesantona.

Ihan kauheasti tuskin lisäisi byrokratiaa nykyisestä kun nämä voisi pitkälle hoitaa tukihaun yhteydessä sähköisesti niinkuin moni muukin asia hoidetaan.

Oikeastaan vastasit itse jo omaan kysymykseesi, sen takia se eläinten tarvitsema pinta-ala otettaisiin keskisadosta - pitkällä juoksulla satotasojen vaihtelu tasoittaa tilanteen. Eli yksinkertaistettuna jos yhdellä hehtaarilla saa ruokittua tukialueen keskimääräisellä sadolla yhden eläinyksikön saa tältä hehtaarilta korotetun lhk tuen ja jos 100ha tilalla on vaikka 50ey saa 50ha korotetun tuen ja loput normaalin tuen. Tällä normituella voi halutessaan kasvattaa lisärehuja varmuuden vuoksi jos haluaa.Luomupuolella sama homma, eläintilan kiintiön ylimenevä tai kasvipuolen luomunurmi voitaisiin tulkita latauskesannoksi jos ei ole viljelysopimusta toiselle luomutilalle. Nämä voitaisiin valvoa luomutarkastuksen yhteydessä mikäli on ilmoitettu muuna kuin latauskesantona.

Ihan kauheasti tuskin lisäisi byrokratiaa nykyisestä kun nämä voisi pitkälle hoitaa tukihaun yhteydessä sähköisesti niinkuin moni muukin asia hoidetaan.

Eiköhän kaikkein yksinkertaisinta olisi, jos tuo eläinyksikkö määrä per hehtaari nostettaisiin sellaiselle tasolle missä pitää olla. Eli ei jää sitä ylimääräistä ilmaan sinne pelloille?

Ollaan pohjoisella pirkanmaalla, niukinnaukin C1 alueella.

Haen kokemusta tästä palkkatyöstä toistaiseksi muualta suomesta ja odotan sitä hetkeä kun on sopiva lähteä asumaan tilakeskusta..
Todennäköisesti hetki tulee kun mahdolliset lapset alkavat olla kouluiässä.
Olen sanonut että tulen seuraavan vuokrakatkon aikana keskusteluun mukaan,
nyt on parempi puurtaa itse kuivaajat ja omat pellot kuntoon sillä ajalla mitä riittää.

Hömppää ja muuta on jo ollut liikaakin juurikin salaojitusten korjausten ja kaiken kaluston samanaikaisen porsimisen vuoksi,
tavoitteena olisi se että yksi lohko olisi latautumassa ja riistapelto vakiopaikassa missä hirvet ja karhut tuhoavat kaiken alleen jäävän.. 

Toivottavasti pääset keskusteluun mukaan. Tällä seudulla harvemmin on uudestaan huudateltu, vaikka sopparit yleensä 5 vuotiaita ovatkin. Sinänsä ihan hyvä ajatusmalli, mutta itse ole tottunut siihen, että jos jotain tulee tarjolle niin ei sitä toista kertaa tarjota.