Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Jusman - 11.12.17 - klo:21:00

Otsikko: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Jusman - 11.12.17 - klo:21:00
Mitä mieltä laskevista lfa tuista muut viljelijät on ? ja 2020 nurkilla jäisivät kokonaan pois ja investointi tukia sitävastoin nostettaisiin.Tuleeko markkinoilta lisää hintaa? Vai jatkuuko viljatilojen kannattavuuden lasku. Itsellänikin riittävästi velkaa löytyy tilakaupoista, haastavaa varmasti tulee olemaan lainan lyhennysten hoito tulevaisuudessa, jos kannattavuus laskee vielä.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: SKN - 11.12.17 - klo:21:11
Mitä mieltä laskevista lfa tuista muut viljelijät on ? ja 2020 nurkilla jäisivät kokonaan pois ja investointi tukia sitävastoin nostettaisiin.Tuleeko markkinoilta lisää hintaa? Vai jatkuuko viljatilojen kannattavuuden lasku. Itsellänikin riittävästi velkaa löytyy tilakaupoista, haastavaa varmasti tulee olemaan lainan lyhennysten hoito tulevaisuudessa, jos kannattavuus laskee vielä.

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=68553.msg1236116#msg1236116
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: räckals - 11.12.17 - klo:21:21
Täytyy sanoa että onneksi ei se oma leipä ole tästä harrastuksesta kiinni. 
Silti ajatuksena on se että kun oma tila on suunnilleen maksettu,
fiksu liikeidea sivutoimipisnekselle kehitetty (ei kuulu koneurakointi mitenkään tähän, sillä ei saa kuin peräpukamat)
Niin jättäydyn toiselta paikkakunnalta palkkatöistä pois ja muutan kartanolle oikein asumaan.


Tosiasiassa itse jeesuskaan ei tiedä mitä 10 vuoden, tai 15 vuoden päästä tapahtuu.
Ja vapaaherran ammattia on vaikea luoda itselleen jollei osaa helvetillisiä pörssitaitoja tai perintösuhteita. :D

Yksi asia mikä meidän tulee muistaa tällä hetkellä:
Jokainen puolaan ja baltiaan myyty romu tuo kauraa ja vehnää tällähetkellä vähintään saman määrän kilpailemaan markkinoille eu:n sisällä mitä me niillä koneilla ajettaisi. Kehitys kehittyy siellä tällä hetkellä kovasti.
En silti sano että älkää myykö sinne, koska muuten ne jobbaisivat koneistoa itsellensä muualta.

Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: alpo10 - 11.12.17 - klo:22:04
Mitä mieltä laskevista lfa tuista muut viljelijät on ? ja 2020 nurkilla jäisivät kokonaan pois ja investointi tukia sitävastoin nostettaisiin.Tuleeko markkinoilta lisää hintaa? Vai jatkuuko viljatilojen kannattavuuden lasku. Itsellänikin riittävästi velkaa löytyy tilakaupoista, haastavaa varmasti tulee olemaan lainan lyhennysten hoito tulevaisuudessa, jos kannattavuus laskee vielä.
investointitukien maksaminen pitäisi lopettaa kokonaan. On aivan turhaa lapioida rahaa sellaiseen bisnekseen, joka ei kannata....se kannattavuus on ykkösasia, myös tukijärjestelmissä. Investoinnit syntyy ja rahoitus löytyy, mikäli hommasta jää sopivasti tuloa. Nyt varsinkin, kun korkotaso on alhainen niin lainoitus ei muodostu ongelmaksi ja laina-ajat voivat olla pitkiä. Investointituet poistamalla myös tästä maataloutta vaivaavasta loisongelmasta päästäisiin....pankit päättää mitä lainoitetaan, ei virkamiehet tai konsulentit.

Nykyisellään jo koetellaan kilpailu- ja hankintalainsäädännön rajoja, jopa perustuslaillisia oikeuksia? Jos tästä vielä edetään kasvattamalla maatalouden investointitukia, niin oikeutetusti voi kysyä miten tasapuolista esim. tuotantotilojen rakentaminen erilaisten yrittäjien suhteen...tai varojen arvostaminen siirrettäessä omaisuutta spv:ssä?
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: -SS- - 11.12.17 - klo:22:16
investointitukien maksaminen pitäisi lopettaa kokonaan. ...pankit päättää mitä lainoitetaan, ei virkamiehet tai konsulentit.

...voi kysyä miten tasapuolista esim. tuotantotilojen rakentaminen erilaisten yrittäjien suhteen...

Mut nämä ovat itsestäänselvyyksiä. Pinta-alatuet on vaikea kohdentaa samantyyppisille tiloille muuten kuin samalla tavalla. Investointituissa voidaan toteuttaa tarveharkintaa ja tukien kohdentamista sopivalle. 1970-lukua onkin jo kaivattu takaisin.

-SS-
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: KallePP - 11.12.17 - klo:22:32
Jos Lhk:sta lähtisi 50-100 € pois, niin rakennemuutos kiihtyisi, ekana hanskat tiskiin löisi SS:n kaltaiset palkkatyössä olevat sivutoimiviljelijät, ei paljon hotsittais puida märkiä viljoja lokakuun räntäsateissa alentuneilla tuilla, kun nuo viljojen hinnatkin on ikuisesti euroopan halvimmasta päästä. No ei kaiknisyksyt oo syksyn 2017 kaltaisia, mutta vähemmästäkin heitetään hanskat tiskiin, jos tuet noin paljon tippuu.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: alpo10 - 11.12.17 - klo:22:36
investointitukien maksaminen pitäisi lopettaa kokonaan. ...pankit päättää mitä lainoitetaan, ei virkamiehet tai konsulentit.

...voi kysyä miten tasapuolista esim. tuotantotilojen rakentaminen erilaisten yrittäjien suhteen...

Mut nämä ovat itsestäänselvyyksiä. Pinta-alatuet on vaikea kohdentaa samantyyppisille tiloille muuten kuin samalla tavalla. Investointituissa voidaan toteuttaa tarveharkintaa ja tukien kohdentamista sopivalle. 1970-lukua onkin jo kaivattu takaisin.

-SS-
moni asia muuttuu hitaasti ja vasta pakon edessä, kyllä varmaan moni sähkö-, putki-, metalli- tai puualan yrittäjä olisi innostunut halliinsa maksettavasta investointituesta... näille yrityksille voisi kokemuksen perusteella olla ihan kovaa tarvetta, mutta näivettyvät pikkuhiljaa. Samalle viivalle kaikki yrittäjät....

Eikös tämä loppuva luopumistukijärjestelmä ollut yksi niistä, jotka nyt säädettäessä törmäisivät siihen perustuslailliseen yhdenvertaisuuteen.... tai sen puuttumiseen, niitä on muitakin
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: alpo10 - 11.12.17 - klo:23:00
Jos Lhk:sta lähtisi 50-100 € pois, niin rakennemuutos kiihtyisi, ekana hanskat tiskiin löisi SS:n kaltaiset palkkatyössä olevat sivutoimiviljelijät, ei paljon hotsittais puida märkiä viljoja lokakuun räntäsateissa alentuneilla tuilla, kun nuo viljojen hinnatkin on ikuisesti euroopan halvimmasta päästä. No ei kaiknisyksyt oo syksyn 2017 kaltaisia, mutta vähemmästäkin heitetään hanskat tiskiin, jos tuet noin paljon tippuu.
on hyvä muistaa, ettei maataloustukijärjestelmää ole ollenkaan suunniteltu viljelijän näkökulmasta katsottuna, vaan tukien tarkoituksena on https://fi.wikipedia.org/wiki/Maataloustuki
1. Ne ylläpitävät ruokahuollon omavaraisuutta
2. Suorat tuet halventavat kuluttajien elintarvikkeista maksamaa hintaa ja heikentävät hintojen normaalia vaihtelua
3. Ne pitävät maaseudun asuttuna

ihan sama kuka lyö hanskat tiskiin, kunhan nämä tavoitteet toteutuvat. Jos viljelijän toimeentulo on hajautettu, niin yhden tulolähteen sakatessa pysyy vielä pelissä mukana. Mikä on järkevää ja kannattavaa, siitä voidaankin olla montaa mieltä :)
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: nestori2 - 11.12.17 - klo:23:47
Tuet aina pääomittuvat hintoihin, tässä tapauksessa siis laskevat tuottajahintoja ja nostavat tuotantopanosten hintoja. Jos tukia alennetaan, niin tatusti tuottajahinnat eivät samaa tahtia nouse, vaan tuotannon tehokkuutta on nostettava, siis vähemmän työtunteja tuottettua yksikköä kohti. Pieni pula tavarasta olisi tässä tilanteessa etu, niukkuus nostaa hintatasoa.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: KallePP - 12.12.17 - klo:00:04
Tuet aina pääomittuvat hintoihin, tässä tapauksessa siis laskevat tuottajahintoja ja nostavat tuotantopanosten hintoja. Jos tukia alennetaan, niin tatusti tuottajahinnat eivät samaa tahtia nouse, vaan tuotannon tehokkuutta on nostettava, siis vähemmän työtunteja tuottettua yksikköä kohti. Pieni pula tavarasta olisi tässä tilanteessa etu, niukkuus nostaa hintatasoa.

Pula ja niukkuus ei vaikuta suomen hintoihin paskan vertaa. Ei liioin tukien poistaminen.
Täällä puuttuu kiky, me ei pärjätä täällä muuta maailmaa vastaan.

Ja tehokkuuden nosto tarkoittaa kaiketi suurempia ja kalliimpia koneita, jollakin kummalla nekin pitäisi joskus maksaa!

Olet väärässä, tehokkuuden nosto ei ole täsmälleen sama asia kuin tuottavuuden nosto, jota nimenomaan tarvittaisiin, ja tuottavuuden nosto tarkoittaa sitä että saadaan aikaan enemmän vähemmällä, eli tuotos per panos -suhteen pitäisi parantua. Se on oikeasti vaikeaa maataloudessa enää nykyään, silloin kun siirryttiin hevosista traktoreihin, se oli helpompaa.

Nykyään maatalouskoneiden hintojen suhde tuotteista saataviin hintoihin on paljon huonompi kuin 50 vuotta sitten, jolloin maatalouden koneellistuminen merkitsi valtavaa tuottavuusloikkaa. Ehkä vasta sitten voidaan seuraava merkittävämpi tuottavuusloikka maataloudessa saavuttaa, jos robottiteknologia maatalouskoneissa mahdollistaa miehittämättömät koneet, jotka pystyvät tekemään pellolla töitä 24/7 tahdilla. Ja muu aputeknologia, esim. erilaiset maaperän tilan mittaussensorit, kehittyy tekemään yhteistyötä näiden työkonerobottien kanssa. Ja jos annetaan mielikuvituksen liitää, niin ehkäpä tulevaisuuden peltotyökoneet on sellaisia itsenäisesti toimivia, että ne eivät tarvitse varsinaista vetokonetta lainkaan, vaan ovat itsevetäviä.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: -SS- - 12.12.17 - klo:00:49
Tuo 24/7 peltorobottiviljely vaatii kasvihuoneen. Ei paljo äjes kurassa kulje, eikä kylvökone kylvä. Saati sitten puimakone sateessa tai yökasteella pui.

Kansasin harjurit näköjään ajattelevat Suomeen palattuaan tämän niin kuin eturivin preeria-aitaksi, siten että puimakoneet rullaavat Louisianasta (Inkoosta) Minnesotaan (Ouluun) siinä puolen vuoden aikana, syysvehnät puidaan ennen juhannusta ja viimäset maissit joulukuussa, ja melkeen aina sininen taivas. Sitten todellisuudessa Suomessa on jotain 15 lyhenevää puintipäivää elo-lokakuussa. Niitä päiviä ei saa ostetuksi lisämaakauppojen yhteydessä.

-SS-
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: ja101 - 12.12.17 - klo:07:12
Jos Lhk:sta lähtisi 50-100 € pois, niin rakennemuutos kiihtyisi, ekana hanskat tiskiin löisi SS:n kaltaiset palkkatyössä olevat sivutoimiviljelijät, ei paljon hotsittais puida märkiä viljoja lokakuun räntäsateissa alentuneilla tuilla, kun nuo viljojen hinnatkin on ikuisesti euroopan halvimmasta päästä. No ei kaiknisyksyt oo syksyn 2017 kaltaisia, mutta vähemmästäkin heitetään hanskat tiskiin, jos tuet noin paljon tippuu.

Niinkö meinaat? Mä taas luulen, että tuolta puolelta ei montaa lopettajaa löydy. Se "maainto" on niin syvällä, että hommaa tehdään vaikka ilmaiseksi tai vähän maksetaankin siitä, että saadaan tehdä. Toista se on niillä joiden pitää se toimeentulo raapaista siitä maataloudesta. Niille se seinä tulee ekana vastaan kun raha ei riitäkkään enää. Eriarvoistamistahan tästä syntyy, mutta jotenkin tuo ongelma olisi ratkaistava. Vai halutaanko, että kaikki ovat sivutoimiviljelijöitä?
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Terminator II - 12.12.17 - klo:09:00
Jos Lhk:sta lähtisi 50-100 € pois, niin rakennemuutos kiihtyisi, ekana hanskat tiskiin löisi SS:n kaltaiset palkkatyössä olevat sivutoimiviljelijät, ei paljon hotsittais puida märkiä viljoja lokakuun räntäsateissa alentuneilla tuilla, kun nuo viljojen hinnatkin on ikuisesti euroopan halvimmasta päästä. No ei kaiknisyksyt oo syksyn 2017 kaltaisia, mutta vähemmästäkin heitetään hanskat tiskiin, jos tuet noin paljon tippuu.

Niinkö meinaat? Mä taas luulen, että tuolta puolelta ei montaa lopettajaa löydy. Se "maainto" on niin syvällä, että hommaa tehdään vaikka ilmaiseksi tai vähän maksetaankin siitä, että saadaan tehdä. Toista se on niillä joiden pitää se toimeentulo raapaista siitä maataloudesta. Niille se seinä tulee ekana vastaan kun raha ei riitäkkään enää. Eriarvoistamistahan tästä syntyy, mutta jotenkin tuo ongelma olisi ratkaistava. Vai halutaanko, että kaikki ovat sivutoimiviljelijöitä?

Todenäköisesti. Aatteleppa viljeliää joka käy palkkatöissä. Potkut jos saat palkkatöistä, niin mistään et saa fyffeä! Sama viljeliä vetää 16 tuntista päivää palkkatöissä että saa kylvää, ruiskuttaa, kyntää muokata. lomat polttaa myös niissä hommissa. Saman jos ottaisi rahana duunista palkkana, niin jokainen sivutoimiviljeliä olisi miljonääri!
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: nautafarmari - 12.12.17 - klo:09:27
Jos Lhk:sta lähtisi 50-100 € pois, niin rakennemuutos kiihtyisi, ekana hanskat tiskiin löisi SS:n kaltaiset palkkatyössä olevat sivutoimiviljelijät, ei paljon hotsittais puida märkiä viljoja lokakuun räntäsateissa alentuneilla tuilla, kun nuo viljojen hinnatkin on ikuisesti euroopan halvimmasta päästä. No ei kaiknisyksyt oo syksyn 2017 kaltaisia, mutta vähemmästäkin heitetään hanskat tiskiin, jos tuet noin paljon tippuu.

Niinkö meinaat? Mä taas luulen, että tuolta puolelta ei montaa lopettajaa löydy. Se "maainto" on niin syvällä, että hommaa tehdään vaikka ilmaiseksi tai vähän maksetaankin siitä, että saadaan tehdä. Toista se on niillä joiden pitää se toimeentulo raapaista siitä maataloudesta. Niille se seinä tulee ekana vastaan kun raha ei riitäkkään enää. Eriarvoistamistahan tästä syntyy, mutta jotenkin tuo ongelma olisi ratkaistava. Vai halutaanko, että kaikki ovat sivutoimiviljelijöitä?

Taitaa päätoimisiin vaikuttaa enemmän tuo leikkaus, ainakin näin pienemmällä emotilalla.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: räckals - 12.12.17 - klo:09:41
Edelleenkin kysyn:

Miten viljakasvi kasvaa paremmin kun sitä katselee vierestä päivästä toiseen, käydäänkö sitä koskettelemassa juhannusöinä kuin afrikan tumma poppamies konsanaan. Taiotaan parempaa satoa, samalla lukien maaseudun menneisyyttä pirtissä ja manaten kun ei homma tuota mitään.

Itse ns. tekevänä ihmisenä, ei pää kestäisi antaa vain päivien rullailla välillä käyden ruiskun kanssa pellolla ja välillä ojanpientareita raivaillen.

Toisena asiana: Pankki ei anna lainaa vaikka kuinka laajentumishaluja olisi, kotieläinpuoli alkaa olla mahdottomuus monella aloittaa tyhjästä. Kotosuunnalla oikein haettiin niitä jotka laittoivat paskahännät ja töpselikärsät korkealaitaiseen vielä edellisen sukupolven aikana, ja ne jotka saivat rakentaa uutta kotieläintilaa - nykyhetkellä niissä ei pysty kuin säilömään kopittomia fergusoneja tai jenkkiautoja. Ja niitäkään ei montaa mahdu.

Jos aktiiviväki haluaa erityisesti viljapuolelta harrastelijat pois, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin metsityspalkkio ja ukot keskittymään niihin palkkahommiinsa tai muuhun yritystoimintaan.

Se että ne harrastelijan pellot menee aktiiviviljelijälle, ei aiheuta kuin sen tilanteen että se ylijäämävilja odottaa hieman isommassa siilossa minneppäin eurooppaa se täytyy laivata.

Summaru summarum: Omasta mielestä nykysysteemi on toimivin viritys joka pitkään aikaan on ollut, ja jos tuet tippuvat täysin esim. Viron malliin: pelkkä eu:n maksama osa tulee, niin se näkynee maksettavassa hinnassa ja järjettömät hehtaarin metsäpalstat siirtyvät takaisin hongan kasvatukseen.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Hese - 12.12.17 - klo:21:04
Tällä hetkellä tässä maataloudessa on vain yksi positiivinen asia, matalat korot. Ja nekin nousevat tulevaisuudessa. Jäähdyttelijöiden suojavyöhykepellot nitistävät tukia suunniteltua nopeammin, on glyfosaattigatea ja metsäpuolen asioissa tulee EU:ssa 6-1 turpaan.

Osa-aikaisena on työt tullut tehtyä ja sadot ovat olleet ihan hyviä, mutta vaikea kuvitella tekevänsi mitään isompaa investointia. Hyvä kun lainat saa lyhennettyä. Työmotivaatio alkaa jo laskea. Aloittaessa oli mielessä laajentua ja siirtyä jossakin vaiheessa päätoimiseksi, kun metsissä olisi ollut työtä ja tuottoakin. Ne haaveet ovat jääneet. Helpompi käydä vieraalla töissä, tili tulee kerran kuussa eikä se ole pelkkää pettymystä. Ja jos alkaa todella nyppiä niin pellot vuoralle tai myyntiin. Miten tälläistä työtä viitsii kukaan tehdä isossa mittakaavassa täysipäiväisesti vielä suurelta osin surkeilla ja kalliilla vuokrapelloilla?
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Last Man Standing - 12.12.17 - klo:21:50
>Helpompi käydä vieraalla töissä, tili tulee kerran kuussa eikä se ole

tuo paljastaakin aika  paljon
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Hese - 12.12.17 - klo:22:17
Kyllä, toiset pui itänyttä paskaa räntäsateessa, vaikka realiteetit kertovat, että hyvissäkin olosuhteissa korjattuna tuntipalkka on muutaman euron? Ja vain pienenee tulevaisuudessa entisestään.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Freetime Farmer - 12.12.17 - klo:22:40
Lfa leikkaus...   Eikö nyt olisi oikea hetki hävittää lfa:n - vai mikä lhk nyt onkaan - kotieläinkorotus historiaan?
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: -SS- - 13.12.17 - klo:02:23
Lfa leikkaus...   Eikö nyt olisi oikea hetki hävittää lfa:n - vai mikä lhk nyt onkaan - kotieläinkorotus historiaan?

Siinä käy kuule aivan toisin päin. Todennäköisesti tulemme näkemään seuraavaa:

Kasvinviljely
AB  167€/ha ja C-alueella 202€/ha

Kotieläintalouden tukitaso
AB-alueella 237€/ha ja C-alueella
272 €/ha

Näin MTK.n eläinjaosto varmaan on sen päättänyt.
Kaikilta alenevat ainakin jonkin verran, se
on selvä, ei siis mutisemista. Jos joku pitää uhrata, se on
AB kasvinviljelijä, eiväthän ne ökyt ole jäseniäkään.

