Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 26.06.17 - klo:16:13

...sivutoimiviljelijä ...on tyhmä....

...täysaikainen viljelijä ....on viisas...

Tämä jako tuli Nuorten Tuottajien tupailtoihin kiihotuspuheisiin jo puoli vuosisataa sitten. Silloin vaadittiin mm. pakkolunastuksia, joilla ne ilkeät sivutoimivirkamiesviljelijäloiset saataisiin häädetyksi pois. Jopa yleispolitiikassa käytettiin rakennemuutoskeskusteluissa seuraavaa jaottelua:

1. Eturivin tilat
2. Sosiaaliset tilat
3. Hävitettävät tilat

Eli hävitettäviä tiloja käytettäisiin eturivin tilojen koon tervehdyttämiseen, käyttämällä tukia ja parhaimmillaan hävitettäville tiloille laitettavia rangaistuksia. Sosiaaliset tilat olisivat Oulun Läänin ja Lapin läänin vakailla äänestäjäalueilla tuettavia tiloja, aluepoliittisin perustein. Näistä keskusteluista syntyi ainakin se keppi, tilojen luovutuksia rajoitettiin selville sivutoimiviljelijöille, jos paikkakunnalla oli yksikin sopiva eturivin tila.

En tiedä, onko tavoite toteutunut, Laki oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata ehkä päättyi pikkasen liian aikaisin, 1998 ? Olisikohan esimerkiksi Joensuun Kartano edes voinut siirtyä Wahlroosille, jos lakia ei olisi kumottu kolmea vuotta aikaisemmin ?

-SS-

 Eikös tuo ollut keskustapuolueenkin suunnitelmissa samantyylinen, olikohan ne jotain perustiloja joita piti kylään saada ja muutolisivat olleet aputiloja näille, vähän niinkuin torppareita ennenvanhaan.
  Sen suunnitelman vuodettua julki nousi Vennamon pientalonpojat jonkinlaisella jytkyllä nekin..

Lainaus käyttäjältä: Make - 26.06.17 - klo:09:38

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 26.06.17 - klo:08:46

Tällä alalla menee ihan tasaisesti kaikilla kohti hanurin syvyyksiä 😂😂

Mää en vaan tajua miksi sitä pitäisi kadehtia joka JOUTUU ostamaan kalliita työkaluja saadakseen työnsä tehtyä. Mikäs ihme se on, että yli 300 lypsävän lehmän tilakombot tai tuhannen mullikan porukat ostelevat tuollaisia 😂😂

Se oli ihme, että joitakin vuosia sitten 20-30 lehmän puuhalat ostivat itselleen 200 tonnin rehuketjuja. Pienin tila jolla on ajosilppuri (uutena ostettu) taitaa olla 22 lehmäinen. Onneksi nämä ajat ovat ohi.

Eiköhän oo useampi ajosilppuri 0-lehmäsillä. Meillä on urakoitsijat silpunneet rehut parikymmentävuotta, eikä kummallakaan urakoitsijalla ole yhtään lehmää.
Myöskään paaliurakoitsijalla ei ole lehmiä.

Täällä menee niin, että urakoitsijat ovat hinnoitelleet itsensä ulos. Tai sit se D-arvo 620-640 ei vaan enää riitä

Suomessa urakoitsijoilla on aivan vääränlainen stradegia kerätä asiakkaat konehallinsa ympäriltä. Heidän pitäisi hankkia lavetti ja asiakkaat sitten Hankoniemeltä Lappiin. Tällä tavalla tulisi koko kesä työllistettyä ja D-arvotkin pysyisivät kurissa.

Voi olla, että olen kateellinen, ehkä en. Lähinnä mua ihmetyttää tuo kalliiden koneitten pieni käyttöaste, kun samaiset tyypit valittaa, että ei kannata. Kiinnostaisi tietää se todellisuus. Itketäänkö turhasta vai vedetäänkö vaan velkavipua sen verran tappiin, ettei pankki pysty kaatamaan tilaa. Puheet ei siis vastaa tekoja.

Koneita saa siis mun puolesta ostaa, kuinka ja paljon, mutta sitten pitäisi itkut pitää ominaan. Ei ole minulta pois, jos joku vielä haluaa tilaansa kehittää. Monesti olen todennut tälläkin sivustolla, että tilaa voi tosin kehittää myös huomattavasti pienemmillä panostuksilla ja paljon kannattavammin, mutta ne ei tietysti näy alan julkaisuissa. Toki jos kaikki muu kehitys on jo tapissaan, niin silloin voi olla varmaan perusteltua tehdä hiukan kyseeenalaisiakin koneinvestointeja. Maailma on silloin valmis...

