Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 08.10.17 - klo:10:33

Mun petita kallistuu enemän jokaisesta sadekuurosta. Eilen ennen sade vehnä ehkä 30%, itänny ja vaaleanpunaisia jyviä seassa. Kärrykuivuri on hyvä keksintö.

Ei mun rypsien hinta ole ainakaan noussu yhtään sadepäivinä, korjuukustannukset kyllä kallistuu.

Heh he. lakoontuu enemän. Meneekö laatuu mikskään, varisee jonkin verran varmaan?

https://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/157997-katosyksy-syo-entisestaan-tulevaisuudenuskoa

Kyl se vähän näin on. Varsinkin kun heikkoja vuosia on täs ollu jo useampia, hieman sijainnista riippuen tietty.

Joo en kyllä ensimmäisenä laittaisi Länsi- ja Keski-Uusimaata pahimmaksi katoalueeksi, vaikka sadetta tulikin enemmän kuin eteläisessä Varsinais-Suomessa. Kuivahko vuosi tämä kokonaisuudessa oli, ja nyt sitä vettä sitten tulee. 20 mm näkyy olevan mittarissa, yhteensä lokakuussa 56 mm. Voi joutua viimeisiä öljykasvipeltoja odottelemaan, koska niissä jotenkin tarttuu savi helpommin pyörään.

-SS-

Aivan, täällä Länsi-Uusimaalla tuskin ollaan lähelläkään pahinta tilannetta. Puimatonta alaa ei varmaan kovin yleisesti täällä jää. Itellä vehnää ilmeisestikin jää peltoon n. 15-20%. Ja onpahan eka kerta sit omassa muistissa, joka ulottuu 70-luvun alkuun. -87 oli todella hankala, mutta kaikki tuli pellolta poistettua, tosin pitkälti järjettömällä noin 40% kosteudella. Eilen puoli kuivurillista tuli puitua, ennen kuin rankkasade lopetti touhun. Sekin erä olis vaan pitäny jättää puimatta, tai ainakin kipata jonnekin ihan muualle kuin kuivuriin.

Näkyy vaan vaihtelu olevan aikalaista, kun eilen illalla lokakuun saldo meni jo yli 80mm ja viime yöstä lähtien ei kovin montaa sateetonta hetkeä ole ollut. Veikkaan, että illalla saldo on selvästi yli 100mm. Olen ulkoistanut sademäärän mittauksen naapurille, ja tieto tulee iltaisin.

Ja eihän se kesän kokonaissaldo kaikkea kerro, niin paljon riippuu koska sitä vettä on tullut. Näillä nurkilla isoin ongelma (veden osalta) oli touko- kesäkuu, kun vesi seisoi oraspelloilla. Kuivahkoksi en kyllä kesää voi luonnehtia, mitenkään.

Näillä nurkilla isoin ongelma (veden osalta) oli touko- kesäkuu, kun vesi seisoi oraspelloilla. Kuivahkoksi en kyllä kesää voi luonnehtia, mitenkään.

Taidan muistaa sen alkukesäisen Lohjanharjua pitkin ja sen itäpuolella kulkeneen ukkoskuuroalueen, me jäätiin näistä paitsi, Nummipusulassa jo olivat tiet märkänä monena aamuna kun tulin Lohjalle töihin.

-SS-

5.6   10mm
8.6   35mm
12.6  21mm
13.6   3mm
20.6  13mm
21.6  3mm
25.6  8mm
26.6  6mm
-------------
      99 mm
Eikä se heinäkuukaan kovin sateeton ollut, eikä elokuu... Täällä Lohjan, öööö? eteläpuolella.


Ja nyt tuli naapurilta päivän välitieto, 22mm. Tekee sit tälle kuulle 104mm ja lisää tulee koko ajan.

                      SALO
5.6   10mm     7mm
8.6   35mm     14mm
12.6  21mm    21mm
13.6   3mm     4mm
20.6  13mm   11mm
21.6  3mm     0mm
25.6  8mm     2mm
26.6  6mm     6mm
---------------------------
      99 mm      66,5 mm (kokonaissade, kymppejä yli noissa yksittäisissä)
Eikä se heinäkuukaan kovin sateeton ollut, eikä elokuu... Täällä Lohjan, öööö? eteläpuolella.


Ja nyt tuli naapurilta päivän välitieto, 22mm. Tekee sit tälle kuulle 104mm ja lisää tulee koko ajan.

Lisäsin tuohon listaan noin 100 km päässä länteen. Se Sahara-ilmiö on juuri tätä.

-SS-

Vuosi 1987 toistuu niin usein jutuissa täällä ja myös uutissivustojen säänsiunailujutuissa, että olis mukava saada tilastotietoa siitä, millainen se kasvukausi  oikeasti oli? Eli lämpösummat ja sadekertymät ja siinä rinnalla vertailuna tämä kasvukausi.
Voisko joku tilastonikkari nähdä sen vaivan?

 Ajelin äsken Turusta Alastarolle, Loimaan kautta. Sen kummemmin tarkasti seuraamatta näin tien varressa yhteensä kaksi kaurapeltoa puimatta. Kait tästä jonkin päätelmän voi vetää? Varsinais-Suomessa lienee melko hyvällä hollilla puinnit?