Eli laskin aleneman AB -50 € ja C -40 €, kotieläinkorotuksella
kompensoitaisiin pahaa mieltä, eli nostin sen 60 €:oon

Syyttäkää minua sitten kun leikkaukset paljastetaan.
Olisi kyllä katkeraa olla oikeassa, taas. Alkaa tuo MMM:n harjoittama
Uusi Matematiikka hiukan avautua, nimittäin.

-SS-
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Magia - 13.12.17 - klo:05:46
Lfa leikkaus...   Eikö nyt olisi oikea hetki hävittää lfa:n - vai mikä lhk nyt onkaan - kotieläinkorotus historiaan?

Siinä käy kuule aivan toisin päin. Todennäköisesti tulemme näkemään seuraavaa:

Kasvinviljely
AB  167€/ha ja C-alueella 202€/ha

Kotieläintalouden tukitaso
AB-alueella 237€/ha ja C-alueella
272 €/ha

Näin MTK.n eläinjaosto varmaan on sen päättänyt.
Kaikilta alenevat ainakin jonkin verran, se
on selvä, ei siis mutisemista. Jos joku pitää uhrata, se on
AB kasvinviljelijä, eiväthän ne ökyt ole jäseniäkään.

Eli laskin aleneman AB -50 € ja C -40 €, kotieläinkorotuksella
kompensoitaisiin pahaa mieltä, eli nostin sen 60 €:oon

Syyttäkää minua sitten kun leikkaukset paljastetaan.
Olisi kyllä katkeraa olla oikeassa, taas. Alkaa tuo MMM:n harjoittama
Uusi Matematiikka hiukan avautua, nimittäin.

-SS-
Kyllä se oikeus ja kohtuus olisi,jos ymppi maksaisi itse itsensä ettei kaikkien aktiivitilojenkin tarvitse osallistua hömppäheinänviljeljelyyn nykyistä enempää.On se kumma ettei Eu ole tähän rahansiirtoon lhk:sta ymppiin puutumassa vai onko se vain päättäjien paskapuhetta tuo jaaritus Eu kieltää sitä ja tätä.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: kylmis - 13.12.17 - klo:06:46
Lfa leikkaus...   Eikö nyt olisi oikea hetki hävittää lfa:n - vai mikä lhk nyt onkaan - kotieläinkorotus historiaan?

Siinä käy kuule aivan toisin päin. Todennäköisesti tulemme näkemään seuraavaa:

Kasvinviljely
AB  167€/ha ja C-alueella 202€/ha

Kotieläintalouden tukitaso
AB-alueella 237€/ha ja C-alueella
272 €/ha

Näin MTK.n eläinjaosto varmaan on sen päättänyt.
Kaikilta alenevat ainakin jonkin verran, se
on selvä, ei siis mutisemista. Jos joku pitää uhrata, se on
AB kasvinviljelijä, eiväthän ne ökyt ole jäseniäkään.

Eli laskin aleneman AB -50 € ja C -40 €, kotieläinkorotuksella
kompensoitaisiin pahaa mieltä, eli nostin sen 60 €:oon

Syyttäkää minua sitten kun leikkaukset paljastetaan.
Olisi kyllä katkeraa olla oikeassa, taas. Alkaa tuo MMM:n harjoittama
Uusi Matematiikka hiukan avautua, nimittäin.

-SS-
Hyvinkin uskottavia laskelmia. Luomullekin voisi antaa jotain lisää. On se niin symppistä.

Kaikesta huolimatta viljanviljelylläkin vielä pärjää.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: ja101 - 13.12.17 - klo:07:10
Edelleenkin kysyn:

Miten viljakasvi kasvaa paremmin kun sitä katselee vierestä päivästä toiseen, käydäänkö sitä koskettelemassa juhannusöinä kuin afrikan tumma poppamies konsanaan. Taiotaan parempaa satoa, samalla lukien maaseudun menneisyyttä pirtissä ja manaten kun ei homma tuota mitään.

Itse ns. tekevänä ihmisenä, ei pää kestäisi antaa vain päivien rullailla välillä käyden ruiskun kanssa pellolla ja välillä ojanpientareita raivaillen.

Toisena asiana: Pankki ei anna lainaa vaikka kuinka laajentumishaluja olisi, kotieläinpuoli alkaa olla mahdottomuus monella aloittaa tyhjästä. Kotosuunnalla oikein haettiin niitä jotka laittoivat paskahännät ja töpselikärsät korkealaitaiseen vielä edellisen sukupolven aikana, ja ne jotka saivat rakentaa uutta kotieläintilaa - nykyhetkellä niissä ei pysty kuin säilömään kopittomia fergusoneja tai jenkkiautoja. Ja niitäkään ei montaa mahdu.

Jos aktiiviväki haluaa erityisesti viljapuolelta harrastelijat pois, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin metsityspalkkio ja ukot keskittymään niihin palkkahommiinsa tai muuhun yritystoimintaan.

Se että ne harrastelijan pellot menee aktiiviviljelijälle, ei aiheuta kuin sen tilanteen että se ylijäämävilja odottaa hieman isommassa siilossa minneppäin eurooppaa se täytyy laivata.

Summaru summarum: Omasta mielestä nykysysteemi on toimivin viritys joka pitkään aikaan on ollut, ja jos tuet tippuvat täysin esim. Viron malliin: pelkkä eu:n maksama osa tulee, niin se näkynee maksettavassa hinnassa ja järjettömät hehtaarin metsäpalstat siirtyvät takaisin hongan kasvatukseen.
No kyllä mulla on ainakin päivät ihan täysiä. Eläimet tarvitsevat kuitenkin katsojaa joka päivä. Sitten on rakennusten korjausta, koneiden korjausta yms. Anteeksi vaan, mutta tuo kommenttistasi tuosta joka päiväisestä "silittelystä" paistaa läpi juuri se, että aika helpolla ne viljatilan tuet tulee. Siinä joutaa käydä vieraallakin töissä. Tiedän itsekkin paljon viljelöitä joilla ei eläimiä ole niin kyllähän niillä tälleen talvisaikaan on sitä aikaa, kun eivät ulkopuolella töissä käy. Toista se on itsellä ja varmasti muillakin jotka eläinten kanssa pelaavat.

Se on varmasti totta ja tietysti valitettavaa, että vaikka haluja kasvaa suureksi päätoimiseksi olisi niin rahoittajat eivät aina ole mukana hankkeessa. Eiväthän nämä asiat tasapuolisesti mene. Monesti kyse on tuurista sopivaan aikaan sopivassa paikassa jne.

Metsitys palkkio olisi varmaan ihan hyvä, mutta sitäkään ei saisi käyttää kuin oikeiden metsäpeltojen metsitykseen. Eikä niin kuin tuossa taannoin kävi, että eräs viljelijä kyllästy ja laittoi keskellä aukeaa pellot kasvamaan puita. Varjostaa muuten mukavasti tulevaisuudessa.

Onhan nykyisessä systeemissä paljon hyvääkin. Kunhan katkerana kirjoittelen, kun viljelijät valittelevat huonoa kannattavuutta ja silti vain jatketaan vuodesta toiseen. Itse saa taas arkena ja pyhänä tapella noiden eläinten kanssa ja silti ei meinaa hommasta jäädä käteen muuta kuin känsät. Pellon siirto "aktiivisille" auta kuin siinä kohtaa, että saadaan sitä tuottavuutta ylös. Eli samalla vaivalla isompi pinta-ala ja koska tuet maksetaan pinta-alojen mukaan niin hommasta jää siivu itsellekkin. Rajahan tuolla suuruuden ekonomiallakkin on, itsestä se kulkee siinä, jos joutuu työntekijän palkkaamaan se on tässä maassa aivan liian kallista, ei palkka vaan ne oheiskulut.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: SKI - 13.12.17 - klo:12:25
Edelleenkin kysyn:

Miten viljakasvi kasvaa paremmin kun sitä katselee vierestä päivästä toiseen, käydäänkö sitä koskettelemassa juhannusöinä kuin afrikan tumma poppamies konsanaan. Taiotaan parempaa satoa, samalla lukien maaseudun menneisyyttä pirtissä ja manaten kun ei homma tuota mitään.

Itse ns. tekevänä ihmisenä, ei pää kestäisi antaa vain päivien rullailla välillä käyden ruiskun kanssa pellolla ja välillä ojanpientareita raivaillen.

Toisena asiana: Pankki ei anna lainaa vaikka kuinka laajentumishaluja olisi, kotieläinpuoli alkaa olla mahdottomuus monella aloittaa tyhjästä. Kotosuunnalla oikein haettiin niitä jotka laittoivat paskahännät ja töpselikärsät korkealaitaiseen vielä edellisen sukupolven aikana, ja ne jotka saivat rakentaa uutta kotieläintilaa - nykyhetkellä niissä ei pysty kuin säilömään kopittomia fergusoneja tai jenkkiautoja. Ja niitäkään ei montaa mahdu.

Jos aktiiviväki haluaa erityisesti viljapuolelta harrastelijat pois, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin metsityspalkkio ja ukot keskittymään niihin palkkahommiinsa tai muuhun yritystoimintaan.

Se että ne harrastelijan pellot menee aktiiviviljelijälle, ei aiheuta kuin sen tilanteen että se ylijäämävilja odottaa hieman isommassa siilossa minneppäin eurooppaa se täytyy laivata.

Summaru summarum: Omasta mielestä nykysysteemi on toimivin viritys joka pitkään aikaan on ollut, ja jos tuet tippuvat täysin esim. Viron malliin: pelkkä eu:n maksama osa tulee, niin se näkynee maksettavassa hinnassa ja järjettömät hehtaarin metsäpalstat siirtyvät takaisin hongan kasvatukseen.
No kyllä mulla on ainakin päivät ihan täysiä. Eläimet tarvitsevat kuitenkin katsojaa joka päivä. Sitten on rakennusten korjausta, koneiden korjausta yms. Anteeksi vaan, mutta tuo kommenttistasi tuosta joka päiväisestä "silittelystä" paistaa läpi juuri se, että aika helpolla ne viljatilan tuet tulee. Siinä joutaa käydä vieraallakin töissä. Tiedän itsekkin paljon viljelöitä joilla ei eläimiä ole niin kyllähän niillä tälleen talvisaikaan on sitä aikaa, kun eivät ulkopuolella töissä käy. Toista se on itsellä ja varmasti muillakin jotka eläinten kanssa pelaavat.

Se on varmasti totta ja tietysti valitettavaa, että vaikka haluja kasvaa suureksi päätoimiseksi olisi niin rahoittajat eivät aina ole mukana hankkeessa. Eiväthän nämä asiat tasapuolisesti mene. Monesti kyse on tuurista sopivaan aikaan sopivassa paikassa jne.

Metsitys palkkio olisi varmaan ihan hyvä, mutta sitäkään ei saisi käyttää kuin oikeiden metsäpeltojen metsitykseen. Eikä niin kuin tuossa taannoin kävi, että eräs viljelijä kyllästy ja laittoi keskellä aukeaa pellot kasvamaan puita. Varjostaa muuten mukavasti tulevaisuudessa.

Onhan nykyisessä systeemissä paljon hyvääkin. Kunhan katkerana kirjoittelen, kun viljelijät valittelevat huonoa kannattavuutta ja silti vain jatketaan vuodesta toiseen. Itse saa taas arkena ja pyhänä tapella noiden eläinten kanssa ja silti ei meinaa hommasta jäädä käteen muuta kuin känsät. Pellon siirto "aktiivisille" auta kuin siinä kohtaa, että saadaan sitä tuottavuutta ylös. Eli samalla vaivalla isompi pinta-ala ja koska tuet maksetaan pinta-alojen mukaan niin hommasta jää siivu itsellekkin. Rajahan tuolla suuruuden ekonomiallakkin on, itsestä se kulkee siinä, jos joutuu työntekijän palkkaamaan se on tässä maassa aivan liian kallista, ei palkka vaan ne oheiskulut.

Eiköhän niiden viljahehtaarien tuet tule ihan yhtä helposti tai vaikeasti niin vilja- kuin eläintiloillekkin, erotuksena vaan on se eläintilan isompi tukipotti samanlaisesta viljahehtaarista. Enkä edelleenkään ymmärrä sitä ajatusmaailmaa että se olisi jotenkin päätoimisilta pois jos on sekä viljatilallinen että palkkatyössä - jos tuolle linjalle lähdetään pitäisi kritisoida myös niitä joilla puoliso käy tilan ulkopuolella palkkatöissä tai isäntä tekee muille urakointia tai on muuta yritystoimintaa noille kaikille kun tulee tilan ulkopuolelta tuloja tavalla tai toisella.





Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: ilkka - 13.12.17 - klo:13:10
Niin; " Eläimet tarvitsevat kuitenkin katsojaa joka päivä. " ja "Anteeksi vaan, mutta tuo kommenttistasi tuosta joka päiväisestä "silittelystä" paistaa läpi juuri se, että aika helpolla ne viljatilan tuet tulee. Siinä joutaa käydä vieraallakin töissä. "

Miksi kotieläintilat tarvitsevat lomittajaa useimmiten juuri kylvö- ja sadonkorjuuaikaan ?

Onko kyse kotieläintiloilla viljan/kasvituotannon osalta sivutoimisuudesta ?
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Moerkoe - 13.12.17 - klo:19:39
Jos Lhk:sta lähtisi 50-100 € pois, niin rakennemuutos kiihtyisi, ekana hanskat tiskiin löisi SS:n kaltaiset palkkatyössä olevat sivutoimiviljelijät, ei paljon hotsittais puida märkiä viljoja lokakuun räntäsateissa alentuneilla tuilla, kun nuo viljojen hinnatkin on ikuisesti euroopan halvimmasta päästä. No ei kaiknisyksyt oo syksyn 2017 kaltaisia, mutta vähemmästäkin heitetään hanskat tiskiin, jos tuet noin paljon tippuu.

Niinkö meinaat? Mä taas luulen, että tuolta puolelta ei montaa lopettajaa löydy. Se "maainto" on niin syvällä, että hommaa tehdään vaikka ilmaiseksi tai vähän maksetaankin siitä, että saadaan tehdä. Toista se on niillä joiden pitää se toimeentulo raapaista siitä maataloudesta. Niille se seinä tulee ekana vastaan kun raha ei riitäkkään enää. Eriarvoistamistahan tästä syntyy, mutta jotenkin tuo ongelma olisi ratkaistava. Vai halutaanko, että kaikki ovat sivutoimiviljelijöitä?

Todenäköisesti. Aatteleppa viljeliää joka käy palkkatöissä. Potkut jos saat palkkatöistä, niin mistään et saa fyffeä! Sama viljeliä vetää 16 tuntista päivää palkkatöissä että saa kylvää, ruiskuttaa, kyntää muokata. lomat polttaa myös niissä hommissa. Saman jos ottaisi rahana duunista palkkana, niin jokainen sivutoimiviljeliä olisi miljonääri!

Työttömyyskorvauksethan on nykyään isommat kun pienviljelijän saamat maataloustuet.

Silloinhan kannattaisi myydä tila pois ja alkaa elää työttömyyskorvauksilla? Saisi paremman elintason ilman ahertamista ja voisi asua vaikka pääkaupunkiseudulla, palvelujen äärellä - saisi vielä muutaman satasen asumistukeakin.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: räckals - 13.12.17 - klo:20:28
Korostan että minun tuloista edelleen niin vähän tulee valitettavasti viljelystä että suurin potti on kaikenlaiset tuet.
Mutta olen yrittänyt ottaa sitä empiirisenä kokeiluna, kaikenlaisia kasveja yms, pientä kehittämistä mitä ajan puitteissa pystyy tekemään. Jos tuet lähtee niin edelleen jatkan samalla kokeilulinjalla ja tutkin kantapään kautta, toki lautasniittokoneella ajettavat paikat kasvavat ja varmasti itse metsitän soiset ja märät lohkot.
Mut olkoon sitten vaikka viimeinen talo kylä jossa alkaa pajukko valtaan alaa näköaloilta..

Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Make - 13.12.17 - klo:20:45
Ruoho on aina vihreämpää aidan takana.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: -SS- - 14.12.17 - klo:07:15

Työttömyyskorvauksethan on nykyään isommat kun pienviljelijän saamat maataloustuet.

Silloinhan kannattaisi myydä tila pois ja alkaa elää työttömyyskorvauksilla? Saisi paremman elintason ilman ahertamista ja voisi asua vaikka pääkaupunkiseudulla, palvelujen äärellä - saisi vielä muutaman satasen asumistukeakin.

Tuossa tarvitsee hiukan laskea. Ensinnäkin, työttömyyskorvauksia on kahta laatua, on ansiosidonnaista ja on työmarkkinatukea. Ansiosidonnaisessa on pitänyt tehdä  töitä ja maksaa kassamaksua, jotta saisi esim korkeakoulutetun ihmisen mediaanipalkan 4000 eur/kk laskettuna ansiopäivärahoja 22000 euroa vuodessa.  Tämä siis kestää vain 400 päivää. Työmarkkinatuella ei kovin paljon vuodessa  saa kerätyksi, oli sitten tohtori tai duunari: runsaat 8400 euroa vuodessa. 

Sitten ajatellaan vaikka hiukan vajaat 30 ha velaton pientila. Neljäsosa luonnonhoitopellolla. Vajaat puolet korjaamattomana typpilatausrehunurmena. Neljännes näennäiskauralla. Tulotaso 15000 + jotain 1500 euroa kaurasta. Luomutilana saa jopa hiukan enempi, voi mennä 20000 rikki.

Ei kannattane lopettaa tuollaista tukikohtaa..

-SS-
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: ja101 - 14.12.17 - klo:07:37
Eiköhän niiden viljahehtaarien tuet tule ihan yhtä helposti tai vaikeasti niin vilja- kuin eläintiloillekkin, erotuksena vaan on se eläintilan isompi tukipotti samanlaisesta viljahehtaarista. Enkä edelleenkään ymmärrä sitä ajatusmaailmaa että se olisi jotenkin päätoimisilta pois jos on sekä viljatilallinen että palkkatyössä - jos tuolle linjalle lähdetään pitäisi kritisoida myös niitä joilla puoliso käy tilan ulkopuolella palkkatöissä tai isäntä tekee muille urakointia tai on muuta yritystoimintaa noille kaikille kun tulee tilan ulkopuolelta tuloja tavalla tai toisella.
Perus osa tukipotista tulee tietysti ihan samalla tavalla, mutta sitten tähän jäljellä olevaan LHK korotukseen onkin pidettävä niitä elukoita. Edelleen se on ihan väärä systeemi maksaa eläintenpito tukia pellon kautta, mutta koska tuo on aikoinaan noin mennyt niin eipä tuota kukaan ala muuttamaan, eikä se varmasti ole edes mahdollista. Sen vuoksi haluan kyllä pitää kyseisestä tuesta kiinni, vaikka ymmärrän asian nurinkurisuuden. Toivottavasti muutkin ymmärtää tuen merkityksen eläintiloille, tai siis niille eläintiloille joilla sattuu olemaan hehtaareita.
Kritisoidaan vaan, mutta kyllähän asia on niin, että päätoimiset viljelijät ja eläintenpitäjät ovat eniten kusessa. Niillä ei ole sitä turvaa muusta toimeentulosta. Sivutoimisuus toimii varmasti viljanviljelyssä, mutta eläintenpitoa sivutoimisena en koe oikein toimivaksi systeemiksi. Paljonhan noita tiloja on jotka ovat ekaksi tehneet jotain pikkusia sivutöitä esim. urakointeja ja sitten se on siitä kasvanut ja kasvanut ja onkin nykyään päähomma. Silti ne pellot pidetään ja tuet nostetaan vaikkei niillä kokonaisuuteen ole merkitystä. Tietysti ovat turva pahan päivän varalle. Tottakai päätoiminen viljan viljelijä voi hankki jonkin sivuansion sillä sitä aikaa kyllä on, mutta eläintenpitäjänä tiedän, että kalenteri on täysi. Tietysti ainahan on vaihtoehto laittaa eläimet pois ja alkaa tekemään jotain muuta.
Nyt kun tukia alennetaan niin se kirpaisee kaikkein eniten päätoimisia maajusseja. Kysynkin, että halutaanko maatalous ajaa suomessa sivutoimiseksi alaksi? Entäs ne eläimet? Ymmärrätte varmaan että nostattaa katkeruutta kun sivutoiminen viljelijä lykkää pellot kasvamaan hömppää ja nostaa tuet pois. Tuki potti kun on niin pieni niin siitä ei ole jaettavaa niin monelle. Parastahan tietysti olisi jos tavarasta saisi oikean hinnan niin tukien merkitys olisi pienempi, mutta kun ei saa eikä näköpiirissäkään ole tulossa mitään korotuksia.

