Jos maito tuodaan Helsinkiin ollaan noin Kokkolan korkeudella, jos Turkuun niin pooooohjaaaanmaaan eteleosissa.
Eikös se maito käsitellä Hämeenlinnan meijerissä, tuskimpa siellä hygieniataso paljoa huonompi kuin Ruotsissa
Ja se maito on tasantarkkaan sen verran halvempaa, jotta tarkoitetut määrät saadaan myydyksi, loppu onkin sitten valiosta kiinni.
Tämä maidonostoasiahan on tietysti periaatekysymys. Se on myös vastuunottoa suomalaisesta maanviljelyksestä. Vastuuta siitä, että saamme syödä kotimaassa tuotettua ruokaa. Kuka sitä arvostaa , kuka ei.
Eikö maamme maatalouden ja siitä huolissaan olemisen kuuluisi koskettaa muutakin kuin maitotaloutta ja c-aluetta.
Neuvotteluja neuvottelujen perään komission kanssa, joista on tultu suu korvissa kehuen saavutettua torjuntavoittoa, jonka kanssa voidaan elää.
141-sopimus olisi koplaamalla perustuslakiin saavutettu parempi lopputulos.Tärkkelysperuna uhrattiin myöskin, jotta c-alueen 142-sopimus olisi ollut mahdollisimman hyvä, vaikka virrankoski teatterillisesti asiaa laitettiin moittimaan.
Nyt vasta vanhanen sanoi tavoitteeksi otettavan koko Suomen saamiseksi yhden tukielementin piiriin.Pelkkää populismia ja hätää romahtavasta kannatuksesta ja lausunto joutaa samaan romukoppaan kepulien vaalilupauksen kanssa, missä muka niin ollaan huolissaan maaseudun tulotasosta.
kepulien viimeaikainen maatalouspolitiikka on ollut vain ja ainoastaan c-alueen kotoeläintilojen suojelua, ei mitään muuta, eikä aitoa huolta maaseudusta.
Esimerkkinä poisjäänti merkittävästä Eurooppalaisesta maaseutualan näyttelystä.
Maidon tuonnilla Ruotsista on kauaskantoisemmat vaikutukset, kuin pitkään aikaan millään muulla.
Joko olisi aika maamme maatalouspolitiikassa nähdä jotakin muutakin, kuin perspektiivi paskaisen lehmänhännän takaa.