Voi olla, että olen kateellinen, ehkä en. Lähinnä mua ihmetyttää tuo kalliiden koneitten pieni käyttöaste, kun samaiset tyypit valittaa, että ei kannata. Kiinnostaisi tietää se todellisuus. Itketäänkö turhasta vai vedetäänkö vaan velkavipua sen verran tappiin, ettei pankki pysty kaatamaan tilaa. Puheet ei siis vastaa tekoja.

Koneita saa siis mun puolesta ostaa, kuinka ja paljon, mutta sitten pitäisi itkut pitää ominaan. Ei ole minulta pois, jos joku vielä haluaa tilaansa kehittää. Monesti olen todennut tälläkin sivustolla, että tilaa voi tosin kehittää myös huomattavasti pienemmillä panostuksilla ja paljon kannattavammin, mutta ne ei tietysti näy alan julkaisuissa. Toki jos kaikki muu kehitys on jo tapissaan, niin silloin voi olla varmaan perusteltua tehdä hiukan kyseeenalaisiakin koneinvestointeja. Maailma on silloin valmis...

Noilla isoilla tiloilla rehunteon urakkakustannus on rapiat 50 tonnia vuodessa, siihen sitten lisälasku madaltuneesta D-arvosta 20 tonnia ja haitta maitomäärän putoamisesta 30 tonnia. Jos pari tuollaista tilaaa ostaa yhteisen koneen vanhat rojut käsirahana, niin matematiikka osoittaa kyl tilanteen parantuvan.

Ja saman tuo ajosilppuri maksaa kun iso noukinvaunu ja sellainen traktori joka sitä oikeasti jaksaa vetää ja pyörittää 😂😂

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/arla-nostaa-maidon-tuottajahintaa-kaikille-omistajatuottajilleen-1.196068

Niin mutta eihän Suomessa ole omistajatuottajia

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 27.06.17 - klo:20:32

Voi olla, että olen kateellinen, ehkä en. Lähinnä mua ihmetyttää tuo kalliiden koneitten pieni käyttöaste, kun samaiset tyypit valittaa, että ei kannata. Kiinnostaisi tietää se todellisuus. Itketäänkö turhasta vai vedetäänkö vaan velkavipua sen verran tappiin, ettei pankki pysty kaatamaan tilaa. Puheet ei siis vastaa tekoja.

Koneita saa siis mun puolesta ostaa, kuinka ja paljon, mutta sitten pitäisi itkut pitää ominaan. Ei ole minulta pois, jos joku vielä haluaa tilaansa kehittää. Monesti olen todennut tälläkin sivustolla, että tilaa voi tosin kehittää myös huomattavasti pienemmillä panostuksilla ja paljon kannattavammin, mutta ne ei tietysti näy alan julkaisuissa. Toki jos kaikki muu kehitys on jo tapissaan, niin silloin voi olla varmaan perusteltua tehdä hiukan kyseeenalaisiakin koneinvestointeja. Maailma on silloin valmis...

Noilla isoilla tiloilla rehunteon urakkakustannus on rapiat 50 tonnia vuodessa, siihen sitten lisälasku madaltuneesta D-arvosta 20 tonnia ja haitta maitomäärän putoamisesta 30 tonnia. Jos pari tuollaista tilaaa ostaa yhteisen koneen vanhat rojut käsirahana, niin matematiikka osoittaa kyl tilanteen parantuvan.

Ja saman tuo ajosilppuri maksaa kun iso noukinvaunu ja sellainen traktori joka sitä oikeasti jaksaa vetää ja pyörittää 😂😂

Mitä se 50 tonnia sisältää? Koneen, kuskin, polttoaineen huollon/korjaukset, vakuutukset, pääoman korkovaatimuksen, varastoinnin jne. Ehkä jopa alvinkin. Ei kai se oma konekaan pyhällä hengellä liiku. Oma konekin voi mennä rikki tai tulla sade, jolloin D-arvo tippuu. Satuin kattomaan tänään rosvolaivan propagandajulkaisuja ja Elovaara harmitteli viime kesän huonoa säilistä. Ei liittynyt mitenkään koneisiin se juttu, mutta oma silppurihan silläkin tilalla on...