Miksi kotieläintilat tarvitsevat lomittajaa useimmiten juuri kylvö- ja sadonkorjuuaikaan ?
Onko kyse kotieläintiloilla viljan/kasvituotannon osalta sivutoimisuudesta ?

Aika ei riitä päivässä kaikkeen ja sen vuoksi tuosta lomittajasta on tullut sellainen apulainen jota käytetään kiireaikaan vaikka tarkoitus pitäisi olla joku ihan muu.
Ja toiseen kysymykseen, että riippuu katsonta kannasta. Jos katsotaan kulutettua aikaa vuodessa niin viljely on sivutoimisuutta, jos katsotaan tukipottia ja jaetaan se pellon ja eläintentukiin niin silloin eläimet ovat sivuhomma. Jos liikevaihdosta niin viljely on sivuhomma. Meillä käteen jäävästä rahasta homma on aika tasan heittelee vähän vuosittain. Ja tämä on oletus laskelmana, nythän lanta menee pelloille ja viljat sieltä elukoille eli ovat riippuvaisia toisistaan.

Silloinhan kannattaisi myydä tila pois ja alkaa elää työttömyyskorvauksilla? Saisi paremman elintason ilman ahertamista ja voisi asua vaikka pääkaupunkiseudulla, palvelujen äärellä - saisi vielä muutaman satasen asumistukeakin.
Ei tuota vaan moni tee. Sama kun aattelee, että tällä seudulla sellainen perustilan koko on joku 20ha, siirtolaistilat pienempiä ja "vanhat" suurempi. Paljon tuollaisesta tilasta jaa käteen rahaa, että kannattaa palkkatöiden ohella hoitaa?

Korostan että minun tuloista edelleen niin vähän tulee valitettavasti viljelystä että suurin potti on kaikenlaiset tuet.
Mutta olen yrittänyt ottaa sitä empiirisenä kokeiluna, kaikenlaisia kasveja yms, pientä kehittämistä mitä ajan puitteissa pystyy tekemään. Jos tuet lähtee niin edelleen jatkan samalla kokeilulinjalla ja tutkin kantapään kautta, toki lautasniittokoneella ajettavat paikat kasvavat ja varmasti itse metsitän soiset ja märät lohkot.
Mut olkoon sitten vaikka viimeinen talo kylä jossa alkaa pajukko valtaan alaa näköaloilta..
Näinhän se menee, loppuun asti farmari. Päätoiminen putoaa tyhjän päälle ja sä jatkat palkkatyössä. Hyvä päättäjät tämä se on juuri oikea suunta mihin ollaan menossa.

Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: -SS- - 14.12.17 - klo:08:12
Amerikassa 800-1000 eekkeriä ( 300-400 ha ) tilat ovat vielä osa-aikaisia. Vaimot käyvät töissä ja isännätkin tehtaassa tai rekkakuskina.

https://www.youtube.com/watch?v=m1BaQQKE6Ts

Tuossa videolla Iowassa vielä nyt joulukuussa puitiin maissia, 240 bushelin satoa, mikä tekee 15050 kg/ha, maissin tämänhetkisellä hinnalla 117 €/tonni, taitaa kannattaa paremmin kuin viiden tonnin erikseen kuivattava kevätvehnä Suomessa, jos tukia ei olisi. Huomattakoon, että traktorit ja kärryt ovat jotain 30 v vanhoja, puimuri ainoana uudehko. Usein niillä on 50 v vanha kierukka traktorin perässä ja semmoisia peltisiiloja, johon vaan täytetään, tai sitten vievät suoraan "elevatorille" eli myyntiin.

-SS-
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: supersammakko - 14.12.17 - klo:08:32
Tahtoisin olla päätoiminen 30 ha viljatilan velaton omistaja. ***** että olis siistiä. =)
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Last Man Standing - 14.12.17 - klo:09:13
Paljonhan noita tiloja on jotka ovat ekaksi tehneet jotain pikkusia sivutöitä esim. urakointeja ja sitten se on siitä kasvanut ja kasvanut ja sitten ollaan kohta oltu protestilistoilla ja vuoden parin päästä ulosottomiehen myyntilistoilla.

Esimerkkejä löytyy riittämiin kun vähän kooklettelee noita ulosotto ilmoituksia.

En sillä sano,että tarkoituksella noilla fiilistelisin

Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: SKI - 14.12.17 - klo:09:53
Eiköhän niiden viljahehtaarien tuet tule ihan yhtä helposti tai vaikeasti niin vilja- kuin eläintiloillekkin, erotuksena vaan on se eläintilan isompi tukipotti samanlaisesta viljahehtaarista. Enkä edelleenkään ymmärrä sitä ajatusmaailmaa että se olisi jotenkin päätoimisilta pois jos on sekä viljatilallinen että palkkatyössä - jos tuolle linjalle lähdetään pitäisi kritisoida myös niitä joilla puoliso käy tilan ulkopuolella palkkatöissä tai isäntä tekee muille urakointia tai on muuta yritystoimintaa noille kaikille kun tulee tilan ulkopuolelta tuloja tavalla tai toisella.
Perus osa tukipotista tulee tietysti ihan samalla tavalla, mutta sitten tähän jäljellä olevaan LHK korotukseen onkin pidettävä niitä elukoita. Edelleen se on ihan väärä systeemi maksaa eläintenpito tukia pellon kautta, mutta koska tuo on aikoinaan noin mennyt niin eipä tuota kukaan ala muuttamaan, eikä se varmasti ole edes mahdollista. Sen vuoksi haluan kyllä pitää kyseisestä tuesta kiinni, vaikka ymmärrän asian nurinkurisuuden. Toivottavasti muutkin ymmärtää tuen merkityksen eläintiloille, tai siis niille eläintiloille joilla sattuu olemaan hehtaareita.
Kritisoidaan vaan, mutta kyllähän asia on niin, että päätoimiset viljelijät ja eläintenpitäjät ovat eniten kusessa. Niillä ei ole sitä turvaa muusta toimeentulosta. Sivutoimisuus toimii varmasti viljanviljelyssä, mutta eläintenpitoa sivutoimisena en koe oikein toimivaksi systeemiksi. Paljonhan noita tiloja on jotka ovat ekaksi tehneet jotain pikkusia sivutöitä esim. urakointeja ja sitten se on siitä kasvanut ja kasvanut ja onkin nykyään päähomma. Silti ne pellot pidetään ja tuet nostetaan vaikkei niillä kokonaisuuteen ole merkitystä. Tietysti ovat turva pahan päivän varalle. Tottakai päätoiminen viljan viljelijä voi hankki jonkin sivuansion sillä sitä aikaa kyllä on, mutta eläintenpitäjänä tiedän, että kalenteri on täysi. Tietysti ainahan on vaihtoehto laittaa eläimet pois ja alkaa tekemään jotain muuta.
Nyt kun tukia alennetaan niin se kirpaisee kaikkein eniten päätoimisia maajusseja. Kysynkin, että halutaanko maatalous ajaa suomessa sivutoimiseksi alaksi? Entäs ne eläimet? Ymmärrätte varmaan että nostattaa katkeruutta kun sivutoiminen viljelijä lykkää pellot kasvamaan hömppää ja nostaa tuet pois. Tuki potti kun on niin pieni niin siitä ei ole jaettavaa niin monelle. Parastahan tietysti olisi jos tavarasta saisi oikean hinnan niin tukien merkitys olisi pienempi, mutta kun ei saa eikä näköpiirissäkään ole tulossa mitään korotuksia.

Miksi kotieläintilat tarvitsevat lomittajaa useimmiten juuri kylvö- ja sadonkorjuuaikaan ?
Onko kyse kotieläintiloilla viljan/kasvituotannon osalta sivutoimisuudesta ?

Aika ei riitä päivässä kaikkeen ja sen vuoksi tuosta lomittajasta on tullut sellainen apulainen jota käytetään kiireaikaan vaikka tarkoitus pitäisi olla joku ihan muu.
Ja toiseen kysymykseen, että riippuu katsonta kannasta. Jos katsotaan kulutettua aikaa vuodessa niin viljely on sivutoimisuutta, jos katsotaan tukipottia ja jaetaan se pellon ja eläintentukiin niin silloin eläimet ovat sivuhomma. Jos liikevaihdosta niin viljely on sivuhomma. Meillä käteen jäävästä rahasta homma on aika tasan heittelee vähän vuosittain. Ja tämä on oletus laskelmana, nythän lanta menee pelloille ja viljat sieltä elukoille eli ovat riippuvaisia toisistaan.

Silloinhan kannattaisi myydä tila pois ja alkaa elää työttömyyskorvauksilla? Saisi paremman elintason ilman ahertamista ja voisi asua vaikka pääkaupunkiseudulla, palvelujen äärellä - saisi vielä muutaman satasen asumistukeakin.
Ei tuota vaan moni tee. Sama kun aattelee, että tällä seudulla sellainen perustilan koko on joku 20ha, siirtolaistilat pienempiä ja "vanhat" suurempi. Paljon tuollaisesta tilasta jaa käteen rahaa, että kannattaa palkkatöiden ohella hoitaa?

Korostan että minun tuloista edelleen niin vähän tulee valitettavasti viljelystä että suurin potti on kaikenlaiset tuet.
Mutta olen yrittänyt ottaa sitä empiirisenä kokeiluna, kaikenlaisia kasveja yms, pientä kehittämistä mitä ajan puitteissa pystyy tekemään. Jos tuet lähtee niin edelleen jatkan samalla kokeilulinjalla ja tutkin kantapään kautta, toki lautasniittokoneella ajettavat paikat kasvavat ja varmasti itse metsitän soiset ja märät lohkot.
Mut olkoon sitten vaikka viimeinen talo kylä jossa alkaa pajukko valtaan alaa näköaloilta..
Näinhän se menee, loppuun asti farmari. Päätoiminen putoaa tyhjän päälle ja sä jatkat palkkatyössä. Hyvä päättäjät tämä se on juuri oikea suunta mihin ollaan menossa.

Tuskin eläimiä pidetään sen pelkän lhk:n korotusosan takia vaikka varmasti joka sentti on tervetullut lisä jokaisen tilan kassaan tuotantosuunnasta huolimatta - mutta se tulee vähän niinkuin bonuksena niiden normaalien viljahehtaaritukien päälle koska sama lopputuote ei vaadi vilja tai eläintilalta sen kummoisempia suorituksia toisiinsa verraten. Siinä olen samaa mieltä että on jotenkin hullua maksaa niitä eläintukia peltohehtaareiden kautta ja moni optimoi eläinmäärän peltotukiin eikä sekään ole mielestäni oikea kehityssuunta varsinkaan kun eläintilan pääasiallinen rahantuottaja pitäisi kai olla ne eläimet kuitenkin. Oikeampi kehityssuunta olisi se että saataisiin tuotteista se tulo ja siihen suuntaan tässä ollaan menossa, ei tosin sillä ajatuksella että kun tuet tippuu niin tuotteista saatava hinta nousee. Omalla kohdallani tuo on tarkoittanut että satotasot on saatava kohdilleen, viiden tonnin satoon ei saa olla tyytyväinen normaaliolosuhteissa vaikka se aiemmin olikin kova sato jo.

Tämä päätoimiset vs osa-aikaiset on varmasti sellainen aihe mistä ei ikinä tulla pääsemään lopullisesti yksimielisyyteen, mutta ainoa oikea tapa on jakaa niitä yhteiskunnan apuja samoilla perusteilla kaikille, tässä tapauksessa peltohehtaareille. Eikä ne tukirahat voi olla pois päätoimiselta eläintenkasvattajalta mitkä osa-aikainen viljanviljelijä saa, eihän ne tukirahat ole ennenkään kuulunut päätoimiselle. Jos verrataan "normaaliin" yritysmaailmaan eihän kukaan estä nostamasta yritykselle kaikkia mahdollisia tukia esimerkiksi sen perusteella että samalla omistajalla on omistuksessa useampia yrityksiä. Muutoinkin osoittaa ihan normaalia järkeä jakaa tulonmuodostusta useampiin suuntiin, jos yksi sakkaa niin muut pitää pystyssä.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Eastwood - 14.12.17 - klo:12:34
Pörssipuolen termi kupla saattaa olla edessä myös peltopuolella. Heikko kannattavuus, heikot kesät, heikko hintakehitys viljalla. Motivaatio heikkenee vähemmästäkin. Viljelyn lopettavien kasvava joukko... Saas nähdä miten käy pellon hinnalle, tai lähinnä kuinka nopeasti? Markkinatalouden voima iskee vielä siihenkin, kysynnän laskiessa.
Vielä on jossain määrin voinut kuvitella vaihtoehtoa, jossa myisi maatilansa, sijoittaisi rahat. Tienaisi paremmin ilman fyysistä panostusta ja samalla vielä upgreidaisi salonkikelpoisuuttaan, maajussista sijoittajakastiin -pörssikeinottelijankin status pesee maajussistatuksen exponentaalisesti. Mutta tuokin uraputki saattaa vähitellen vesittyä,  sateilla osuutta siihenkin.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Last Man Standing - 14.12.17 - klo:12:48
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/09/pentti-haanpaan-isannat-ja-isantien-varjot-kertoi-siita-mista-haluttiin-vaieta

Kirjana toki parempi ja haanpään kirjat muutkin hyviä
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: ja101 - 14.12.17 - klo:14:04

Sitten ajatellaan vaikka hiukan vajaat 30 ha velaton pientila. Neljäsosa luonnonhoitopellolla. Vajaat puolet korjaamattomana typpilatausrehunurmena. Neljännes näennäiskauralla. Tulotaso 15000 + jotain 1500 euroa kaurasta. Luomutilana saa jopa hiukan enempi, voi mennä 20000 rikki.

Ei kannattane lopettaa tuollaista tukikohtaa..

-SS-

Juu helposti tulee rahat ja sen vuoksi näitä tuon tyylisiä viljelijöitä sitten on. Eipä siinä paljon kannata hikoilla viljan viljelyllä, jos varsinkin käy vielä palkkatöissä.

Amerikassa 800-1000 eekkeriä ( 300-400 ha ) tilat ovat vielä osa-aikaisia. Vaimot käyvät töissä ja isännätkin tehtaassa tai rekkakuskina.

https://www.youtube.com/watch?v=m1BaQQKE6Ts

Tuossa videolla Iowassa vielä nyt joulukuussa puitiin maissia, 240 bushelin satoa, mikä tekee 15050 kg/ha, maissin tämänhetkisellä hinnalla 117 €/tonni, taitaa kannattaa paremmin kuin viiden tonnin erikseen kuivattava kevätvehnä Suomessa, jos tukia ei olisi. Huomattakoon, että traktorit ja kärryt ovat jotain 30 v vanhoja, puimuri ainoana uudehko. Usein niillä on 50 v vanha kierukka traktorin perässä ja semmoisia peltisiiloja, johon vaan täytetään, tai sitten vievät suoraan "elevatorille" eli myyntiin.

-SS-

Oliko eläimiä? Jos ei niin eipä kai tuo suomessakaan tavatonta ole, että noilla hehtaareilla tehdään muutakin? Onhan siinä koko talvi aikaa, vaikka kesän pyhittäisikin viljelylle ja lomailuun. Itse voisin helposti kuvitella, että tollasen hehtaarimäärän hoitamista ja talvella ehtisi tehdä muutakin. Mitä kalustoon tulee niin en osaa kommentoida muuta kuin, että kyllähän suomessa yleisesti on ylimitoitettu kalusto, niin hinnalta, tehoilta kuin vuosimalliltakin. Jossain sitä löysää rahaa on ja on ollut. Tulee varmaan aina olemaan.


Tuskin eläimiä pidetään sen pelkän lhk:n korotusosan takia vaikka varmasti joka sentti on tervetullut lisä jokaisen tilan kassaan tuotantosuunnasta huolimatta - mutta se tulee vähän niinkuin bonuksena niiden normaalien viljahehtaaritukien päälle koska sama lopputuote ei vaadi vilja tai eläintilalta sen kummoisempia suorituksia toisiinsa verraten. Siinä olen samaa mieltä että on jotenkin hullua maksaa niitä eläintukia peltohehtaareiden kautta ja moni optimoi eläinmäärän peltotukiin eikä sekään ole mielestäni oikea kehityssuunta varsinkaan kun eläintilan pääasiallinen rahantuottaja pitäisi kai olla ne eläimet kuitenkin. Oikeampi kehityssuunta olisi se että saataisiin tuotteista se tulo ja siihen suuntaan tässä ollaan menossa, ei tosin sillä ajatuksella että kun tuet tippuu niin tuotteista saatava hinta nousee. Omalla kohdallani tuo on tarkoittanut että satotasot on saatava kohdilleen, viiden tonnin satoon ei saa olla tyytyväinen normaaliolosuhteissa vaikka se aiemmin olikin kova sato jo.
Onhan näitä tuen optimimäärän hakijoitakin täällä eläinpuolellakin. Pidetään eläimiä juuri sen verran, että saadaan tuo LHK korotus ja mahdollisia muita tukia. Senkin vuoksi olisi ihan hyvä jos mokomista tuista päästäisiin. Jäljellä olisi sitten ainoastaan ne jotka aikovat niitä eläimiä pitää oikeasti. Raha (tuki) vain täytyisi saada siirrettyä siihen eläimeen eikä hehtaareihin. Muuten ihan asiaa on kirjoituksesi, samoilla linjoilla ollaan.

Lainaus
Tämä päätoimiset vs osa-aikaiset on varmasti sellainen aihe mistä ei ikinä tulla pääsemään lopullisesti yksimielisyyteen, mutta ainoa oikea tapa on jakaa niitä yhteiskunnan apuja samoilla perusteilla kaikille, tässä tapauksessa peltohehtaareille. Eikä ne tukirahat voi olla pois päätoimiselta eläintenkasvattajalta mitkä osa-aikainen viljanviljelijä saa, eihän ne tukirahat ole ennenkään kuulunut päätoimiselle. Jos verrataan "normaaliin" yritysmaailmaan eihän kukaan estä nostamasta yritykselle kaikkia mahdollisia tukia esimerkiksi sen perusteella että samalla omistajalla on omistuksessa useampia yrityksiä. Muutoinkin osoittaa ihan normaalia järkeä jakaa tulonmuodostusta useampiin suuntiin, jos yksi sakkaa niin muut pitää pystyssä.

Samoilla perusteillahan ne tulisi jakaa, en minä sitä vastaan ole. Vai olenko johonkin niin kirjoittanut aiemmin? Nyt en kyllä muista. Ongelmaksi vain muodostuu se, että jos tukia leikataan ja tuotteen on se sitten liha tai vilja hinta ei nouse niin päätoiminen eläinten pitäjä on kusessa. Sivutoimisella on turvanaan se palkkatyö. Sivutoiminen voi siirtää tuotantoaan enemmän hömpän puolella ja saada näin kuluja pienemmäksi. Samallalailla kun sivutoiminen voi sitä hommaansa tehdä tappiolla tekemisen ilosta, kun leipä tulee edelleen sieltä palkkatöistä. Päätoimisella ei ole muuta mahdollisuutta kuin pistää eläimet autoon ja alkaa katselemaan päivätöitä. Sellaistahan bisnes tietysti on, mutta edelleen halutaanko kehitys ajaa tähän suuntaan?

Minusta olisikin reilua, että kaikki hömppätuet poistettaisiin. Jos vesistöjä halutaan suojella niin se 3m suojakaista on kai ok ja sille jokin minimi tuki joka juuri korvaa sen perustamisen ja vuosittaisen niiton. Kesannot voitaisiin jättää, mutta tuet näiltä sitten pois, eihän siitä tule kulujakaan kun ei tarvitse edes vuosittain niittää. Sadonkorjuu velvoite kun palautettaisiin niin sekin auttaisi asiaan. Näillä jos lähdettäisiin liikkeelle ja katsotaan millainen rahasumma saataisiin kasaan ja vasta sen jälkeen kajottaisiin muihin tukiin. Jos siinä haluaa sitten jatkaa sivutoimisena niin kaikin mokomin, mutta vapaamatkustajat olisi syytä potkia pois viimeistään nyt.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: räckals - 14.12.17 - klo:18:10
No minä on se suurin ongelma, se että se sivutoiminen omistaa peltoa, se että se saa siihen samat tuet vai näiden molempien yhdistelmä.

Jos kepu ja muut mtk luuserit haluaa pitää koko maan asuttuna niin tähän on vaan teidän totuttava, että monesta harmillisesta torpasta nousee vielä savu.

