http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005328984.htmlLöyty kokoomuksesta sentään yksi ihan fiksu tyyppi, Eero Lehti
Kansanedustaja Eero Lehti (kok) on ehkä eduskunnan rikkain mies. IS:n haastattelussa Lehti kertoo, miten Suomi saadaan kuntoon. Ensimmäisenä pitää purkaa työehtosopimusten yleissitovuus.
Eero Lehti tulee Sanomataloon haastateltavaksi Mannerheimintien toiselta puolelta, eduskunnan lisärakennuksesta Pikkuparlamentista.
Sen parkkihalliin hän on jättänyt Jaguarinsa, yhden monista. Jaguarit ovat Lehden hobby – harrastus. Hän ei edes ole varma, montako hänellä tällä hetkellä on.
– En muista, toistakymmentä. En ole laskenut, multa ostetaan niitä ja mulle myydään niitä, hän sanoo.
Lehti oli pääministeri Alexander Stubbin (kok) talouspoliittinen neuvonantaja, Petteri Orpon hallinnossa vastaavaa roolia ei ole. Oli hänellä rooli tai ei, mielipiteitään hän ei salaile.
Mikä on Eero Lehden mielestä Suomen talouspolitiikan suurin ongelma? Näkemys tulee ilman hetkenkään epäröintiä:
– Yleissitovuus. Se tekee Suomesta kroonisesti sairaan.
Lehti on taistellut ja taistelee henkeen ja vereen, että Suomessa poistettaisiin työehtosopimusten yleissitovuus. Suomen Yrittäjät on samalla asialla. Lehti itse oli järjestön puheenjohtaja 2002–2008.
Eduskunnassa, jonka osaamiselle hän ei tosin suurta painoa anna, Lehti on huutavan ääni korvessa. Hän toteuttaa omaa agendaansa siinä määrin, että osaa suututtaa tarvittaessa omatkin.
Se on aika pieni joukko, joka on edes kiinnostunut, miten Suomella todellisuudessa menee.
Lehti on samanlainen talouspolitiikan toisinajattelija kuin Tuure Junnila (kok) oli ulkopolitiikassa 70-luvulla. Sellaisille ei ole yleensä sijaa politiikan majataloissa.
– Jos olisin tällä elämänkokemuksella jees-mies eduskunnassa, laiminlöisin velvollisuuteni, Lehti sanoo.
– Eduskuntaan tulee ihmisiä etujärjestöistä, siellä ne ovat oppineet vaatimisen ja jakamisen. Maaseudulta, joka elää tukien varassa, tulee keskustalaisia. Koko keskustapuolue on läpeensä kyllästetty tukiajattelulla.
Kansanedustajat ovat jakoihmisiä
– Kansanedustajat ovat pääsääntöisesti jakoihmisiä. Ne tulevat eduskuntaan jakamaan ja toteuttavat itseään jakamalla etuuksia taustaryhmilleen. Se on aika pieni joukko, joka on edes kiinnostunut, miten Suomella todellisuudessa menee.
Siitä kertoo Lehden mukaan myös se, ettei kymmeneen vuoteen ole saatu rakenteellisia ongelmia korjattua. Suomi on matkalla suohon.
Pääministeri Juha Sipilällä (kesk) on yrittäjätausta, kuten Lehdelläkin. Sattumalta herrat ovat myös kaksi eduskunnan rikkainta miestä. Lehti ei arvioi, kumpi on ykkönen.
Lehti on myynyt omaisuuttaan. Keskisuomalainen osti neljä vuotta sitten hänen Lehtiyhtymä-konserninsa, joka julkaisee kaupunki- ja ilmaisjakelulehtiä. Hän omistaa yhä perustamansa Taloustutkimus Oy:n, joka tekee muun muassa puoluegallupeja. Siitä hän ei aio luopua. Syy on ”lukkarinrakkaus” tutkimuspuoleen.
Lehden mukaan Sipilän yrittäjätausta näkyi alussa, muttei enää.
– Hänen perusstrateginen virheensä oli luovuttaa oikeus yhteiskuntasopimuksesta sopijaosapuolille. Sen jälkeen häneltä meni uskottavuus.
Lehden mielestä pääministeri pelästyi, että julkinen paine tulee niin suureksi, ettei hän hallitse tilannetta.
– Hänellä olisi ehkä vielä viimeinen mahdollisuus panna työmarkkinatilanne normaaliin markkinaehtoiseen toimintaan ja ryhtyä karsimaan erilaisia vastikkeettomia etuisuuksia.
– Mutta kyllä minä olen aika huolestunut, miten tätä maata voidaan johtaa ja kyetään johtamaan. Voidaanko tätä johtaa, kun ay-liikkeellä on niin paljon valtaa ja voimaa valtiovaltaan nähden?
Lehdellä on selkeä resepti siihen, millä Suomi selviää.
Pelkän orastavan talouskasvun varaan hän ei laske. Talouskasvua on tukenut hänen mukaansa dollarin heikkous ja vaihtelu, mikä on auttanut Suomen ulkomaankauppaa. Sen varaan ei kuitenkaan voi nojata.
Ja vielä kerran – yleissitovuus!
On siis palattava ”suureen saatanaan” – yleissitovuuteen.