Ymmärrän kyllä sun pointin. Osa laskee konehankinnalleen sen vaihtoehtoisen kustannuksen, kun kaikki menee pieleen urakoitsijan toimesta. Laskelma saadaan näyttämään siltä, miltä sen halutaan näyttävän. Näistähän on keskusteltu jo noissa navettainventointi-keskusteluissa.

Paljonko tuolla 50 tonnilla (alv0) ajattaa rehua? Onko joku 500-550 ha eli 2 kertaa reilu 250 ha? Siis tarkoitan silppurin osuutta. Omallakin silppurilla tarttee ne samat kärry- ja siilomiehet sekä niiton ja karhotuksen.

Noilla isoilla tiloilla rehunteon urakkakustannus on rapiat 50 tonnia vuodessa, siihen sitten lisälasku madaltuneesta D-arvosta 20 tonnia ja haitta maitomäärän putoamisesta 30 tonnia. Jos pari tuollaista tilaaa ostaa yhteisen koneen vanhat rojut käsirahana, niin matematiikka osoittaa kyl tilanteen parantuvan.

Ja saman tuo ajosilppuri maksaa kun iso noukinvaunu ja sellainen traktori joka sitä oikeasti jaksaa vetää ja pyörittää 😂😂

Kysyttävää päkkäriltä kunen asiaa tunne; alentunut D-arvo siis tiputtaa maitomäärää ?

Millanen on aikaikkuna jolloin "isolla" tilalla D:n madaltuminen aiheuttaa ton n.20 tonnin lisälaskun ?

Maitomäärän putoominen 30 tonnia, vastaako noin 100 000 l maitoa ?

Tulee mieleen miksi urakoija sitten tulee tekemään rehua aina sellaseen aikaan kun D-arvo aiheuttaa ton yhteensä 50 tonnin tappion ?

Onhan noita isoja tiloja jotka ovat rehut teetättäneet urakoitsijoilla ja aika nopeasti palanneet omiin ketjuihin.

Maidonhinnan suunta oikea.

Meillä paalirehu, ei tehdä apetta, jaetaan väkirehua 4x päivässä ja lypsetään parsinavetassa 2 kertaa päivässä.

Mikään noista ei ole muotia, mutta oltiin top500 tilojen listalla 50 parhaan sakissa ja ell on käynyt viimeksi hoitamassa lehmiä joskus Tammikuussa.

Likipitäen kaikki vehkeet rehu ja maapuolelle on yhteisiä toisen tilan kanssa, ollut jo kohta 10 vuotta ja romut vaan lisääntyy. Mitään ei olla uutena taidettu ostaa, no ollaanpas, halontekokone joka on kolmen kimpassa joka on mulle lähinnä harrastepeli koska talo lämpiää sähköllä.

Kalusto on halpa ja tehokas, korjuuala vuosittain vajaa 300ha ja vähän urakointia päälle. Länttejä on paljon ja hajallaan, osa kaukanakin. Tankkimaidon pitoisuudet ei paljoa seilaa, niitetään yleensä kerralla kaikki lypsävien eväät nurin ja kahdella vanhalla paalainkäärimellä lyödään karhotuksen jäljiltä nippuun.

Päässä ei ole Faban tai semexin lakkia, jalostetaan miten jalostussuunniitelija neuvoo. Jalostukseen ei liity intohimoja mutta eteenpäin koitetaan mennä.

Nurnirehuun liittyy intohimoja ja sen uskallan väittää näkyvän navetassa.

Ei lehmän lypsystä kannata tehdä liian yksinäistä ja hankalaa, tulos on parantunut joka vuosi maitomäärän ja tuotoksen noustessa.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.06.17 - klo:21:20

Noilla isoilla tiloilla rehunteon urakkakustannus on rapiat 50 tonnia vuodessa, siihen sitten lisälasku madaltuneesta D-arvosta 20 tonnia ja haitta maitomäärän putoamisesta 30 tonnia. Jos pari tuollaista tilaaa ostaa yhteisen koneen vanhat rojut käsirahana, niin matematiikka osoittaa kyl tilanteen parantuvan.

Ja saman tuo ajosilppuri maksaa kun iso noukinvaunu ja sellainen traktori joka sitä oikeasti jaksaa vetää ja pyörittää 😂😂

Kysyttävää päkkäriltä kunen asiaa tunne; alentunut D-arvo siis tiputtaa maitomäärää ?

Millanen on aikaikkuna jolloin "isolla" tilalla D:n madaltuminen aiheuttaa ton n.20 tonnin lisälaskun ?