Jätin kuitenkin julkaisematta jo kirjoittamani *****iluviestin.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: supersammakko - 14.12.17 - klo:18:45
Jätin kuitenkin julkaisematta jo kirjoittamani *****iluviestin.
Anna tulla vain. =)

Toiset ei vain ei vielä ymmärtäneet että toimeentulo ei tule ruikuttamalla, vaan tekemällä. Vaikka sitten palkkaduunia maanviljelyn ohessa.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Make - 14.12.17 - klo:21:05
Joskus ammoisina aikoina EU:n kanssa neuvotellessa kotieläintuet olivat tippumassa, eikä EU hyväksynyt kotieläintukien ennallaan pitämistä. EU:lle sopi oikein hyvin, että kotieläintuottajille maksetaan suurempaa hehtaaritukea. Kummankohan puolen neuvottelijat oikeasti halusivat päästä tähän hajoita ja hallitse tukisysteemiin?
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Tjussi - 14.12.17 - klo:21:45
Suomi on vapaa maa ja jokainen voi viljellä peltojaan EU-tukiehtojen puitteissa niin kuin haluaa, minusta meidän iäkkäämpien viljelijöiden etujen mukaista on viljellä  hömppäheiniä mahdollisimman paljon, me olemme jo velkamme jo maksaneet, mutta haluamme jatkaa viljelyä matalalla profiililla tukiehtojen puitteissa, itsellä on noin 30% viljalla ja loput erilaisilla hömppäheinillä ja tukea tulee noin 500 euroa/ ha, jolla pärjäilen ihan mukavasti eikä tarvitse stressata, sillä vähät viljani sain puitua tänä syksynä jo syyskuun puolivälissä, hömppäheinät ovat luonnonhoitopeltoa, viherlannoitusnurmia, suojavyöhykenurmia, viherkesantoa ja korjattavaa heinää. Tämä toimii kun ei liiemmin investoi konekantaan, vaan tekee konetyöt omalla vanhalla konekalustolla
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: ja101 - 15.12.17 - klo:07:01
No minä on se suurin ongelma, se että se sivutoiminen omistaa peltoa, se että se saa siihen samat tuet vai näiden molempien yhdistelmä.
Ei kumpikaan noista vaan se, että niitä hömppätukia on edelleen ja nyt ollaan sitten leikkaamassa tukia taas niiltä jotka oikeasti yrittää tehdä jotain. Monelle sivutoimiselle tuo on ihan kiva tukiautomaatti vähän niittelee silloin tällöin ja 500 hehtaarilta tippuu lapaseen. Jos näitä hömppiä käyttää sitten joku päätoimininen tila niin se on voi voi. Kaikki pois vain ennenkuin aletaan kajoamaan muihin tukiin.

Toiset ei vain ei vielä ymmärtäneet että toimeentulo ei tule ruikuttamalla, vaan tekemällä. Vaikka sitten palkkaduunia maanviljelyn ohessa.
Juu kohta sitä katsellaan palkkaduuni jos ei meno muutu.

Suomi on vapaa maa ja jokainen voi viljellä peltojaan EU-tukiehtojen puitteissa niin kuin haluaa, minusta meidän iäkkäämpien viljelijöiden etujen mukaista on viljellä  hömppäheiniä mahdollisimman paljon, me olemme jo velkamme jo maksaneet, mutta haluamme jatkaa viljelyä matalalla profiililla tukiehtojen puitteissa, itsellä on noin 30% viljalla ja loput erilaisilla hömppäheinillä ja tukea tulee noin 500 euroa/ ha, jolla pärjäilen ihan mukavasti eikä tarvitse stressata, sillä vähät viljani sain puitua tänä syksynä jo syyskuun puolivälissä, hömppäheinät ovat luonnonhoitopeltoa, viherlannoitusnurmia, suojavyöhykenurmia, viherkesantoa ja korjattavaa heinää. Tämä toimii kun ei liiemmin investoi konekantaan, vaan tekee konetyöt omalla vanhalla konekalustolla

Juuri näin. Suomi on vapaa maa ja se on hyvä. Kirjoitin noihin aikaisempiin ketjuihin, jossa samaa asiaa on jauhettu sivutolkulla, että jokainen tehköön pykälien puitteissa niinkuin haluaa. Päättäjät sen sijaan voisivat ottaa opikseen, että lopettaisivat tuollaisen hölmöilyn ja korvaisivat nämä epäkohdat. Hömppä on vain liian houkutteleva tällä hetkellä, niinkuin huomaat. Sitä vastoin sillä ei ole huoltovarmuuden kanssa mitään tekemistä. Rikkaa kasvava köyhtynyt pelto, ei sitä hetkessä nykästä takas tositoimiin. Lisäksi saattaa osa pelloista olla vielä jotain metsäkeskellä olevia länttejä joilla ei nykypäivänä ole mitään virkaa. Samalla tavalla se 500 vaan tulee.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: SKI - 15.12.17 - klo:09:14
No minä on se suurin ongelma, se että se sivutoiminen omistaa peltoa, se että se saa siihen samat tuet vai näiden molempien yhdistelmä.
Ei kumpikaan noista vaan se, että niitä hömppätukia on edelleen ja nyt ollaan sitten leikkaamassa tukia taas niiltä jotka oikeasti yrittää tehdä jotain. Monelle sivutoimiselle tuo on ihan kiva tukiautomaatti vähän niittelee silloin tällöin ja 500 hehtaarilta tippuu lapaseen. Jos näitä hömppiä käyttää sitten joku päätoimininen tila niin se on voi voi. Kaikki pois vain ennenkuin aletaan kajoamaan muihin tukiin.

Toiset ei vain ei vielä ymmärtäneet että toimeentulo ei tule ruikuttamalla, vaan tekemällä. Vaikka sitten palkkaduunia maanviljelyn ohessa.
Juu kohta sitä katsellaan palkkaduuni jos ei meno muutu.

Suomi on vapaa maa ja jokainen voi viljellä peltojaan EU-tukiehtojen puitteissa niin kuin haluaa, minusta meidän iäkkäämpien viljelijöiden etujen mukaista on viljellä  hömppäheiniä mahdollisimman paljon, me olemme jo velkamme jo maksaneet, mutta haluamme jatkaa viljelyä matalalla profiililla tukiehtojen puitteissa, itsellä on noin 30% viljalla ja loput erilaisilla hömppäheinillä ja tukea tulee noin 500 euroa/ ha, jolla pärjäilen ihan mukavasti eikä tarvitse stressata, sillä vähät viljani sain puitua tänä syksynä jo syyskuun puolivälissä, hömppäheinät ovat luonnonhoitopeltoa, viherlannoitusnurmia, suojavyöhykenurmia, viherkesantoa ja korjattavaa heinää. Tämä toimii kun ei liiemmin investoi konekantaan, vaan tekee konetyöt omalla vanhalla konekalustolla

Juuri näin. Suomi on vapaa maa ja se on hyvä. Kirjoitin noihin aikaisempiin ketjuihin, jossa samaa asiaa on jauhettu sivutolkulla, että jokainen tehköön pykälien puitteissa niinkuin haluaa. Päättäjät sen sijaan voisivat ottaa opikseen, että lopettaisivat tuollaisen hölmöilyn ja korvaisivat nämä epäkohdat. Hömppä on vain liian houkutteleva tällä hetkellä, niinkuin huomaat. Sitä vastoin sillä ei ole huoltovarmuuden kanssa mitään tekemistä. Rikkaa kasvava köyhtynyt pelto, ei sitä hetkessä nykästä takas tositoimiin. Lisäksi saattaa osa pelloista olla vielä jotain metsäkeskellä olevia länttejä joilla ei nykypäivänä ole mitään virkaa. Samalla tavalla se 500 vaan tulee.

Turhaa osa-aikajussien parjaamista, kyllähän tätä "höpöheinätukiautomaattia" käyttää päätoimiset isommatkin tilat ihan surutta, ei ole pienempien eikä osa-aikaisten yksinoikeus mitenkään. Se vaan vissiin on jotenkin hyväksyttävämpää kun päätoiminen pistää ne maksimiprosentit suojavyöhykkeeksi tai riistapelloksi tai 200ha tila huiski ensimmäisenä vuonna joka hehtaarille kerääjäkasvin...2000€ koneella sai helposti 20000€ hyödyn ensimmäisenä vuonna. Pienemmillä ja osa-aikaisilla tiloilla puhutaan ihan eri summista joilla ei ole käytännössä merkitystä siihen viljelyhalukkuuteen. Käytännössähän riista/lhp nurmille kylvetään metsänreunoja ja muita hankalampia kappaleita ja parhaat pellot viljellään niinkuin tähänkin asti. Suojavyöhykkeet ovatkin sitten asia erikseen niissä kun piti edes pienen kulman osua vesistöön ja koko lohko kelpasi toimenpiteeseen sillä perusteella. Ehkä joku 10 metriä vesistöstä olisi ollut vielä ihan perusteltavissa oleva määrä. Tuokin on sellainen toimenpide mistä hyötyi selkeästi enemmän isot kuin pienet tilat jos sattui osumaan vesistöt kohdilleen.

Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Jusman - 15.12.17 - klo:14:45
Tais edellis toimenpide kaudella sen 100€ saada enempi ja ei tarvinnu kerääjäkasvia kylvää yhtään. huomaamatta tukia lasketaan ja uusia ehtoja keksitään.. 😀Tuli vaan mieleen. Oon 2009 vuodesta seurannu tuata pelto puolen kuplahinnoittelua. Maksettu lähes 20 000 euroa hehtaari täälä päin, joka julkisessa tilakaupassa. Ja näköjään pankit kiristäny lainan antoa, kun ilma on alkanu pihistä kuplasta. Josko 5000 tuhannen nurkilla aloitan itse pellon ostot. Nimittäin 50 - luvun suuret ikäluokat alkaa lopettaa ja maata tulee myyntiin paljon siltä sukupolvelta.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: KallePP - 15.12.17 - klo:15:43
Jos ja kun leikkauksia tulee, niin ehdottomasti pitäis poistaa kaikki nämä luxustuet, eli juuri hömppäheinätuet, eli lhp:t, riistapellot, viherlannoitukset,monimuotoisuuspellot, ja suojavyöhykkeet, eli mieluummin näin, kuin juustohöylällä leikattaisiin kaikista tuista.
Poruhan siitä nousee, mutta ainahan se poru nousee, kun tukia leikataan.

Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: SKI - 15.12.17 - klo:16:20
Tais edellis toimenpide kaudella sen 100€ saada enempi ja ei tarvinnu kerääjäkasvia kylvää yhtään. huomaamatta tukia lasketaan ja uusia ehtoja keksitään.. 😀Tuli vaan mieleen. Oon 2009 vuodesta seurannu tuata pelto puolen kuplahinnoittelua. Maksettu lähes 20 000 euroa hehtaari täälä päin, joka julkisessa tilakaupassa. Ja näköjään pankit kiristäny lainan antoa, kun ilma on alkanu pihistä kuplasta. Josko 5000 tuhannen nurkilla aloitan itse pellon ostot. Nimittäin 50 - luvun suuret ikäluokat alkaa lopettaa ja maata tulee myyntiin paljon siltä sukupolvelta.

Eiköhän kaikki ole huomannut että rastiruutuun tukien määrää on laskettu ja tilalle tullut sellaisia mihin tarvitsee jo jotain tehdäkkin ainakin paperilla jos ei tarkastuksia pelkää. Tuo vaan kertoo sen mittakaavan mihin ne höpöheinä yms tuet menee kun täällä parjataan milloin eläkeviljelijöitä ja milloin osa-aikaisia.

Pellon hinta toivonmukaan alkaa normalisoitua lähemmäs tuottoarvoa pikkihiljaa, täällä oli jokuaika sitten kiven takana 10k€/ha kun aiemmin hulluimmat löi 15k€/ha hinnan tiskiin välittömästi. Menee peli mielenkiintoiseksi jos niiltä aiemmin isolla rahalla laajentaneilta pankki pistää rahahanat kiinni ja ne kenellä se kalkulaattori on edes jollain tavalla pysynyt kädessä saakin ostohousut jalkaan. Toki olisi se mukava ajatella näiden omienkin peltojen arvon olevan eläkeiän kynnyksellä 15k€ mutta lienee utopistinen ajatus.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: SKN - 15.12.17 - klo:16:50
Jos ja kun leikkauksia tulee, niin ehdottomasti pitäis poistaa kaikki nämä luxustuet, eli juuri hömppäheinätuet, eli lhp:t, riistapellot, viherlannoitukset,monimuotoisuuspellot, ja suojavyöhykkeet, eli mieluummin näin, kuin juustohöylällä leikattaisiin kaikista tuista.
Poruhan siitä nousee, mutta ainahan se poru nousee, kun tukia leikataan.

Miksi maataloustukileikkaukset pitää tehdä aina viljelijöiden osuudesta, kun maataloustukia saa kaikenmaaiman yhdistykset, yliopistot ja vankilatkin.
Kun katsoo tätä Helsinki-Uusimaa-alueen tukien jakoakin, ei ollut montaa viljelijää kympin joukossa.

Sija   Tuensaajan nimi    Kunta    Tuet yhteensä
1   VALIO OY HELSINKI   HELSINKI   1656225,2
2   MAASEUDUN SIVISTYSLIITTO RY   HELSINKI   926255,93
3   TYÖTEHOSEURA RY   HELSINKI   832558,91
4   HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA INST.   HELSINKI   784912,82
6   Gårdskulla Gård Samm.Sl   SIUNTIO   705907,32
7   LIHATIEDOTUSYHDISTYS RY   HELSINKI   624888,41
8   Famifarm Oy   HELSINKI   564608,42
10   Pelson vankila   HELSINKI   498429,79

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201503120112020_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201503120112020_uu.shtml)

Kummasti nuotten laitosten maataloustukimäärät vain nousee vuosittain. Pakkohan sen rahan on viljelijöille loppuakin.

Tuossa kun 2015 oli VALIO OY HELSINKI tukimäärä 1656225,2-euroa, oli se sitten seuraavana vuonna  2277186-euroa.
Nousua sievät 37-prosenttia.

https://www.paivanlehti.fi/maatalouden-tukia-maksettiin-2-miljardia-euroa-listassa-maakuntien-karkinimet/

Kiuruveden kriisit ei helpolla taltu.


😂😂😂😂
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: -SS- - 15.12.17 - klo:17:06
Jos ja kun leikkauksia tulee, niin ehdottomasti pitäis poistaa kaikki nämä luxustuet, eli juuri hömppäheinätuet, eli lhp:t, riistapellot, viherlannoitukset,monimuotoisuuspellot, ja suojavyöhykkeet, eli mieluummin näin, kuin juustohöylällä leikattaisiin kaikista tuista.
Poruhan siitä nousee, mutta ainahan se poru nousee, kun tukia leikataan.

Miksi maataloustukileikkaukset pitää tehdä aina viljelijöiden osuudesta, kun maataloustukia saa kaikenmaaiman yhdistykset, yliopistot ja vankilatkin.
Kun katsoo tätä Helsinki-Uusimaa-alueen tukien jakoakin, ei ollut montaa viljelijää kympin joukossa.

Sija   Tuensaajan nimi    Kunta    Tuet yhteensä
1   VALIO OY HELSINKI   HELSINKI   1656225,2
2   MAASEUDUN SIVISTYSLIITTO RY   HELSINKI   926255,93
3   TYÖTEHOSEURA RY   HELSINKI   832558,91
4   HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA INST.   HELSINKI   784912,82
6   Gårdskulla Gård Samm.Sl   SIUNTIO   705907,32
7   LIHATIEDOTUSYHDISTYS RY   HELSINKI   624888,41
8   Famifarm Oy   HELSINKI   564608,42
10   Pelson vankila   HELSINKI   498429,79

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201503120112020_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201503120112020_uu.shtml)

Taitaa Pelson vankila 400 ha viljelyineen ja puutarhoineen olla Granjeron palstaa suurempi kuitenkin.

No tuo Valio sisältää koulumaitotuen, niin kuin jo sanoin. Helsingin Yliopistolla on noin 60-70 hanketta, siellähän on näitä "Vihreän kasvun mahdollistaminen: Negatiivisen leiman poistaminen ympäristömyönteisestä liiketoiminnasta ja kuluttajakäyttäytymisestä" , että luomua ja vihreätä mielikuvakehitystä, käärmettä pyssyyn, luomu on parempaa, luomu on parempaa, repeat.  Nämä hankkeet eivät ole olleet eivätkä tule olemaan viljelijätukia, voisivathan nuokin olla Opetusministeriön tai Ympäristöministeriön hallinnonalalla. EU-hankkeita lienevät, se joka ymmärtää hakea, saa. Maaseudun Sivistysliitto tarkoittaa Keskustapuolueen puoluetukea, onhan Keskustalla maatalouspolitiikan valtikka vaalittavanaan, eikö ? Työtehoseuralla taitaa olla nämä navetta- ja eläinsuojasuunnitelmat, sekä maatalouden työn tuottavuuden kehityshankkeet aina olleet kärkeä. Ja koneurakointihinnastot sekä muu tämmänen systeemi on hieno apu, kun se kaivinkone ja rahtipöttinkeri hankitaan sinne navetan taakse. Voisi olla tietenkin Opetusministeriön hallinnon alla. No, vastaavasti, miksi selvä viljelijärahoituksen momentti on Sosiaali- ja Terveysministeriön alla, Eli Mela eläketukiaiset, lähes 700 miljoonaa. Mata vakuutus, 15 miljoonaa ? Tai "Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta", 139 miljoonaa ? On siinä lomitustoiminnassa 18000 oikeutettua viljelijää kohti melko potti per tila, ja se muka ei ole ollenkaan lähelläkään maataloustukia ?

Eli haluamalla ymmärtää väärin tietenkin voi vääntää käsityksen, että maataloustuet valuvat aivan muualle Helsingin herroille, ja toisin päin haluamalla väärin ymmärtää budjetin rahavirtoja, maataloustukia saatettaisiin maksaa piilotettuna muillakin momenteilla kuin MMM:n tililtä.

Niin, tuo koulumaitotuki mainitaan Valion sivuillakin. Se on juuri sitä, mitä se on, EU:n alueen maidontuotannon upottamista kansan suihin, tukiaisten avulla. Varmaankin Venäjän kriisi on edelleen lisännyt tarvetta houkutella julkiset laitokset maidon ja voin suurkuluttajiksi ? Laita Granjero navetta, niin osaltasi hyödyt.

https://www.valio.fi/yritys/artikkelit/valio-koulumaitotuki-ja-maataloustuet/

-SS-
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: ja101 - 15.12.17 - klo:17:30
Turhaa osa-aikajussien parjaamista, kyllähän tätä "höpöheinätukiautomaattia" käyttää päätoimiset isommatkin tilat ihan surutta, ei ole pienempien eikä osa-aikaisten yksinoikeus mitenkään. Se vaan vissiin on jotenkin hyväksyttävämpää kun päätoiminen pistää ne maksimiprosentit suojavyöhykkeeksi tai riistapelloksi tai 200ha tila huiski ensimmäisenä vuonna joka hehtaarille kerääjäkasvin...2000€ koneella sai helposti 20000€ hyödyn ensimmäisenä vuonna. Pienemmillä ja osa-aikaisilla tiloilla puhutaan ihan eri summista joilla ei ole käytännössä merkitystä siihen viljelyhalukkuuteen. Käytännössähän riista/lhp nurmille kylvetään metsänreunoja ja muita hankalampia kappaleita ja parhaat pellot viljellään niinkuin tähänkin asti. Suojavyöhykkeet ovatkin sitten asia erikseen niissä kun piti edes pienen kulman osua vesistöön ja koko lohko kelpasi toimenpiteeseen sillä perusteella. Ehkä joku 10 metriä vesistöstä olisi ollut vielä ihan perusteltavissa oleva määrä. Tuokin on sellainen toimenpide mistä hyötyi selkeästi enemmän isot kuin pienet tilat jos sattui osumaan vesistöt kohdilleen.
Kyllä täällä ainakin ne päätoimiset isommat tilat yrittää ihan tosissaan vielä viljellä. Kyllä se on näiden jäähdyttelijöiden ja osa-aikaisten juttu tämä hömppäheinä. Ja en mä sen paremmin katso kenenkään hömppän kasvattelua, joutaisi lopettaa koko homma. Silti osa-aika viljelin en kannattaisi tulla tänne valittelemaan huono kannattavuutta. Aina on vaihtoehto laittaa pellot hömpille, tai luopua viljelystä kokonaan. Päätoimisella homma on hieman mutkikkaampaa, jos sattuu vielä olemaan eläimiä.