Lehden mukaan syksyn liittokierroksella nimenomaan yleissitovuudesta pitäisi päästä eroon. Se kävisi niin, että Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok) sanoisi, että EK:n liitot eivät enää tee yleissitovia sopimuksia ollenkaan.
Pari vuotta takaperin EK ilmoitti, ettei ole enää edes neuvotteluosapuoli.
– Minä purkaisin yleissitovuuden vetoamalla myös siihen, että perustuslaki takaa sopimuksen tekemisen ja tekemättä jättämisen kaikille osapuolille.
Yleissitovuus on vastoin perustuslain henkeä ja sanaa, Lehti väittää.
– Jos tehdään yleissitovia sopimuksia, jokaisen sopijaosapuolen pitää omatoimisesti antaa suostumus siihen, että hän on sopimuksessa mukana.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta pui näkyvästi muun muassa sote-lakien perustuslainmukaisuutta. Lehden mukaan valiokunta ei käsittele yleissitovuutta, koska ”ei uskalla”. Edes kokoomuslaiset eivät henno koskea pyhään asiaan.
– Minusta yleissitovuuden juridinen pohja pitäisi tutkia. Ei voi nykyisen perustuslain mukaan olla yleissitovia sopimuksia, se on juridisesti mahdotonta.
Samaan syssyyn Lehti lopettaisi työnantajilta ay-maksujen tilitysvelvollisuuden liitoille ja maksujen verovähennysoikeuden. Ei sellaista ole Ruotsissakaan. Ay-liike on kuitenkin uhannut yleislakolla, jos näihin puututaan.
– Siihen ei ole kenelläkään enää hinkua, Lehti sanoo yleislakolla uhittelusta.
Hänen mukaansa ay-liike liioitteli rankasti yleisömäärää, joka osallistui Rautatientorin mielenosoitukseen kaksi vuotta sitten. Ay-liikkeen mukaan Rautatientorilla osoitti yhteiskuntasopimusta vastaan mieltä yli 30 000 ihmistä, Lehden laskuopin mukaan paikalla oli alle 10 000 ihmistä.
– Ihmiset ovat nykyään valistuneita, he haluavat, että heitä kohdellaan yksilöinä. Yleislakkojen aika on ohi.
Kansanedustajille tulospalkkaus
Kansanedustajakollegoitaan Lehti katsoo usein ihmetellen, mutta hän myöntää pehmenneensä, kun ikää on tullut. Lehdestä on tullut sosiaalisempi.
Toki hän silti panisi koko eduskunnan uuteen kuosiin. Hänen mukaansa edustajille pitäisi maksaa tulospalkkaa sen perusteella, miten kansantalous pärjää.
– Minun ehdotukseni on, että kansanedustajien kulukorvaus, noin 950 euroa, sidotaan bruttokansantuotteen kasvuun.
Jos bkt:n kasvu olisi esimerkiksi kolme prosenttia, kansanedustaja saisi täyden kulukorvauksen, muuten ei.
– Siihen tulisi myös ministeriöiden keskusvirastojen ylin johto. Kun tuloksesta aletaan puhua, se aina paranee. Nyt kaksi kolmasosaa kansanedustajista on kiinnostunut vain siitä, miten he tulevat valituiksi seuraavalla kerralla.
Kolmen eduskuntakauden perusteella Lehti sanoo myös, että valtiovarainministeriön virkamieskunta on kyvyiltään puutteellista, kuinka muutenkaan.
– Ehkä uskallan sanoa, että valtiovarainministeriön vero-osasto on ammattitaidotonta. Ne eivät ymmärrä talouden dynamiikkaa. Ne ovat kirjansa lukeneet ja väitöskirjansa tehneet, mutta ovat etäällä arkielämästä.
Lehti ei nimeä ketään, mutta hänen mukaansa tosiasioita pitää katsoa silmiin.
Mutta tässä haastattelussa on taas haukuttu kaikki. Onko Suomen politiikassa ketään, jota kehuisit?
– Johannes Virolaiselle nostan hattua, hän ei kahminut itselleen mitään etuuksia.
Ja löytyypä jopa yksi kokoomuslainenkin, jolle Lehti lämpenee.
– Jan Vapaavuorelle annan suuren plus-luvun. Hän on itsepäinen, määrätietoinen, kunnianhimoinen.
Kesken kaiken Lehti kuitenkin muistaa Vapaavuoren puheet kauppakeskusten turmiollisuudesta, joita yrittäjät eivät unohda. Ja Virolainenkin oli jakopoliitikko.
Mutta täydellisiä ihmisiähän ei ole, kauppaneuvos sanoo lopuksi. Ja myöntää, ettei itsekään sellainen ole.
– Eihän täydellistä ihmistä olekaan. Mannerheim ei ollut täydellinen, eikä Ryti, Kekkosesta nyt puhumattakaan.
Todettakoon lopuksi, ettei Lehti aio pyrkiä enää seuraavissa vaaleissa eduskuntaan – tämä ei siis ole mainosjuttu. Sekään ei pänni, ettei kokoomus ole nostanut häntä ministeriksi.
– Voisin olla ministerin erityisavustaja vaikka ilman palkkaa, mutta en ministeri. Sitä rääkkiä en kestäisi.