Vuosi 1987 toistuu niin usein jutuissa täällä ja myös uutissivustojen säänsiunailujutuissa, että olis mukava saada tilastotietoa siitä, millainen se kasvukausi  oikeasti oli? Eli lämpösummat ja sadekertymät ja siinä rinnalla vertailuna tämä kasvukausi.
Voisko joku tilastonikkari nähdä sen vaivan?

Ongelma oli roudan paksuus; kylvöille ei päässyt savimaalla ennen toukokuun loppua. Savimaa kun ei kanna ennen kuin routa on sulanut salaojista.

Kesä oli juhannukseen asti kylmä, räntää vihmoi ja niin edespäin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Paskaperse - 08.10.17 - klo:17:34

Vuosi 1987 toistuu niin usein jutuissa täällä ja myös uutissivustojen säänsiunailujutuissa, että olis mukava saada tilastotietoa siitä, millainen se kasvukausi  oikeasti oli? Eli lämpösummat ja sadekertymät ja siinä rinnalla vertailuna tämä kasvukausi.
Voisko joku tilastonikkari nähdä sen vaivan?

Ongelma oli roudan paksuus; kylvöille ei päässyt savimaalla ennen toukokuun loppua. Savimaa kun ei kanna ennen kuin routa on sulanut salaojista.

Kesä oli juhannukseen asti kylmä, räntää vihmoi ja niin edespäin.

-SS-

1987 oli aivan saatanallisen kylmä talvi. Routaa kertyi paksusti...

Kaverini joka meni inttiin 1987 muistaa aina siitä mainita kuinka kylmää oli...

Muistaakseni 87 syksy oli sateinen. Pellot pehmeitä.

Ajelin äsken Turusta Alastarolle, Loimaan kautta. Sen kummemmin tarkasti seuraamatta näin tien varressa yhteensä kaksi kaurapeltoa puimatta. Kait tästä jonkin päätelmän voi vetää? Varsinais-Suomessa lienee melko hyvällä hollilla puinnit?

Mites syysviljatilanne? Entä syysmuokkaukset yleensä?

Vuosi 1987 toistuu niin usein jutuissa täällä ja myös uutissivustojen säänsiunailujutuissa, että olis mukava saada tilastotietoa siitä, millainen se kasvukausi  oikeasti oli? Eli lämpösummat ja sadekertymät ja siinä rinnalla vertailuna tämä kasvukausi.
Voisko joku tilastonikkari nähdä sen vaivan?

  muistan  hyvin  päivän 20.9 1987 oltiin ohraa puimassa. Isä katteli kauraa ja sanoi  menee kaksiviikoo ennekunin tota puida voi. Kuoli samana iltana.

Vuosi 1987 toistuu niin usein jutuissa täällä ja myös uutissivustojen säänsiunailujutuissa, että olis mukava saada tilastotietoa siitä, millainen se kasvukausi  oikeasti oli? Eli lämpösummat ja sadekertymät ja siinä rinnalla vertailuna tämä kasvukausi.
Voisko joku tilastonikkari nähdä sen vaivan?

-87 vuodelta on kyllä säätiedot tallesa, ei maksa vaivaa niitä kaivella esiin. Sateista oli mutta myös lämmintäkin.Peltojen kantavuus suurempi ongelma korjuuolosuhteissa.

-87 tuli helvetin kovat hallat heinäkuussa. Viljojen kehitys loppui siihe. Ohrat painoi jopa alle 40-kiloa/hehto, vehnät ei valmistunut ollenkaan. Kaurat ja rypsit onnistui parhaiten. Rukiin kohtaloa en muista, kait sekin meni vi*uiksi. Katokorvauksia ja katolainaa sai melkein kaikki.
Puinnit ainakin täällä saatiin tehtyä siltäosin mitä kannatti puida.

1986 syksy oli tosi sateinen. Silloin ei paljoa syysviljoja saatu kylvöön. Talvi oli täälläpäin lähes lumeton ja kylmä Pakkanen vei ne vähätkin syyskylvöt. Olin itse 1987 talven armeijassa. 38 astetta oli tammikuun alkupäivinä pakkasta Parolannummen vartiotuvan ikkunassa kun lähdettiin kasarmiväijykierrokselle.
Joskus lomilla yritin hiihtää kotona, mutta kynnöksellä oli niin vähän lunta, ettei siinä pystynyt hiihtämään.
Roudan takia kylvöille päästiin vasta ihan toukokuun lopulla ja esim Somerolla vasta kesäkuun puolella. Kesä oli viileä ja erityisesti elokuussa lämpösummaa kertyi hitaasti. Sademäärät eivät ihan mahdottomia olleet, mutta viileys vähensi haihduntaa. Lämpösumma ei oikein etelässäkään riittänyt viljojen valmistumiseen. Pakkanen valmistutti viljat ja erityisesti vehnä jäi vihreäksi ja haisi ihmeelliselle vielä kuivattunakin.
Syksyllä -87 aloitin Tuorlan kokkarekoulun. Siellä yritettiin pelastaa uuden Runar-vehnän siemen laittamalla vehnät seipäälle.
Lokakuun alussa oli parinviikon kuiva kausi, jolloin puitiin paljon ja nostettiin sokerijuurikkaat. Maan kantavuuden kanssa ei ainakaan täällä ollut suurempia ongelmia, vaikka lisäojitukset on tehty pääosin vasta tuon jälkeen.