Tais edellis toimenpide kaudella sen 100€ saada enempi ja ei tarvinnu kerääjäkasvia kylvää yhtään. huomaamatta tukia lasketaan ja uusia ehtoja keksitään.. 😀Tuli vaan mieleen. Oon 2009 vuodesta seurannu tuata pelto puolen kuplahinnoittelua. Maksettu lähes 20 000 euroa hehtaari täälä päin, joka julkisessa tilakaupassa. Ja näköjään pankit kiristäny lainan antoa, kun ilma on alkanu pihistä kuplasta. Josko 5000 tuhannen nurkilla aloitan itse pellon ostot. Nimittäin 50 - luvun suuret ikäluokat alkaa lopettaa ja maata tulee myyntiin paljon siltä sukupolvelta.

Järestäänhän nämä ovat pudonneet ja putoavat edelleen. Mistä sitten pitäisi ottaa pois niin siitä kai tässä väännetään. Jos leikataan LHK:sta niin minusta rankaisee eniten niitä jotka oikeasti yrittävät viljellä. Pellon osto ja vuokra hinnoissa on selvää kuplaa, mutta tuleeko hinta koskaan merkittävästi alenemaan niin vaikea sanoa. Aina löytyy joku hullu ja toinen hullu joka sen rahottaa. Mutta niitä hinnan laskuja odotellessa sitten voisi jotain ostaakkin jos sopivasti tarjolle tulee. Nyt ei ainakaan itsellä ole osto eikä vuokraushaluja, siis näillä hinnoilla. Tottakai kerroin vaikuttaa summaan. Mutta poistetaan kaikki ilmaiset tukiautomaatit niin ei tarvitse ihmetellä summia. SS tai joku noheva voisi nyt kaivaa sitä faktaa, että millaisille tiloille ne hömppätuet menee niin voidaan sitten yhdessä taivastella.

Jos ja kun leikkauksia tulee, niin ehdottomasti pitäis poistaa kaikki nämä luxustuet, eli juuri hömppäheinätuet, eli lhp:t, riistapellot, viherlannoitukset,monimuotoisuuspellot, ja suojavyöhykkeet, eli mieluummin näin, kuin juustohöylällä leikattaisiin kaikista tuista.
Poruhan siitä nousee, mutta ainahan se poru nousee, kun tukia leikataan.
Joku sentään samaa mieltä. Etupäässä saanut kuulla vain kettuilua, kun hömppätukiin haluaisin kajota. Mutta hölmö tässä kai ollaan, kun väkisin yrittää.



Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: SKN - 15.12.17 - klo:17:33
Turhaa osa-aikajussien parjaamista, kyllähän tätä "höpöheinätukiautomaattia" käyttää päätoimiset isommatkin tilat ihan surutta, ei ole pienempien eikä osa-aikaisten yksinoikeus mitenkään. Se vaan vissiin on jotenkin hyväksyttävämpää kun päätoiminen pistää ne maksimiprosentit suojavyöhykkeeksi tai riistapelloksi tai 200ha tila huiski ensimmäisenä vuonna joka hehtaarille kerääjäkasvin...2000€ koneella sai helposti 20000€ hyödyn ensimmäisenä vuonna. Pienemmillä ja osa-aikaisilla tiloilla puhutaan ihan eri summista joilla ei ole käytännössä merkitystä siihen viljelyhalukkuuteen. Käytännössähän riista/lhp nurmille kylvetään metsänreunoja ja muita hankalampia kappaleita ja parhaat pellot viljellään niinkuin tähänkin asti. Suojavyöhykkeet ovatkin sitten asia erikseen niissä kun piti edes pienen kulman osua vesistöön ja koko lohko kelpasi toimenpiteeseen sillä perusteella. Ehkä joku 10 metriä vesistöstä olisi ollut vielä ihan perusteltavissa oleva määrä. Tuokin on sellainen toimenpide mistä hyötyi selkeästi enemmän isot kuin pienet tilat jos sattui osumaan vesistöt kohdilleen.
Kyllä täällä ainakin ne päätoimiset isommat tilat yrittää ihan tosissaan vielä viljellä. Kyllä se on näiden jäähdyttelijöiden ja osa-aikaisten juttu tämä hömppäheinä. Ja en mä sen paremmin katso kenenkään hömppän kasvattelua, joutaisi lopettaa koko homma. Silti osa-aika viljelin en kannattaisi tulla tänne valittelemaan huono kannattavuutta. Aina on vaihtoehto laittaa pellot hömpille, tai luopua viljelystä kokonaan. Päätoimisella homma on hieman mutkikkaampaa, jos sattuu vielä olemaan eläimiä.

Tais edellis toimenpide kaudella sen 100€ saada enempi ja ei tarvinnu kerääjäkasvia kylvää yhtään. huomaamatta tukia lasketaan ja uusia ehtoja keksitään.. 😀Tuli vaan mieleen. Oon 2009 vuodesta seurannu tuata pelto puolen kuplahinnoittelua. Maksettu lähes 20 000 euroa hehtaari täälä päin, joka julkisessa tilakaupassa. Ja näköjään pankit kiristäny lainan antoa, kun ilma on alkanu pihistä kuplasta. Josko 5000 tuhannen nurkilla aloitan itse pellon ostot. Nimittäin 50 - luvun suuret ikäluokat alkaa lopettaa ja maata tulee myyntiin paljon siltä sukupolvelta.

Järestäänhän nämä ovat pudonneet ja putoavat edelleen. Mistä sitten pitäisi ottaa pois niin siitä kai tässä väännetään. Jos leikataan LHK:sta niin minusta rankaisee eniten niitä jotka oikeasti yrittävät viljellä. Pellon osto ja vuokra hinnoissa on selvää kuplaa, mutta tuleeko hinta koskaan merkittävästi alenemaan niin vaikea sanoa. Aina löytyy joku hullu ja toinen hullu joka sen rahottaa. Mutta niitä hinnan laskuja odotellessa sitten voisi jotain ostaakkin jos sopivasti tarjolle tulee. Nyt ei ainakaan itsellä ole osto eikä vuokraushaluja, siis näillä hinnoilla. Tottakai kerroin vaikuttaa summaan. Mutta poistetaan kaikki ilmaiset tukiautomaatit niin ei tarvitse ihmetellä summia. SS tai joku noheva voisi nyt kaivaa sitä faktaa, että millaisille tiloille ne hömppätuet menee niin voidaan sitten yhdessä taivastella.

Jos ja kun leikkauksia tulee, niin ehdottomasti pitäis poistaa kaikki nämä luxustuet, eli juuri hömppäheinätuet, eli lhp:t, riistapellot, viherlannoitukset,monimuotoisuuspellot, ja suojavyöhykkeet, eli mieluummin näin, kuin juustohöylällä leikattaisiin kaikista tuista.
Poruhan siitä nousee, mutta ainahan se poru nousee, kun tukia leikataan.
Joku sentään samaa mieltä. Etupäässä saanut kuulla vain kettuilua, kun hömppätukiin haluaisin kajota. Mutta hölmö tässä kai ollaan, kun väkisin yrittää.

Annas ku arvaan?

Sää oot UMPIKEPU-KÄRSÄKEISARI-MTK?

Menikö metsään?
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: -SS- - 15.12.17 - klo:17:42
On melko turha yritää väittää, että päätoimiset eivät harjoittaisi hömppää. Eteläs-Suomen suurimmat tilat ovat lähteneet muutamien viime vuosien aikana perustamaan koko maatalousbisnestään hömpälle, eli maan rakenteen ja mielikuvien viljelylle. Ei taida Uudenmaan läänissä olla jäähdyttelevien pientilojen hehtaareita edes niin monta, kuin näillä uusilla ja kiiltävillä luomuyksiköillä on pelkästään latautumassa.

-SS-
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Apilas Jr. - 15.12.17 - klo:17:43
On melko turha yritää väittää, että päätoimiset eivät harjoittaisi hömppää. Eteläs-Suomen suurimmat tilat ovat lähteneet muutamien viime vuosien aikana perustamaan koko maatalousbisnestään hömpälle, eli maan rakenteen ja mielikuvien viljelylle. Ei taida Uudenmaan läänissä olla jäähdyttelevien pientilojen hehtaareita edes niin monta, kuin näillä uusilla ja kiiltävillä luomuyksiköillä on pelkästään latautumassa.

-SS-

Notta...

Pelkästään suojavyöhykkeiden tuet jaettuna kaikille hehtaareille on yli 200€  :o :o Ja muut päälle :o
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: SKN - 15.12.17 - klo:17:45
On melko turha yritää väittää, että päätoimiset eivät harjoittaisi hömppää. Eteläs-Suomen suurimmat tilat ovat lähteneet muutamien viime vuosien aikana perustamaan koko maatalousbisnestään hömpälle, eli maan rakenteen ja mielikuvien viljelylle. Ei taida Uudenmaan läänissä olla jäähdyttelevien pientilojen hehtaareita edes niin monta, kuin näillä uusilla ja kiiltävillä luomuyksiköillä on pelkästään latautumassa.

-SS-

Mutta kuten kaikessa, määrä tekee varkaan ja lopulta varkaalle jää ahneudessa luu käteen....
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: -SS- - 15.12.17 - klo:18:41
Laita Granjero navetta, niin osaltasi hyödyt.

-SS-

Onhan tuossa tontin nurkalla tyhjillään oleva navetta, ajattelin tehdä siitä vankilan. Sillä saa enempi maataloustukia, eikä tarvitse mennä lypsylle  :D

Juu ei kyllä vanheinhoitolaitoksen kulut menevät vankeinhoitolaitoksen piikkiin. Jos vankilan maita viljellään tai vaikka vaan hömppäillään, sama periaate kuin missä tahansa viljelyssä. Koska eivät ole raideliikenne, kiinteistökeinottelu- tai hevosmaneesibisneksessä. Nehän olivat ne syyt, joidenka takia voidaan tuomita ei-viljelijäksi.

-SS-
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: SKI - 15.12.17 - klo:20:06
Turhaa osa-aikajussien parjaamista, kyllähän tätä "höpöheinätukiautomaattia" käyttää päätoimiset isommatkin tilat ihan surutta, ei ole pienempien eikä osa-aikaisten yksinoikeus mitenkään. Se vaan vissiin on jotenkin hyväksyttävämpää kun päätoiminen pistää ne maksimiprosentit suojavyöhykkeeksi tai riistapelloksi tai 200ha tila huiski ensimmäisenä vuonna joka hehtaarille kerääjäkasvin...2000€ koneella sai helposti 20000€ hyödyn ensimmäisenä vuonna. Pienemmillä ja osa-aikaisilla tiloilla puhutaan ihan eri summista joilla ei ole käytännössä merkitystä siihen viljelyhalukkuuteen. Käytännössähän riista/lhp nurmille kylvetään metsänreunoja ja muita hankalampia kappaleita ja parhaat pellot viljellään niinkuin tähänkin asti. Suojavyöhykkeet ovatkin sitten asia erikseen niissä kun piti edes pienen kulman osua vesistöön ja koko lohko kelpasi toimenpiteeseen sillä perusteella. Ehkä joku 10 metriä vesistöstä olisi ollut vielä ihan perusteltavissa oleva määrä. Tuokin on sellainen toimenpide mistä hyötyi selkeästi enemmän isot kuin pienet tilat jos sattui osumaan vesistöt kohdilleen.
Kyllä täällä ainakin ne päätoimiset isommat tilat yrittää ihan tosissaan vielä viljellä. Kyllä se on näiden jäähdyttelijöiden ja osa-aikaisten juttu tämä hömppäheinä. Ja en mä sen paremmin katso kenenkään hömppän kasvattelua, joutaisi lopettaa koko homma. Silti osa-aika viljelin en kannattaisi tulla tänne valittelemaan huono kannattavuutta. Aina on vaihtoehto laittaa pellot hömpille, tai luopua viljelystä kokonaan. Päätoimisella homma on hieman mutkikkaampaa, jos sattuu vielä olemaan eläimiä.

Tais edellis toimenpide kaudella sen 100€ saada enempi ja ei tarvinnu kerääjäkasvia kylvää yhtään. huomaamatta tukia lasketaan ja uusia ehtoja keksitään.. 😀Tuli vaan mieleen. Oon 2009 vuodesta seurannu tuata pelto puolen kuplahinnoittelua. Maksettu lähes 20 000 euroa hehtaari täälä päin, joka julkisessa tilakaupassa. Ja näköjään pankit kiristäny lainan antoa, kun ilma on alkanu pihistä kuplasta. Josko 5000 tuhannen nurkilla aloitan itse pellon ostot. Nimittäin 50 - luvun suuret ikäluokat alkaa lopettaa ja maata tulee myyntiin paljon siltä sukupolvelta.

Järestäänhän nämä ovat pudonneet ja putoavat edelleen. Mistä sitten pitäisi ottaa pois niin siitä kai tässä väännetään. Jos leikataan LHK:sta niin minusta rankaisee eniten niitä jotka oikeasti yrittävät viljellä. Pellon osto ja vuokra hinnoissa on selvää kuplaa, mutta tuleeko hinta koskaan merkittävästi alenemaan niin vaikea sanoa. Aina löytyy joku hullu ja toinen hullu joka sen rahottaa. Mutta niitä hinnan laskuja odotellessa sitten voisi jotain ostaakkin jos sopivasti tarjolle tulee. Nyt ei ainakaan itsellä ole osto eikä vuokraushaluja, siis näillä hinnoilla. Tottakai kerroin vaikuttaa summaan. Mutta poistetaan kaikki ilmaiset tukiautomaatit niin ei tarvitse ihmetellä summia. SS tai joku noheva voisi nyt kaivaa sitä faktaa, että millaisille tiloille ne hömppätuet menee niin voidaan sitten yhdessä taivastella.

Jos ja kun leikkauksia tulee, niin ehdottomasti pitäis poistaa kaikki nämä luxustuet, eli juuri hömppäheinätuet, eli lhp:t, riistapellot, viherlannoitukset,monimuotoisuuspellot, ja suojavyöhykkeet, eli mieluummin näin, kuin juustohöylällä leikattaisiin kaikista tuista.
Poruhan siitä nousee, mutta ainahan se poru nousee, kun tukia leikataan.
Joku sentään samaa mieltä. Etupäässä saanut kuulla vain kettuilua, kun hömppätukiin haluaisin kajota. Mutta hölmö tässä kai ollaan, kun väkisin yrittää.

Nyt en ihan ymmärrä ajatuksenjuoksuasi, eli siis osa-aikajussi voi laittaa hömppää ja päätoiminen jussi ei voi koska...? Jos se oikeasti olisi noin kannattavaa kuin annat olettaa niin sitähän olisi maksimit kaikilla ihan tilaan katsomatta. Ainoa joka olisi edes lähellä viljellyn pellon tuottoa on riistapelto, mutta sekin pitää perustaa joka vuosi uudelleen joten tuotto on monesti negatiivinen verrattuna kunnolla viljeltyyn - edellyttää tietenkin että puimuriin saadaan muutakin saaliiksi pellolta kuin ajotunteja. Toki varmasti on näitä jäähdyttelijöitä, niin osa-aikaisissa kuin päätoimisissakin jotka koittaa mahdollisemman pienellä työmäärällä päästä eteenpäin, mutta kovin marginaalissa olevaa porukkaa nuo on ainakin tällä seudulla.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: sorjone - 15.12.17 - klo:21:25
  Harmittaa näin jälkikäten kun ei tullut ekana vuonna laitettua suojavyöhykkeeksi max aloja. 
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: -SS- - 15.12.17 - klo:22:15
  Harmittaa näin jälkikäten kun ei tullut ekana vuonna laitettua suojavyöhykkeeksi max aloja.

Joo suojavyöhyke on semmoinen tabu, että sen sopimuksen rikkominen hallinnon puolelta ei nähtävästi tule kyseeseen. Että kaikkialta muualta nipistetään tukia, mutta ei tuolta. Mihin muuhun bisnekseen voisi edes saada yhtä varman viisivuotissopimuksen ?

-SS-
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: aurajokilaivuri - 15.12.17 - klo:22:18
  Harmittaa näin jälkikäten kun ei tullut ekana vuonna laitettua suojavyöhykkeeksi max aloja.

Joo suojavyöhyke on semmoinen tabu, että sen sopimuksen rikkominen hallinnon puolelta ei nähtävästi tule kyseeseen. Että kaikkialta muualta nipistetään tukia, mutta ei tuolta. Mihin muuhun bisnekseen voisi edes saada yhtä varman viisivuotissopimuksen ?

Mulla on vielä niitä edellisen tai sitä edellisen kauden kymmenvuotisiakin voimassa..

Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: sorjone - 15.12.17 - klo:23:11
  Harmittaa näin jälkikäten kun ei tullut ekana vuonna laitettua suojavyöhykkeeksi max aloja.

Joo suojavyöhyke on semmoinen tabu, että sen sopimuksen rikkominen hallinnon puolelta ei nähtävästi tule kyseeseen. Että kaikkialta muualta nipistetään tukia, mutta ei tuolta. Mihin muuhun bisnekseen voisi edes saada yhtä varman viisivuotissopimuksen ?

Mulla on vielä niitä edellisen tai sitä edellisen kauden kymmenvuotisiakin voimassa..
  Sama täällä, 2 lohkoa kolmatta kautta menossa eikä valittamista, jälleen on niiltä rehupaalit myyty hyvällä hintaa.  Mutta 23 ha ois voinu laittaa enemmän tälle kaudelle ja tälläsen kesän jälkeen harmittaa oikeesti vaikka hyvä ohrasato saatiinkin.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: alpo10 - 16.12.17 - klo:00:27
  Harmittaa näin jälkikäten kun ei tullut ekana vuonna laitettua suojavyöhykkeeksi max aloja.

Joo suojavyöhyke on semmoinen tabu, että sen sopimuksen rikkominen hallinnon puolelta ei nähtävästi tule kyseeseen. Että kaikkialta muualta nipistetään tukia, mutta ei tuolta. Mihin muuhun bisnekseen voisi edes saada yhtä varman viisivuotissopimuksen ?

Mulla on vielä niitä edellisen tai sitä edellisen kauden kymmenvuotisiakin voimassa..
  Sama täällä, 2 lohkoa kolmatta kautta menossa eikä valittamista, jälleen on niiltä rehupaalit myyty hyvällä hintaa.  Mutta 23 ha ois voinu laittaa enemmän tälle kaudelle ja tälläsen kesän jälkeen harmittaa oikeesti vaikka hyvä ohrasato saatiinkin.
tämä vuosi taitaa olla niitä harvoja poikkeuksia, kun viljelemällä saa näitä hömppäpeltoja paremman tulon. Alueellisesti on eroja, niin on aina....huippusato ja kohtuullinen hinta, raaka-aineet ihan siedettävissä hinnoissa. Näitä hömppätukia kadehtiville tämä ei ole otollisin hetki, nyt pientä säälin pilkahdusta niille, jotka jättivät kylvö-kortin katsomatta :)
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: ja101 - 16.12.17 - klo:07:20


Annas ku arvaan?

Sää oot UMPIKEPU-KÄRSÄKEISARI-MTK?

Menikö metsään?

Meni. Keskimmäinen liippaa lähimmäks, kun tuota kärsäporukkaa on, mutta ei tässä keisariksi voi näillä määrillä itse tituleerata. Politiikasta en ole koskaan perustanut, enkä mtk:n jäsenmaksua maksanut.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: ja101 - 16.12.17 - klo:07:44
Nyt en ihan ymmärrä ajatuksenjuoksuasi, eli siis osa-aikajussi voi laittaa hömppää ja päätoiminen jussi ei voi koska...? Jos se oikeasti olisi noin kannattavaa kuin annat olettaa niin sitähän olisi maksimit kaikilla ihan tilaan katsomatta. Ainoa joka olisi edes lähellä viljellyn pellon tuottoa on riistapelto, mutta sekin pitää perustaa joka vuosi uudelleen joten tuotto on monesti negatiivinen verrattuna kunnolla viljeltyyn - edellyttää tietenkin että puimuriin saadaan muutakin saaliiksi pellolta kuin ajotunteja. Toki varmasti on näitä jäähdyttelijöitä, niin osa-aikaisissa kuin päätoimisissakin jotka koittaa mahdollisemman pienellä työmäärällä päästä eteenpäin, mutta kovin marginaalissa olevaa porukkaa nuo on ainakin tällä seudulla.

Koska on eläimiä. Jostakin on rehut saatava ja lannat levitettyä. Kannattavaa tai ei, mutta aivan turhia tukia. Ja johonkinhan ne rahat on hävinnyt, koska nyt täytyy kajota LHK:hon. Jos säästää pitää niin noista pitää ensimmäisenä leikata eikä LHK:sta. Mä en ymmärrä sitä mitä järkeä on pitää hömppötukia olemassa. Niillä ei ole vesistöjen suojelun kanssa mitään tekemistä. Itse näen ne ainoastaan raha-automaattina. Kertokaa nyt joku miksi nämä pitäisi säästää? Ja edelleen mulle sama olkoon suomen suurin tila tai pieniin niin ei väliä. Tällä kehityksellä jos LHK:sta leikataan niin hommaa ajetaan siihen suuntaan ettei kannata tehdä mitään niin saa suurimman tilipussin syntymään. Tätäkö haluatte?

  Harmittaa näin jälkikäten kun ei tullut ekana vuonna laitettua suojavyöhykkeeksi max aloja. 

Jos ei eläimiä olisi ollut niin olisin varmasti laittanut maksimit. Samalla olisi soittanut helsingin sanomat paikalle, että tulkaas tekemään juttu kun näytetään veronmaksajille mihin heidän rahat käytetään. Niin hölmösysteemi tuo on, enkä ymmärrä miksei tuohonkin voisi kajota. En kiellä ettei vesistöjä pidä suojella, mutta eiköhän se kaista siinä reunassa olisi riittänyt.

On melko turha yritää väittää, että päätoimiset eivät harjoittaisi hömppää. Eteläs-Suomen suurimmat tilat ovat lähteneet muutamien viime vuosien aikana perustamaan koko maatalousbisnestään hömpälle, eli maan rakenteen ja mielikuvien viljelylle. Ei taida Uudenmaan läänissä olla jäähdyttelevien pientilojen hehtaareita edes niin monta, kuin näillä uusilla ja kiiltävillä luomuyksiköillä on pelkästään latautumassa.

-SS-
Niin tarkoitatko nyt luomun latauspeltoja vai hömppiä? Eikös se luomu ole sen verta hyvää hommaa, että noilta latauspelloilta voisi tuon luomutuen ottaa pois. Samalla "ylimääräiset" latauspellot siirtyisi tuottamaan sitä luomua mitä kaikki tuntuu haluavan.
Tähän omille kulmille ei ole sattunut nyt ketään suomen top100 tilallista joka viljelisi hömppää. Itse näen vain näitä maksimissaan 30ha tiloja joilla kasvaa heinää (rikkaa) ja niitä sitten käydään silloin tällöin niittämässä. Mutta kaiva faktaa kun niin hyvin kaikesta sen aina löydät niin voidaan sitten ihmetellä.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: SKN - 16.12.17 - klo:08:21
Nyt en ihan ymmärrä ajatuksenjuoksuasi, eli siis osa-aikajussi voi laittaa hömppää ja päätoiminen jussi ei voi koska...? Jos se oikeasti olisi noin kannattavaa kuin annat olettaa niin sitähän olisi maksimit kaikilla ihan tilaan katsomatta. Ainoa joka olisi edes lähellä viljellyn pellon tuottoa on riistapelto, mutta sekin pitää perustaa joka vuosi uudelleen joten tuotto on monesti negatiivinen verrattuna kunnolla viljeltyyn - edellyttää tietenkin että puimuriin saadaan muutakin saaliiksi pellolta kuin ajotunteja. Toki varmasti on näitä jäähdyttelijöitä, niin osa-aikaisissa kuin päätoimisissakin jotka koittaa mahdollisemman pienellä työmäärällä päästä eteenpäin, mutta kovin marginaalissa olevaa porukkaa nuo on ainakin tällä seudulla.

Koska on eläimiä. Jostakin on rehut saatava ja lannat levitettyä. Kannattavaa tai ei, mutta aivan turhia tukia. Ja johonkinhan ne rahat on hävinnyt, koska nyt täytyy kajota LHK:hon. Jos säästää pitää niin noista pitää ensimmäisenä leikata eikä LHK:sta. Mä en ymmärrä sitä mitä järkeä on pitää hömppötukia olemassa. Niillä ei ole vesistöjen suojelun kanssa mitään tekemistä. Itse näen ne ainoastaan raha-automaattina. Kertokaa nyt joku miksi nämä pitäisi säästää? Ja edelleen mulle sama olkoon suomen suurin tila tai pieniin niin ei väliä. Tällä kehityksellä jos LHK:sta leikataan niin hommaa ajetaan siihen suuntaan ettei kannata tehdä mitään niin saa suurimman tilipussin syntymään. Tätäkö haluatte?

  Harmittaa näin jälkikäten kun ei tullut ekana vuonna laitettua suojavyöhykkeeksi max aloja. 

Jos ei eläimiä olisi ollut niin olisin varmasti laittanut maksimit. Samalla olisi soittanut helsingin sanomat paikalle, että tulkaas tekemään juttu kun näytetään veronmaksajille mihin heidän rahat käytetään. Niin hölmösysteemi tuo on, enkä ymmärrä miksei tuohonkin voisi kajota. En kiellä ettei vesistöjä pidä suojella, mutta eiköhän se kaista siinä reunassa olisi riittänyt.

On melko turha yritää väittää, että päätoimiset eivät harjoittaisi hömppää. Eteläs-Suomen suurimmat tilat ovat lähteneet muutamien viime vuosien aikana perustamaan koko maatalousbisnestään hömpälle, eli maan rakenteen ja mielikuvien viljelylle. Ei taida Uudenmaan läänissä olla jäähdyttelevien pientilojen hehtaareita edes niin monta, kuin näillä uusilla ja kiiltävillä luomuyksiköillä on pelkästään latautumassa.

-SS-
Niin tarkoitatko nyt luomun latauspeltoja vai hömppiä? Eikös se luomu ole sen verta hyvää hommaa, että noilta latauspelloilta voisi tuon luomutuen ottaa pois. Samalla "ylimääräiset" latauspellot siirtyisi tuottamaan sitä luomua mitä kaikki tuntuu haluavan.
Tähän omille kulmille ei ole sattunut nyt ketään suomen top100 tilallista joka viljelisi hömppää. Itse näen vain näitä maksimissaan 30ha tiloja joilla kasvaa heinää (rikkaa) ja niitä sitten käydään silloin tällöin niittämässä. Mutta kaiva faktaa kun niin hyvin kaikesta sen aina löydät niin voidaan sitten ihmetellä.


Voi että ja nyyh ja niisk päälle.


😂😂😂😂😂
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: SKI - 16.12.17 - klo:08:56
Nyt en ihan ymmärrä ajatuksenjuoksuasi, eli siis osa-aikajussi voi laittaa hömppää ja päätoiminen jussi ei voi koska...? Jos se oikeasti olisi noin kannattavaa kuin annat olettaa niin sitähän olisi maksimit kaikilla ihan tilaan katsomatta. Ainoa joka olisi edes lähellä viljellyn pellon tuottoa on riistapelto, mutta sekin pitää perustaa joka vuosi uudelleen joten tuotto on monesti negatiivinen verrattuna kunnolla viljeltyyn - edellyttää tietenkin että puimuriin saadaan muutakin saaliiksi pellolta kuin ajotunteja. Toki varmasti on näitä jäähdyttelijöitä, niin osa-aikaisissa kuin päätoimisissakin jotka koittaa mahdollisemman pienellä työmäärällä päästä eteenpäin, mutta kovin marginaalissa olevaa porukkaa nuo on ainakin tällä seudulla.

Koska on eläimiä. Jostakin on rehut saatava ja lannat levitettyä. Kannattavaa tai ei, mutta aivan turhia tukia. Ja johonkinhan ne rahat on hävinnyt, koska nyt täytyy kajota LHK:hon. Jos säästää pitää niin noista pitää ensimmäisenä leikata eikä LHK:sta. Mä en ymmärrä sitä mitä järkeä on pitää hömppötukia olemassa. Niillä ei ole vesistöjen suojelun kanssa mitään tekemistä. Itse näen ne ainoastaan raha-automaattina. Kertokaa nyt joku miksi nämä pitäisi säästää? Ja edelleen mulle sama olkoon suomen suurin tila tai pieniin niin ei väliä. Tällä kehityksellä jos LHK:sta leikataan niin hommaa ajetaan siihen suuntaan ettei kannata tehdä mitään niin saa suurimman tilipussin syntymään. Tätäkö haluatte?

  Harmittaa näin jälkikäten kun ei tullut ekana vuonna laitettua suojavyöhykkeeksi max aloja. 

Jos ei eläimiä olisi ollut niin olisin varmasti laittanut maksimit. Samalla olisi soittanut helsingin sanomat paikalle, että tulkaas tekemään juttu kun näytetään veronmaksajille mihin heidän rahat käytetään. Niin hölmösysteemi tuo on, enkä ymmärrä miksei tuohonkin voisi kajota. En kiellä ettei vesistöjä pidä suojella, mutta eiköhän se kaista siinä reunassa olisi riittänyt.

On melko turha yritää väittää, että päätoimiset eivät harjoittaisi hömppää. Eteläs-Suomen suurimmat tilat ovat lähteneet muutamien viime vuosien aikana perustamaan koko maatalousbisnestään hömpälle, eli maan rakenteen ja mielikuvien viljelylle. Ei taida Uudenmaan läänissä olla jäähdyttelevien pientilojen hehtaareita edes niin monta, kuin näillä uusilla ja kiiltävillä luomuyksiköillä on pelkästään latautumassa.

-SS-
Niin tarkoitatko nyt luomun latauspeltoja vai hömppiä? Eikös se luomu ole sen verta hyvää hommaa, että noilta latauspelloilta voisi tuon luomutuen ottaa pois. Samalla "ylimääräiset" latauspellot siirtyisi tuottamaan sitä luomua mitä kaikki tuntuu haluavan.
Tähän omille kulmille ei ole sattunut nyt ketään suomen top100 tilallista joka viljelisi hömppää. Itse näen vain näitä maksimissaan 30ha tiloja joilla kasvaa heinää (rikkaa) ja niitä sitten käydään silloin tällöin niittämässä. Mutta kaiva faktaa kun niin hyvin kaikesta sen aina löydät niin voidaan sitten ihmetellä.

Jostain on rehut saatava ja paskat levitettävä...isolla osalla elukkatiloista tuntuu ainakin täälläpäin olevan senverran ylimääräistä peltoa mihin ei paskaa ajeta ja kärryt kulkee ostoliikkeiden montun viereen tasaista tahtia joten sen puoleen en näe mitään estettä miksei päätoimisetkin elukkatilatkin voisi laittaa "ylijäämää" hömpälle. Siinä olen samaa mieltä että ennemmin pitäisi kajota näihin höpöheinätukiin kuin lhkhon, tosin eläintilojen myyntiviljahehtaarit voisi tiputtaa pois sen korotetun lhkn puolelta. Nyt päättäjien pitäisi ennenkaikkea ajatella koko elinkeinoa eikä vain osaa siitä, pahaa pelkään että isoimpaan leikkuriin kuitenkin joutuu ab-alueen kasvitilat ja "voittajat" löytyvät pohjoisesta ja eläinpuolelta.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: -SS- - 16.12.17 - klo:10:01
Nyt en ihan ymmärrä ajatuksenjuoksuasi, eli siis osa-aikajussi voi laittaa hömppää ja päätoiminen jussi ei voi koska...? Jos se oikeasti olisi noin kannattavaa kuin annat olettaa niin sitähän olisi maksimit kaikilla ihan tilaan katsomatta. Ainoa joka olisi edes lähellä viljellyn pellon tuottoa on riistapelto, mutta sekin pitää perustaa joka vuosi uudelleen joten tuotto on monesti negatiivinen verrattuna kunnolla viljeltyyn - edellyttää tietenkin että puimuriin saadaan muutakin saaliiksi pellolta kuin ajotunteja. Toki varmasti on näitä jäähdyttelijöitä, niin osa-aikaisissa kuin päätoimisissakin jotka koittaa mahdollisemman pienellä työmäärällä päästä eteenpäin, mutta kovin marginaalissa olevaa porukkaa nuo on ainakin tällä seudulla.

Koska on eläimiä. Jostakin on rehut saatava ja lannat levitettyä. Kannattavaa tai ei, mutta aivan turhia tukia. Ja johonkinhan ne rahat on hävinnyt, koska nyt täytyy kajota LHK:hon. Jos säästää pitää niin noista pitää ensimmäisenä leikata eikä LHK:sta. Mä en ymmärrä sitä mitä järkeä on pitää hömppötukia olemassa. Niillä ei ole vesistöjen suojelun kanssa mitään tekemistä. Itse näen ne ainoastaan raha-automaattina. Kertokaa nyt joku miksi nämä pitäisi säästää? Ja edelleen mulle sama olkoon suomen suurin tila tai pieniin niin ei väliä. Tällä kehityksellä jos LHK:sta leikataan niin hommaa ajetaan siihen suuntaan ettei kannata tehdä mitään niin saa suurimman tilipussin syntymään. Tätäkö haluatte?

  Harmittaa näin jälkikäten kun ei tullut ekana vuonna laitettua suojavyöhykkeeksi max aloja. 

Jos ei eläimiä olisi ollut niin olisin varmasti laittanut maksimit. Samalla olisi soittanut helsingin sanomat paikalle, että tulkaas tekemään juttu kun näytetään veronmaksajille mihin heidän rahat käytetään. Niin hölmösysteemi tuo on, enkä ymmärrä miksei tuohonkin voisi kajota. En kiellä ettei vesistöjä pidä suojella, mutta eiköhän se kaista siinä reunassa olisi riittänyt.

On melko turha yritää väittää, että päätoimiset eivät harjoittaisi hömppää. Eteläs-Suomen suurimmat tilat ovat lähteneet muutamien viime vuosien aikana perustamaan koko maatalousbisnestään hömpälle, eli maan rakenteen ja mielikuvien viljelylle. Ei taida Uudenmaan läänissä olla jäähdyttelevien pientilojen hehtaareita edes niin monta, kuin näillä uusilla ja kiiltävillä luomuyksiköillä on pelkästään latautumassa.

-SS-
Niin tarkoitatko nyt luomun latauspeltoja vai hömppiä? Eikös se luomu ole sen verta hyvää hommaa, että noilta latauspelloilta voisi tuon luomutuen ottaa pois. Samalla "ylimääräiset" latauspellot siirtyisi tuottamaan sitä luomua mitä kaikki tuntuu haluavan.
Tähän omille kulmille ei ole sattunut nyt ketään suomen top100 tilallista joka viljelisi hömppää. Itse näen vain näitä maksimissaan 30ha tiloja joilla kasvaa heinää (rikkaa) ja niitä sitten käydään silloin tällöin niittämässä. Mutta kaiva faktaa kun niin hyvin kaikesta sen aina löydät niin voidaan sitten ihmetellä.


Voi että ja nyyh ja niisk päälle.


😂😂😂😂😂

Tismalleen. Voi voi, että syö ihmistä, kun ei pääse takavarikoimaan kylän tukia itselleen.
Vehnän viljelyala USA:ssa on muuten alimmillaan 1919 jälkeen. Ei kannata markkinaehtoisesti
viljellä. Soija ja maissi syöksyvät alaspäin, jos vaikka joku 30 ha näennäisviljeytilan tuet lopetettaisiin täällä
maailman keskipisteessä, eli Suomessa, välittömästi, ei hintakehitys värähtäisi milliäkään.

-SS-
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: nautafarmari - 16.12.17 - klo:12:57
Pörssipuolen termi kupla saattaa olla edessä myös peltopuolella. Heikko kannattavuus, heikot kesät, heikko hintakehitys viljalla. Motivaatio heikkenee vähemmästäkin. Viljelyn lopettavien kasvava joukko... Saas nähdä miten käy pellon hinnalle, tai lähinnä kuinka nopeasti? Markkinatalouden voima iskee vielä siihenkin, kysynnän laskiessa.
Vielä on jossain määrin voinut kuvitella vaihtoehtoa, jossa myisi maatilansa, sijoittaisi rahat. Tienaisi paremmin ilman fyysistä panostusta ja samalla vielä upgreidaisi salonkikelpoisuuttaan, maajussista sijoittajakastiin -pörssikeinottelijankin status pesee maajussistatuksen exponentaalisesti. Mutta tuokin uraputki saattaa vähitellen vesittyä,  sateilla osuutta siihenkin.

Tuota olen itekin miettinyt, säilyykö pellon arvo/kysyntä tulevaisuudessa tätä menoa..
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: optimisti - 16.12.17 - klo:15:04
Jos ei eläimiä olisi ollut niin olisin varmasti laittanut maksimit. Samalla olisi soittanut helsingin sanomat paikalle, että tulkaas tekemään juttu kun näytetään veronmaksajille mihin heidän rahat käytetään. Niin hölmösysteemi tuo on, enkä ymmärrä miksei tuohonkin voisi kajota. En kiellä ettei vesistöjä pidä suojella, mutta eiköhän se kaista siinä reunassa olisi riittänyt.

Miten nuo eläimet estää hömppäilyn?
Eikö ne emolehmät ole jo aika lähellä?
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: optimisti - 16.12.17 - klo:15:07
Nyt en ihan ymmärrä ajatuksenjuoksuasi, eli siis osa-aikajussi voi laittaa hömppää ja päätoiminen jussi ei voi koska...? Jos se oikeasti olisi noin kannattavaa kuin annat olettaa niin sitähän olisi maksimit kaikilla ihan tilaan katsomatta. Ainoa joka olisi edes lähellä viljellyn pellon tuottoa on riistapelto, mutta sekin pitää perustaa joka vuosi uudelleen joten tuotto on monesti negatiivinen verrattuna kunnolla viljeltyyn - edellyttää tietenkin että puimuriin saadaan muutakin saaliiksi pellolta kuin ajotunteja. Toki varmasti on näitä jäähdyttelijöitä, niin osa-aikaisissa kuin päätoimisissakin jotka koittaa mahdollisemman pienellä työmäärällä päästä eteenpäin, mutta kovin marginaalissa olevaa porukkaa nuo on ainakin tällä seudulla.

Koska on eläimiä. Jostakin on rehut saatava ja lannat levitettyä. Kannattavaa tai ei, mutta aivan turhia tukia. Ja johonkinhan ne rahat on hävinnyt, koska nyt täytyy kajota LHK:hon. Jos säästää pitää niin noista pitää ensimmäisenä leikata eikä LHK:sta. Mä en ymmärrä sitä mitä järkeä on pitää hömppötukia olemassa. Niillä ei ole vesistöjen suojelun kanssa mitään tekemistä. Itse näen ne ainoastaan raha-automaattina. Kertokaa nyt joku miksi nämä pitäisi säästää? Ja edelleen mulle sama olkoon suomen suurin tila tai pieniin niin ei väliä. Tällä kehityksellä jos LHK:sta leikataan niin hommaa ajetaan siihen suuntaan ettei kannata tehdä mitään niin saa suurimman tilipussin syntymään. Tätäkö haluatte?

Tuo on nyt sitä katkeraa tilitystä.

  Harmittaa näin jälkikäten kun ei tullut ekana vuonna laitettua suojavyöhykkeeksi max aloja. 

Jos ei eläimiä olisi ollut niin olisin varmasti laittanut maksimit. Samalla olisi soittanut helsingin sanomat paikalle, että tulkaas tekemään juttu kun näytetään veronmaksajille mihin heidän rahat käytetään. Niin hölmösysteemi tuo on, enkä ymmärrä miksei tuohonkin voisi kajota. En kiellä ettei vesistöjä pidä suojella, mutta eiköhän se kaista siinä reunassa olisi riittänyt.

On melko turha yritää väittää, että päätoimiset eivät harjoittaisi hömppää. Eteläs-Suomen suurimmat tilat ovat lähteneet muutamien viime vuosien aikana perustamaan koko maatalousbisnestään hömpälle, eli maan rakenteen ja mielikuvien viljelylle. Ei taida Uudenmaan läänissä olla jäähdyttelevien pientilojen hehtaareita edes niin monta, kuin näillä uusilla ja kiiltävillä luomuyksiköillä on pelkästään latautumassa.

-SS-
Niin tarkoitatko nyt luomun latauspeltoja vai hömppiä? Eikös se luomu ole sen verta hyvää hommaa, että noilta latauspelloilta voisi tuon luomutuen ottaa pois. Samalla "ylimääräiset" latauspellot siirtyisi tuottamaan sitä luomua mitä kaikki tuntuu haluavan.
Tähän omille kulmille ei ole sattunut nyt ketään suomen top100 tilallista joka viljelisi hömppää. Itse näen vain näitä maksimissaan 30ha tiloja joilla kasvaa heinää (rikkaa) ja niitä sitten käydään silloin tällöin niittämässä. Mutta kaiva faktaa kun niin hyvin kaikesta sen aina löydät niin voidaan sitten ihmetellä.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: ja101 - 17.12.17 - klo:08:55

Jostain on rehut saatava ja paskat levitettävä...isolla osalla elukkatiloista tuntuu ainakin täälläpäin olevan senverran ylimääräistä peltoa mihin ei paskaa ajeta ja kärryt kulkee ostoliikkeiden montun viereen tasaista tahtia joten sen puoleen en näe mitään estettä miksei päätoimisetkin elukkatilatkin voisi laittaa "ylijäämää" hömpälle. Siinä olen samaa mieltä että ennemmin pitäisi kajota näihin höpöheinätukiin kuin lhkhon, tosin eläintilojen myyntiviljahehtaarit voisi tiputtaa pois sen korotetun lhkn puolelta. Nyt päättäjien pitäisi ennenkaikkea ajatella koko elinkeinoa eikä vain osaa siitä, pahaa pelkään että isoimpaan leikkuriin kuitenkin joutuu ab-alueen kasvitilat ja "voittajat" löytyvät pohjoisesta ja eläinpuolelta.
No kaikilla ei ole. Osa joutuu ajamaan sinne ostoliikkeen putkenkin alle. Tietysti jos sitä ylijäämää on niin sitten voi laittaa. Mutta jos hömppätuki poistetaisiin niin voitaisiin miettiä, että kannattaako sitä ylijäämää vuokrata tai ostaa kalliilla lisää. Ja kyllähän se järkevältä kuullostaa, että myyntiviljan hehtaareilta poistettaisiin lhk korotus, mutta taitaisi tulla monitmutkainen systeemi. Helpompaa kun pyyhkäsee hömpät eka pois ja katsotaan sitten miltä alkaa näyttää. Olen siitä aivan samaa mieltä, että pitäisi ajatella elinkeinoa eikä vain jotakin palasta siitä. Minusta siihen kuuluu se, että vesistöt suojellaan järkevällä tavalla ja ne ketkä tekevät töitä saavat myös palkkansa siitä ovat he sitten eläintiloja, päätoimisia viljanviljelijöitä tai osa-aikaisia viljelijöitä. Ei voi olla tarkoitus, että pelloilla missä tehdään vähiten töitä niin niille maksetaan eniten. Ja suurimmat häviäjät löytyvät AB alueen eläintiloista aina ja joka kerta. Sempä vuoksi niitä ei enää paljon jäljellä olekkaan.

Miten nuo eläimet estää hömppäilyn?
Jos joka hehtaari on kiinni siinä rehuntuotannossa? Lantaa nyt ei tarvitse joka hehtaarille ajaa, mutta rehut kyllä tarvitaan jokaiselta, kun ei mitään agronetin satoja tule. Kyse siis yksimahaisista jotka syövät viljaa. Ei mistään märehtijöistä jotka pureskelisivat sitä hömppääkin.

[quote author=Granjero link=topic=80152.msg1448899#msg1448899 date=1513429387
Kyllä pelto tulee arvonsa pitämään.
Jos pitäjän alueella on jäljellä kaksikin ökyviljelijää, ne tappelee verisesti joka maapalasta kilpaillessaan isommuudesta  ;D
[/quote]
Tai pari hyvissä palkkatöissä olevaa osa-aikajussia. Kyllä nekin saavat aikaan ihan kivan kilpahuudon vuokrahintoihin, nähty on. Täällä on ihmeellinen asenne. Korkeimman hinnan maksaja on muka aina joku pitäjän ökytilallinen jolla on eläimiä joka lyö aina vähintään sen lhk korotuksen vuokriin päälle. Tänne kun ei ole osunut noita top100 tilallisia niin täällä sitten korkeimmat vuokra ja ostohinnan maksajat löytyvät osa-aikaisista viljelijöistä ja luomutilallisista.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: räckals - 17.12.17 - klo:09:57
Itse en koe olevani aktiivisten jarru, täällä edelleen pellon hinta sarkaojallisessa 2000- hyvään salaojitettuun 6500€/ha.
Vuokrat 50... 350€/ha.

Enemmän lopettajia kuin jatkajia, ja pellot tasaisesti pitkin kyliä. Tämän tien 9km pitkän tien varressa oli vielä Eu ajan alussa 3 sikalaa joista yksi suht suurikin, ja kaksi senaikaista keskikokoa suurempaa lypsämöäkin. Nyt viimeiset nelimahaiset kasvamassa naapurissa teuraaksi.

Niin, ja kai sitä on jotain tullut tehtyä oikein viljelytoimissa kun minulle sitä peltoa tarjotaan monessa tapauksessa suoraan vuokralle. Olen toistaiseksi kieltäytynyt lyhyellä uralla ja sanonut että palaan asiaan kun saan kaluston ja omat pellot siihen kuntoon ettei ne vaadi jatkuvaa huolenpitoa.
Kuitenkin se 200km välimatkaa asuinpaikan ja tilan välillä tekee sen ettei ihan iltaisin lähdetä valmettiin öljyjä vaihtamaan.

Pidän viljelystä, paikkojen kunnossapidosta mutta pidän myös nykyisestä palkkatyöstäni. Kaikessa näkee oman kädenjälkensä.

Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: SKI - 17.12.17 - klo:10:35

Jostain on rehut saatava ja paskat levitettävä...isolla osalla elukkatiloista tuntuu ainakin täälläpäin olevan senverran ylimääräistä peltoa mihin ei paskaa ajeta ja kärryt kulkee ostoliikkeiden montun viereen tasaista tahtia joten sen puoleen en näe mitään estettä miksei päätoimisetkin elukkatilatkin voisi laittaa "ylijäämää" hömpälle. Siinä olen samaa mieltä että ennemmin pitäisi kajota näihin höpöheinätukiin kuin lhkhon, tosin eläintilojen myyntiviljahehtaarit voisi tiputtaa pois sen korotetun lhkn puolelta. Nyt päättäjien pitäisi ennenkaikkea ajatella koko elinkeinoa eikä vain osaa siitä, pahaa pelkään että isoimpaan leikkuriin kuitenkin joutuu ab-alueen kasvitilat ja "voittajat" löytyvät pohjoisesta ja eläinpuolelta.
No kaikilla ei ole. Osa joutuu ajamaan sinne ostoliikkeen putkenkin alle. Tietysti jos sitä ylijäämää on niin sitten voi laittaa. Mutta jos hömppätuki poistetaisiin niin voitaisiin miettiä, että kannattaako sitä ylijäämää vuokrata tai ostaa kalliilla lisää. Ja kyllähän se järkevältä kuullostaa, että myyntiviljan hehtaareilta poistettaisiin lhk korotus, mutta taitaisi tulla monitmutkainen systeemi. Helpompaa kun pyyhkäsee hömpät eka pois ja katsotaan sitten miltä alkaa näyttää. Olen siitä aivan samaa mieltä, että pitäisi ajatella elinkeinoa eikä vain jotakin palasta siitä. Minusta siihen kuuluu se, että vesistöt suojellaan järkevällä tavalla ja ne ketkä tekevät töitä saavat myös palkkansa siitä ovat he sitten eläintiloja, päätoimisia viljanviljelijöitä tai osa-aikaisia viljelijöitä. Ei voi olla tarkoitus, että pelloilla missä tehdään vähiten töitä niin niille maksetaan eniten. Ja suurimmat häviäjät löytyvät AB alueen eläintiloista aina ja joka kerta. Sempä vuoksi niitä ei enää paljon jäljellä olekkaan.

Miten nuo eläimet estää hömppäilyn?
Jos joka hehtaari on kiinni siinä rehuntuotannossa? Lantaa nyt ei tarvitse joka hehtaarille ajaa, mutta rehut kyllä tarvitaan jokaiselta, kun ei mitään agronetin satoja tule. Kyse siis yksimahaisista jotka syövät viljaa. Ei mistään märehtijöistä jotka pureskelisivat sitä hömppääkin.

[quote author=Granjero link=topic=80152.msg1448899#msg1448899 date=1513429387
Kyllä pelto tulee arvonsa pitämään.
Jos pitäjän alueella on jäljellä kaksikin ökyviljelijää, ne tappelee verisesti joka maapalasta kilpaillessaan isommuudesta  ;D
Tai pari hyvissä palkkatöissä olevaa osa-aikajussia. Kyllä nekin saavat aikaan ihan kivan kilpahuudon vuokrahintoihin, nähty on. Täällä on ihmeellinen asenne. Korkeimman hinnan maksaja on muka aina joku pitäjän ökytilallinen jolla on eläimiä joka lyö aina vähintään sen lhk korotuksen vuokriin päälle. Tänne kun ei ole osunut noita top100 tilallisia niin täällä sitten korkeimmat vuokra ja ostohinnan maksajat löytyvät osa-aikaisista viljelijöistä ja luomutilallisista.
[/quote]

Ei tuo välttämättä olisi niin kovin vaikea suoritus järkeistää tukia, tai no tietenkin jokaisella on siitä varmaan omat mielipiteensä. Eläinpuolella voisi nostaa eläinyksikkövaatimusta kunkin tukialueen satotasojen mukaan, eli siis käytännössä korotettua tukea saisi vain "maksimieläinmäärällä" olevat hehtaarit ja loput sitten normi tukien piiriin - ei varmaan olisi niille eläintilallisille ongelma jotka meinaa tulojakin saada elukoista? Luomussa voisi latausvuosilta laskea tuen normiviljelyn tasolle ja vain luomusatoa tuottavat hehtaarit saisivat luomutuet - tähän tosin pitäisi paneutua kunnolla kiertomahdollisuuksien poissulkemiseksi kun taitaa latausnurmet olla enimmäkseen säilörehua tms. Höpöheinistä olisi helppoa justeerata tai ainakin ohjata tukia uudestaan, riistapellon ja vln nurmen tuet voisi ainakin kääntää toisinpäin ja riistapeltoa sallia vain esim metsänreunaan rajoittuviin lohkoihin - tuollaiset nyt tulee ensimmäisenä mieleen itselle ja mielipiteitä on varmasti yhtäpaljon kuin on viljelijöitäkin.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Maakalle - 17.12.17 - klo:14:14

Jostain on rehut saatava ja paskat levitettävä...isolla osalla elukkatiloista tuntuu ainakin täälläpäin olevan senverran ylimääräistä peltoa mihin ei paskaa ajeta ja kärryt kulkee ostoliikkeiden montun viereen tasaista tahtia joten sen puoleen en näe mitään estettä miksei päätoimisetkin elukkatilatkin voisi laittaa "ylijäämää" hömpälle. Siinä olen samaa mieltä että ennemmin pitäisi kajota näihin höpöheinätukiin kuin lhkhon, tosin eläintilojen myyntiviljahehtaarit voisi tiputtaa pois sen korotetun lhkn puolelta. Nyt päättäjien pitäisi ennenkaikkea ajatella koko elinkeinoa eikä vain osaa siitä, pahaa pelkään että isoimpaan leikkuriin kuitenkin joutuu ab-alueen kasvitilat ja "voittajat" löytyvät pohjoisesta ja eläinpuolelta.
No kaikilla ei ole. Osa joutuu ajamaan sinne ostoliikkeen putkenkin alle. Tietysti jos sitä ylijäämää on niin sitten voi laittaa. Mutta jos hömppätuki poistetaisiin niin voitaisiin miettiä, että kannattaako sitä ylijäämää vuokrata tai ostaa kalliilla lisää. Ja kyllähän se järkevältä kuullostaa, että myyntiviljan hehtaareilta poistettaisiin lhk korotus, mutta taitaisi tulla monitmutkainen systeemi. Helpompaa kun pyyhkäsee hömpät eka pois ja katsotaan sitten miltä alkaa näyttää. Olen siitä aivan samaa mieltä, että pitäisi ajatella elinkeinoa eikä vain jotakin palasta siitä. Minusta siihen kuuluu se, että vesistöt suojellaan järkevällä tavalla ja ne ketkä tekevät töitä saavat myös palkkansa siitä ovat he sitten eläintiloja, päätoimisia viljanviljelijöitä tai osa-aikaisia viljelijöitä. Ei voi olla tarkoitus, että pelloilla missä tehdään vähiten töitä niin niille maksetaan eniten. Ja suurimmat häviäjät löytyvät AB alueen eläintiloista aina ja joka kerta. Sempä vuoksi niitä ei enää paljon jäljellä olekkaan.

Miten nuo eläimet estää hömppäilyn?
Jos joka hehtaari on kiinni siinä rehuntuotannossa? Lantaa nyt ei tarvitse joka hehtaarille ajaa, mutta rehut kyllä tarvitaan jokaiselta, kun ei mitään agronetin satoja tule. Kyse siis yksimahaisista jotka syövät viljaa. Ei mistään märehtijöistä jotka pureskelisivat sitä hömppääkin.

[quote author=Granjero link=topic=80152.msg1448899#msg1448899 date=1513429387
Kyllä pelto tulee arvonsa pitämään.
Jos pitäjän alueella on jäljellä kaksikin ökyviljelijää, ne tappelee verisesti joka maapalasta kilpaillessaan isommuudesta  ;D
Tai pari hyvissä palkkatöissä olevaa osa-aikajussia. Kyllä nekin saavat aikaan ihan kivan kilpahuudon vuokrahintoihin, nähty on. Täällä on ihmeellinen asenne. Korkeimman hinnan maksaja on muka aina joku pitäjän ökytilallinen jolla on eläimiä joka lyö aina vähintään sen lhk korotuksen vuokriin päälle. Tänne kun ei ole osunut noita top100 tilallisia niin täällä sitten korkeimmat vuokra ja ostohinnan maksajat löytyvät osa-aikaisista viljelijöistä ja luomutilallisista.

Ei tuo välttämättä olisi niin kovin vaikea suoritus järkeistää tukia, tai no tietenkin jokaisella on siitä varmaan omat mielipiteensä. Eläinpuolella voisi nostaa eläinyksikkövaatimusta kunkin tukialueen satotasojen mukaan, eli siis käytännössä korotettua tukea saisi vain "maksimieläinmäärällä" olevat hehtaarit ja loput sitten normi tukien piiriin - ei varmaan olisi niille eläintilallisille ongelma jotka meinaa tulojakin saada elukoista? Luomussa voisi latausvuosilta laskea tuen normiviljelyn tasolle ja vain luomusatoa tuottavat hehtaarit saisivat luomutuet - tähän tosin pitäisi paneutua kunnolla kiertomahdollisuuksien poissulkemiseksi kun taitaa latausnurmet olla enimmäkseen säilörehua tms. Höpöheinistä olisi helppoa justeerata tai ainakin ohjata tukia uudestaan, riistapellon ja vln nurmen tuet voisi ainakin kääntää toisinpäin ja riistapeltoa sallia vain esim metsänreunaan rajoittuviin lohkoihin - tuollaiset nyt tulee ensimmäisenä mieleen itselle ja mielipiteitä on varmasti yhtäpaljon kuin on viljelijöitäkin.
[/quote]

Kovin sekavalta kuulostaa lisätä vielä enemmän ehtoja ja rajoitteita.

Selkeytyksenä voisi toimia kaikkien eri nurmimuotojen saattaminen samalle viivalle. Eli ei erillisiä hömppiä eikä erillistä LHK eläinkorotusta, vaan niihin käytetty rahasumma joka ylittää perustason peltotuet jaettuna nurmipelloille. Siitä sitten ihan oman maun mukaan niittääkö peltoon, meneekö jonkun eläimen ruuaksi ja kuinka paljon alle ympäristötuen ehtojen maksimin lannoittaa - tai lannoittaako ollenkaan. Lisäehtona voisi vielä laittaa että pitää olla vähintään kolmea lajia kasvia kylvettynä ja kasvamassa, niin olisi kovasti viljelyä monipuolistavaa aina. Tällä tavalla ilman pakottamista viljatiloillakin olisi motivaatiota pitää nurmia viljelykierrossa ja laajentavillekin nautatiloille mahdollisuus saada kunnollista evästä ilman peltojen ostoa.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: SKI - 17.12.17 - klo:15:29

Jostain on rehut saatava ja paskat levitettävä...isolla osalla elukkatiloista tuntuu ainakin täälläpäin olevan senverran ylimääräistä peltoa mihin ei paskaa ajeta ja kärryt kulkee ostoliikkeiden montun viereen tasaista tahtia joten sen puoleen en näe mitään estettä miksei päätoimisetkin elukkatilatkin voisi laittaa "ylijäämää" hömpälle. Siinä olen samaa mieltä että ennemmin pitäisi kajota näihin höpöheinätukiin kuin lhkhon, tosin eläintilojen myyntiviljahehtaarit voisi tiputtaa pois sen korotetun lhkn puolelta. Nyt päättäjien pitäisi ennenkaikkea ajatella koko elinkeinoa eikä vain osaa siitä, pahaa pelkään että isoimpaan leikkuriin kuitenkin joutuu ab-alueen kasvitilat ja "voittajat" löytyvät pohjoisesta ja eläinpuolelta.
No kaikilla ei ole. Osa joutuu ajamaan sinne ostoliikkeen putkenkin alle. Tietysti jos sitä ylijäämää on niin sitten voi laittaa. Mutta jos hömppätuki poistetaisiin niin voitaisiin miettiä, että kannattaako sitä ylijäämää vuokrata tai ostaa kalliilla lisää. Ja kyllähän se järkevältä kuullostaa, että myyntiviljan hehtaareilta poistettaisiin lhk korotus, mutta taitaisi tulla monitmutkainen systeemi. Helpompaa kun pyyhkäsee hömpät eka pois ja katsotaan sitten miltä alkaa näyttää. Olen siitä aivan samaa mieltä, että pitäisi ajatella elinkeinoa eikä vain jotakin palasta siitä. Minusta siihen kuuluu se, että vesistöt suojellaan järkevällä tavalla ja ne ketkä tekevät töitä saavat myös palkkansa siitä ovat he sitten eläintiloja, päätoimisia viljanviljelijöitä tai osa-aikaisia viljelijöitä. Ei voi olla tarkoitus, että pelloilla missä tehdään vähiten töitä niin niille maksetaan eniten. Ja suurimmat häviäjät löytyvät AB alueen eläintiloista aina ja joka kerta. Sempä vuoksi niitä ei enää paljon jäljellä olekkaan.

Miten nuo eläimet estää hömppäilyn?
Jos joka hehtaari on kiinni siinä rehuntuotannossa? Lantaa nyt ei tarvitse joka hehtaarille ajaa, mutta rehut kyllä tarvitaan jokaiselta, kun ei mitään agronetin satoja tule. Kyse siis yksimahaisista jotka syövät viljaa. Ei mistään märehtijöistä jotka pureskelisivat sitä hömppääkin.

[quote author=Granjero link=topic=80152.msg1448899#msg1448899 date=1513429387
Kyllä pelto tulee arvonsa pitämään.
Jos pitäjän alueella on jäljellä kaksikin ökyviljelijää, ne tappelee verisesti joka maapalasta kilpaillessaan isommuudesta  ;D
Tai pari hyvissä palkkatöissä olevaa osa-aikajussia. Kyllä nekin saavat aikaan ihan kivan kilpahuudon vuokrahintoihin, nähty on. Täällä on ihmeellinen asenne. Korkeimman hinnan maksaja on muka aina joku pitäjän ökytilallinen jolla on eläimiä joka lyö aina vähintään sen lhk korotuksen vuokriin päälle. Tänne kun ei ole osunut noita top100 tilallisia niin täällä sitten korkeimmat vuokra ja ostohinnan maksajat löytyvät osa-aikaisista viljelijöistä ja luomutilallisista.

Ei tuo välttämättä olisi niin kovin vaikea suoritus järkeistää tukia, tai no tietenkin jokaisella on siitä varmaan omat mielipiteensä. Eläinpuolella voisi nostaa eläinyksikkövaatimusta kunkin tukialueen satotasojen mukaan, eli siis käytännössä korotettua tukea saisi vain "maksimieläinmäärällä" olevat hehtaarit ja loput sitten normi tukien piiriin - ei varmaan olisi niille eläintilallisille ongelma jotka meinaa tulojakin saada elukoista? Luomussa voisi latausvuosilta laskea tuen normiviljelyn tasolle ja vain luomusatoa tuottavat hehtaarit saisivat luomutuet - tähän tosin pitäisi paneutua kunnolla kiertomahdollisuuksien poissulkemiseksi kun taitaa latausnurmet olla enimmäkseen säilörehua tms. Höpöheinistä olisi helppoa justeerata tai ainakin ohjata tukia uudestaan, riistapellon ja vln nurmen tuet voisi ainakin kääntää toisinpäin ja riistapeltoa sallia vain esim metsänreunaan rajoittuviin lohkoihin - tuollaiset nyt tulee ensimmäisenä mieleen itselle ja mielipiteitä on varmasti yhtäpaljon kuin on viljelijöitäkin.

Kovin sekavalta kuulostaa lisätä vielä enemmän ehtoja ja rajoitteita.

Selkeytyksenä voisi toimia kaikkien eri nurmimuotojen saattaminen samalle viivalle. Eli ei erillisiä hömppiä eikä erillistä LHK eläinkorotusta, vaan niihin käytetty rahasumma joka ylittää perustason peltotuet jaettuna nurmipelloille. Siitä sitten ihan oman maun mukaan niittääkö peltoon, meneekö jonkun eläimen ruuaksi ja kuinka paljon alle ympäristötuen ehtojen maksimin lannoittaa - tai lannoittaako ollenkaan. Lisäehtona voisi vielä laittaa että pitää olla vähintään kolmea lajia kasvia kylvettynä ja kasvamassa, niin olisi kovasti viljelyä monipuolistavaa aina. Tällä tavalla ilman pakottamista viljatiloillakin olisi motivaatiota pitää nurmia viljelykierrossa ja laajentavillekin nautatiloille mahdollisuus saada kunnollista evästä ilman peltojen ostoa.
[/quote]

Ei mulla tarkoituksena ollutkaan sinäänsä selkeyttää sen enempää järjestelmää vaan ennemminkin uudelleen ohjata niitä tukirahoja - Eli siis eläinkorotus niille tiloille joilla on eläin/hehtaarisuhde oikeasti tasapainossa, luomutuet kohdennettaiaiin siihen aktiivituotantoon eikä latauskesantoihin, höpöheinissä voisi kohdennusta miettiä paremmin kuten esim riista ja vln tuen voisi kiepauttaa ympäri - vln jälkeen tulee kuitenkin satokasvi jne. Perustuki kaikille samansuuruisena ja siihen päälle sitten toimenpiteiden/eläinten mukaiset lisät niiltäosin kuin niihin on oikeutettu.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: ja101 - 18.12.17 - klo:07:12

Ei tuo välttämättä olisi niin kovin vaikea suoritus järkeistää tukia, tai no tietenkin jokaisella on siitä varmaan omat mielipiteensä. Eläinpuolella voisi nostaa eläinyksikkövaatimusta kunkin tukialueen satotasojen mukaan, eli siis käytännössä korotettua tukea saisi vain "maksimieläinmäärällä" olevat hehtaarit ja loput sitten normi tukien piiriin - ei varmaan olisi niille eläintilallisille ongelma jotka meinaa tulojakin saada elukoista? Luomussa voisi latausvuosilta laskea tuen normiviljelyn tasolle ja vain luomusatoa tuottavat hehtaarit saisivat luomutuet - tähän tosin pitäisi paneutua kunnolla kiertomahdollisuuksien poissulkemiseksi kun taitaa latausnurmet olla enimmäkseen säilörehua tms. Höpöheinistä olisi helppoa justeerata tai ainakin ohjata tukia uudestaan, riistapellon ja vln nurmen tuet voisi ainakin kääntää toisinpäin ja riistapeltoa sallia vain esim metsänreunaan rajoittuviin lohkoihin - tuollaiset nyt tulee ensimmäisenä mieleen itselle ja mielipiteitä on varmasti yhtäpaljon kuin on viljelijöitäkin.

Hyviä ajatuksia. Samaa mieltä olen. Mutta epäilen silti, että saataisiinko tuo toimimaan järkevästi ettei se byrokratia lisäänny. Sitten tuossa on se yksi ongelma, että miten määritellää hehtaarit joilta kerätään eläintenrehua ja miltä ei. Itsellä ainakin satotasot pomppii vuosittain sen verta, että varahehtaareita on oltava. Itse olen varahehtaarien tuotannonkin säilönyt tuleville vuosille, kun hinta on viljassa niin huono, ettei ole kannattanut myydä. Tämä näkyy sitten taas varastointi ongelmina mikä on toinen juttu. Kaikkein helpoin olisi jos tuon lhk korotuksen voisi maksaa niiden eläinyksiköiden perusteella, mutta sehän ei käynyt. En sitten tiedä pystyisikö tuonne ehk:n sisälle ymppäämään tuon korotusosan. Ongelma vain on ainakin se, että ehk kun on korvaus ei tuki niin velvotteita tulee taas lisää.


Kovin sekavalta kuulostaa lisätä vielä enemmän ehtoja ja rajoitteita.

Selkeytyksenä voisi toimia kaikkien eri nurmimuotojen saattaminen samalle viivalle. Eli ei erillisiä hömppiä eikä erillistä LHK eläinkorotusta, vaan niihin käytetty rahasumma joka ylittää perustason peltotuet jaettuna nurmipelloille. Siitä sitten ihan oman maun mukaan niittääkö peltoon, meneekö jonkun eläimen ruuaksi ja kuinka paljon alle ympäristötuen ehtojen maksimin lannoittaa - tai lannoittaako ollenkaan. Lisäehtona voisi vielä laittaa että pitää olla vähintään kolmea lajia kasvia kylvettynä ja kasvamassa, niin olisi kovasti viljelyä monipuolistavaa aina. Tällä tavalla ilman pakottamista viljatiloillakin olisi motivaatiota pitää nurmia viljelykierrossa ja laajentavillekin nautatiloille mahdollisuus saada kunnollista evästä ilman peltojen ostoa.
Mites sitten viljan rehuksi käyttävät tilat? Niiltäkö viedään LHK pois? Jos nurmien tukitaso on sama niin se pitäisi sitten olla reilusti alempi. Näillä hinnoilla nurmen kasvatus ilman lannoitusta ja vaikka kerran kesässä niitto ja siitä saatava palkka (500e) on aika hyvä korvaus tehtyyn työhön nähden. Tuo määrittelee sitten lähtevän vuokratasonkin. Tuo kolmenkasvin vaatimus taas on aivan hölmö tiloilla jotka käyttävät sen pellon tuotteet rehuiksi. On ne sitten nurmea tai viljaa. Ennestään jos hehtaarit on eläimiin nähden tiukalla niin pitää sitten vielä osa laittaa jollekkin muulle kasville ja ostaa puuttuvat rehut. Sioilla helpommin toteutettavissa kun voi viljellä vaikka kolmea viljaa, jos ei aleta nurmea vaatimaan, mutta olen ymmärtänyt, että nautatiloilla tästä olisi tullut hankaluuksia. Muutenkin nykyinen 30ha raja on turhan alhainen, ihan jo viljanviljelijöidenkin kannalta. Parempi olisi ollut jos vaihtelua pitäisi olla vuosittain. Tyylin ettei joka vuonna peräkkäin ole kauraa vaan laji vaihtuisi.

Itse en koe olevani aktiivisten jarru, täällä edelleen pellon hinta sarkaojallisessa 2000- hyvään salaojitettuun 6500€/ha.
Vuokrat 50... 350€/ha.

Enemmän lopettajia kuin jatkajia, ja pellot tasaisesti pitkin kyliä. Tämän tien 9km pitkän tien varressa oli vielä Eu ajan alussa 3 sikalaa joista yksi suht suurikin, ja kaksi senaikaista keskikokoa suurempaa lypsämöäkin. Nyt viimeiset nelimahaiset kasvamassa naapurissa teuraaksi.

Niin, ja kai sitä on jotain tullut tehtyä oikein viljelytoimissa kun minulle sitä peltoa tarjotaan monessa tapauksessa suoraan vuokralle. Olen toistaiseksi kieltäytynyt lyhyellä uralla ja sanonut että palaan asiaan kun saan kaluston ja omat pellot siihen kuntoon ettei ne vaadi jatkuvaa huolenpitoa.
Kuitenkin se 200km välimatkaa asuinpaikan ja tilan välillä tekee sen ettei ihan iltaisin lähdetä valmettiin öljyjä vaihtamaan.

Pidän viljelystä, paikkojen kunnossapidosta mutta pidän myös nykyisestä palkkatyöstäni. Kaikessa näkee oman kädenjälkensä.


Ihan mielenkiinnosta missäpäin tilasi olikaan? Sen verta alhaisilta hinnoilta kuulostaa ettei nuo ainakaan tältä suunnalta ole. Tietysti tämä on varmasti tapauskohtaista. Joillakin alueilla siitä pellosta on kovakin kisa heti kun tarjolle tulee. Toisaalla taas kukaan ei suostu ottamaan edes ilman viljelykseen. Toisaalla ku peltoa ei ole tarjolla laajentajille niin sitä sitten raivataan lisää ja toisaalla lyödään puuntaimelle, kun ei kannata ja myydä tai vuokrata ei haluta. Silti ihmettelen jos niitä on sulle tarjottu ja intoa olisi alkaa päätoimiseksi niin nythän nuo hömppätuet ovat niin helppoja vaihtoehtoja pitää ylimääräistäkin peltoa "viljelyksessä", että tulevaisuutta ajatellen olisiko kannattanut? 
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: räckals - 18.12.17 - klo:07:40
Ollaan pohjoisella pirkanmaalla, niukinnaukin C1 alueella.

Haen kokemusta tästä palkkatyöstä toistaiseksi muualta suomesta ja odotan sitä hetkeä kun on sopiva lähteä asumaan tilakeskusta..
Todennäköisesti hetki tulee kun mahdolliset lapset alkavat olla kouluiässä.
Olen sanonut että tulen seuraavan vuokrakatkon aikana keskusteluun mukaan,
nyt on parempi puurtaa itse kuivaajat ja omat pellot kuntoon sillä ajalla mitä riittää.

Hömppää ja muuta on jo ollut liikaakin juurikin salaojitusten korjausten ja kaiken kaluston samanaikaisen porsimisen vuoksi,
tavoitteena olisi se että yksi lohko olisi latautumassa ja riistapelto vakiopaikassa missä hirvet ja karhut tuhoavat kaiken alleen jäävän..  ;D

Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: Last Man Standing - 18.12.17 - klo:08:20
>Haen kokemusta tästä palkkatyöstä toistaiseksi muualta suomesta ja odotan sitä hetkeä kun on sopiva lähteä asumaan tilakeskusta..
Todennäköisesti hetki tulee kun mahdolliset lapset alkavat olla kouluiässä.

Tuo on verrattavissa miltei siihen,että voitan lotossa jahka nyt vaan kerkiän lottoamaan

 8)
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: SKI - 18.12.17 - klo:09:23

Ei tuo välttämättä olisi niin kovin vaikea suoritus järkeistää tukia, tai no tietenkin jokaisella on siitä varmaan omat mielipiteensä. Eläinpuolella voisi nostaa eläinyksikkövaatimusta kunkin tukialueen satotasojen mukaan, eli siis käytännössä korotettua tukea saisi vain "maksimieläinmäärällä" olevat hehtaarit ja loput sitten normi tukien piiriin - ei varmaan olisi niille eläintilallisille ongelma jotka meinaa tulojakin saada elukoista? Luomussa voisi latausvuosilta laskea tuen normiviljelyn tasolle ja vain luomusatoa tuottavat hehtaarit saisivat luomutuet - tähän tosin pitäisi paneutua kunnolla kiertomahdollisuuksien poissulkemiseksi kun taitaa latausnurmet olla enimmäkseen säilörehua tms. Höpöheinistä olisi helppoa justeerata tai ainakin ohjata tukia uudestaan, riistapellon ja vln nurmen tuet voisi ainakin kääntää toisinpäin ja riistapeltoa sallia vain esim metsänreunaan rajoittuviin lohkoihin - tuollaiset nyt tulee ensimmäisenä mieleen itselle ja mielipiteitä on varmasti yhtäpaljon kuin on viljelijöitäkin.

Hyviä ajatuksia. Samaa mieltä olen. Mutta epäilen silti, että saataisiinko tuo toimimaan järkevästi ettei se byrokratia lisäänny. Sitten tuossa on se yksi ongelma, että miten määritellää hehtaarit joilta kerätään eläintenrehua ja miltä ei. Itsellä ainakin satotasot pomppii vuosittain sen verta, että varahehtaareita on oltava. Itse olen varahehtaarien tuotannonkin säilönyt tuleville vuosille, kun hinta on viljassa niin huono, ettei ole kannattanut myydä. Tämä näkyy sitten taas varastointi ongelmina mikä on toinen juttu. Kaikkein helpoin olisi jos tuon lhk korotuksen voisi maksaa niiden eläinyksiköiden perusteella, mutta sehän ei käynyt. En sitten tiedä pystyisikö tuonne ehk:n sisälle ymppäämään tuon korotusosan. Ongelma vain on ainakin se, että ehk kun on korvaus ei tuki niin velvotteita tulee taas lisää.


Kovin sekavalta kuulostaa lisätä vielä enemmän ehtoja ja rajoitteita.

Selkeytyksenä voisi toimia kaikkien eri nurmimuotojen saattaminen samalle viivalle. Eli ei erillisiä hömppiä eikä erillistä LHK eläinkorotusta, vaan niihin käytetty rahasumma joka ylittää perustason peltotuet jaettuna nurmipelloille. Siitä sitten ihan oman maun mukaan niittääkö peltoon, meneekö jonkun eläimen ruuaksi ja kuinka paljon alle ympäristötuen ehtojen maksimin lannoittaa - tai lannoittaako ollenkaan. Lisäehtona voisi vielä laittaa että pitää olla vähintään kolmea lajia kasvia kylvettynä ja kasvamassa, niin olisi kovasti viljelyä monipuolistavaa aina. Tällä tavalla ilman pakottamista viljatiloillakin olisi motivaatiota pitää nurmia viljelykierrossa ja laajentavillekin nautatiloille mahdollisuus saada kunnollista evästä ilman peltojen ostoa.
Mites sitten viljan rehuksi käyttävät tilat? Niiltäkö viedään LHK pois? Jos nurmien tukitaso on sama niin se pitäisi sitten olla reilusti alempi. Näillä hinnoilla nurmen kasvatus ilman lannoitusta ja vaikka kerran kesässä niitto ja siitä saatava palkka (500e) on aika hyvä korvaus tehtyyn työhön nähden. Tuo määrittelee sitten lähtevän vuokratasonkin. Tuo kolmenkasvin vaatimus taas on aivan hölmö tiloilla jotka käyttävät sen pellon tuotteet rehuiksi. On ne sitten nurmea tai viljaa. Ennestään jos hehtaarit on eläimiin nähden tiukalla niin pitää sitten vielä osa laittaa jollekkin muulle kasville ja ostaa puuttuvat rehut. Sioilla helpommin toteutettavissa kun voi viljellä vaikka kolmea viljaa, jos ei aleta nurmea vaatimaan, mutta olen ymmärtänyt, että nautatiloilla tästä olisi tullut hankaluuksia. Muutenkin nykyinen 30ha raja on turhan alhainen, ihan jo viljanviljelijöidenkin kannalta. Parempi olisi ollut jos vaihtelua pitäisi olla vuosittain. Tyylin ettei joka vuonna peräkkäin ole kauraa vaan laji vaihtuisi.

Itse en koe olevani aktiivisten jarru, täällä edelleen pellon hinta sarkaojallisessa 2000- hyvään salaojitettuun 6500€/ha.
Vuokrat 50... 350€/ha.

Enemmän lopettajia kuin jatkajia, ja pellot tasaisesti pitkin kyliä. Tämän tien 9km pitkän tien varressa oli vielä Eu ajan alussa 3 sikalaa joista yksi suht suurikin, ja kaksi senaikaista keskikokoa suurempaa lypsämöäkin. Nyt viimeiset nelimahaiset kasvamassa naapurissa teuraaksi.

Niin, ja kai sitä on jotain tullut tehtyä oikein viljelytoimissa kun minulle sitä peltoa tarjotaan monessa tapauksessa suoraan vuokralle. Olen toistaiseksi kieltäytynyt lyhyellä uralla ja sanonut että palaan asiaan kun saan kaluston ja omat pellot siihen kuntoon ettei ne vaadi jatkuvaa huolenpitoa.
Kuitenkin se 200km välimatkaa asuinpaikan ja tilan välillä tekee sen ettei ihan iltaisin lähdetä valmettiin öljyjä vaihtamaan.

Pidän viljelystä, paikkojen kunnossapidosta mutta pidän myös nykyisestä palkkatyöstäni. Kaikessa näkee oman kädenjälkensä.


Ihan mielenkiinnosta missäpäin tilasi olikaan? Sen verta alhaisilta hinnoilta kuulostaa ettei nuo ainakaan tältä suunnalta ole. Tietysti tämä on varmasti tapauskohtaista. Joillakin alueilla siitä pellosta on kovakin kisa heti kun tarjolle tulee. Toisaalla taas kukaan ei suostu ottamaan edes ilman viljelykseen. Toisaalla ku peltoa ei ole tarjolla laajentajille niin sitä sitten raivataan lisää ja toisaalla lyödään puuntaimelle, kun ei kannata ja myydä tai vuokrata ei haluta. Silti ihmettelen jos niitä on sulle tarjottu ja intoa olisi alkaa päätoimiseksi niin nythän nuo hömppätuet ovat niin helppoja vaihtoehtoja pitää ylimääräistäkin peltoa "viljelyksessä", että tulevaisuutta ajatellen olisiko kannattanut?

Oikeastaan vastasit itse jo omaan kysymykseesi, sen takia se eläinten tarvitsema pinta-ala otettaisiin keskisadosta - pitkällä juoksulla satotasojen vaihtelu tasoittaa tilanteen. Eli yksinkertaistettuna jos yhdellä hehtaarilla saa ruokittua tukialueen keskimääräisellä sadolla yhden eläinyksikön saa tältä hehtaarilta korotetun lhk tuen ja jos 100ha tilalla on vaikka 50ey saa 50ha korotetun tuen ja loput normaalin tuen. Tällä normituella voi halutessaan kasvattaa lisärehuja varmuuden vuoksi jos haluaa.Luomupuolella sama homma, eläintilan kiintiön ylimenevä tai kasvipuolen luomunurmi voitaisiin tulkita latauskesannoksi jos ei ole viljelysopimusta toiselle luomutilalle. Nämä voitaisiin valvoa luomutarkastuksen yhteydessä mikäli on ilmoitettu muuna kuin latauskesantona.

Ihan kauheasti tuskin lisäisi byrokratiaa nykyisestä kun nämä voisi pitkälle hoitaa tukihaun yhteydessä sähköisesti niinkuin moni muukin asia hoidetaan.
Otsikko: Vs: Viljanviljelyn kannattavuus tulevaisuudessa ?
Kirjoitti: ja101 - 19.12.17 - klo:06:50

Oikeastaan vastasit itse jo omaan kysymykseesi, sen takia se eläinten tarvitsema pinta-ala otettaisiin keskisadosta - pitkällä juoksulla satotasojen vaihtelu tasoittaa tilanteen. Eli yksinkertaistettuna jos yhdellä hehtaarilla saa ruokittua tukialueen keskimääräisellä sadolla yhden eläinyksikön saa tältä hehtaarilta korotetun lhk tuen ja jos 100ha tilalla on vaikka 50ey saa 50ha korotetun tuen ja loput normaalin tuen. Tällä normituella voi halutessaan kasvattaa lisärehuja varmuuden vuoksi jos haluaa.Luomupuolella sama homma, eläintilan kiintiön ylimenevä tai kasvipuolen luomunurmi voitaisiin tulkita latauskesannoksi jos ei ole viljelysopimusta toiselle luomutilalle. Nämä voitaisiin valvoa luomutarkastuksen yhteydessä mikäli on ilmoitettu muuna kuin latauskesantona.

Ihan kauheasti tuskin lisäisi byrokratiaa nykyisestä kun nämä voisi pitkälle hoitaa tukihaun yhteydessä sähköisesti niinkuin moni muukin asia hoidetaan.
Eiköhän kaikkein yksinkertaisinta olisi, jos tuo eläinyksikkö määrä per hehtaari nostettaisiin sellaiselle tasolle missä pitää olla. Eli ei jää sitä ylimääräistä ilmaan sinne pelloille?

Ollaan pohjoisella pirkanmaalla, niukinnaukin C1 alueella.

Haen kokemusta tästä palkkatyöstä toistaiseksi muualta suomesta ja odotan sitä hetkeä kun on sopiva lähteä asumaan tilakeskusta..
Todennäköisesti hetki tulee kun mahdolliset lapset alkavat olla kouluiässä.
Olen sanonut että tulen seuraavan vuokrakatkon aikana keskusteluun mukaan,
nyt on parempi puurtaa itse kuivaajat ja omat pellot kuntoon sillä ajalla mitä riittää.

Hömppää ja muuta on jo ollut liikaakin juurikin salaojitusten korjausten ja kaiken kaluston samanaikaisen porsimisen vuoksi,
tavoitteena olisi se että yksi lohko olisi latautumassa ja riistapelto vakiopaikassa missä hirvet ja karhut tuhoavat kaiken alleen jäävän..  ;D


Toivottavasti pääset keskusteluun mukaan. Tällä seudulla harvemmin on uudestaan huudateltu, vaikka sopparit yleensä 5 vuotiaita ovatkin. Sinänsä ihan hyvä ajatusmalli, mutta itse ole tottunut siihen, että jos jotain tulee tarjolle niin ei sitä toista kertaa tarjota.