Maitomäärän putoominen 30 tonnia, vastaako noin 100 000 l maitoa ?

Tulee mieleen miksi urakoija sitten tulee tekemään rehua aina sellaseen aikaan kun D-arvo aiheuttaa ton yhteensä 50 tonnin tappion ?

Tähän tekisi mieli vastata ihan ajan kanssa ja oikein!!!

Väkirehun hinta on tässä se muuttuja.... jos vilja on näin halpaa kuin nyt, niin D arvolla ei ole mitään väliä. Säilörehun syötön minimointi parantaa tulosta... ainostaan elukoiden kuolleisuus kasvaa.

Maidonhinnan suunta oikea.

Meillä paalirehu, ei tehdä apetta, jaetaan väkirehua 4x päivässä ja lypsetään parsinavetassa 2 kertaa päivässä.

Mikään noista ei ole muotia, mutta oltiin top500 tilojen listalla 50 parhaan sakissa ja ell on käynyt viimeksi hoitamassa lehmiä joskus Tammikuussa.

Likipitäen kaikki vehkeet rehu ja maapuolelle on yhteisiä toisen tilan kanssa, ollut jo kohta 10 vuotta ja romut vaan lisääntyy. Mitään ei olla uutena taidettu ostaa, no ollaanpas, halontekokone joka on kolmen kimpassa joka on mulle lähinnä harrastepeli koska talo lämpiää sähköllä.

Kalusto on halpa ja tehokas, korjuuala vuosittain vajaa 300ha ja vähän urakointia päälle. Länttejä on paljon ja hajallaan, osa kaukanakin. Tankkimaidon pitoisuudet ei paljoa seilaa, niitetään yleensä kerralla kaikki lypsävien eväät nurin ja kahdella vanhalla paalainkäärimellä lyödään karhotuksen jäljiltä nippuun.

Päässä ei ole Faban tai semexin lakkia, jalostetaan miten jalostussuunniitelija neuvoo. Jalostukseen ei liity intohimoja mutta eteenpäin koitetaan mennä.

Nurnirehuun liittyy intohimoja ja sen uskallan väittää näkyvän navetassa.

Ei lehmän lypsystä kannata tehdä liian yksinäistä ja hankalaa, tulos on parantunut joka vuosi maitomäärän ja tuotoksen noustessa.

Asiaa..

Onhan noita isoja tiloja jotka ovat rehut teetättäneet urakoitsijoilla ja aika nopeasti palanneet omiin ketjuihin.

Mikä on paluun syy?

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 27.06.17 - klo:23:25

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.06.17 - klo:21:20

Noilla isoilla tiloilla rehunteon urakkakustannus on rapiat 50 tonnia vuodessa, siihen sitten lisälasku madaltuneesta D-arvosta 20 tonnia ja haitta maitomäärän putoamisesta 30 tonnia. Jos pari tuollaista tilaaa ostaa yhteisen koneen vanhat rojut käsirahana, niin matematiikka osoittaa kyl tilanteen parantuvan.

Ja saman tuo ajosilppuri maksaa kun iso noukinvaunu ja sellainen traktori joka sitä oikeasti jaksaa vetää ja pyörittää 😂😂

Kysyttävää päkkäriltä kunen asiaa tunne; alentunut D-arvo siis tiputtaa maitomäärää ?

Millanen on aikaikkuna jolloin "isolla" tilalla D:n madaltuminen aiheuttaa ton n.20 tonnin lisälaskun ?

Maitomäärän putoominen 30 tonnia, vastaako noin 100 000 l maitoa ?

Tulee mieleen miksi urakoija sitten tulee tekemään rehua aina sellaseen aikaan kun D-arvo aiheuttaa ton yhteensä 50 tonnin tappion ?

Tähän tekisi mieli vastata ihan ajan kanssa ja oikein!!!

Väkirehun hinta on tässä se muuttuja.... jos vilja on näin halpaa kuin nyt, niin D arvolla ei ole mitään väliä. Säilörehun syötön minimointi parantaa tulosta... ainostaan elukoiden kuolleisuus kasvaa.

    No eiköhän se D-arvo ala kohta kiinnostaa..

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 27.06.17 - klo:20:32

Voi olla, että olen kateellinen, ehkä en. Lähinnä mua ihmetyttää tuo kalliiden koneitten pieni käyttöaste, kun samaiset tyypit valittaa, että ei kannata. Kiinnostaisi tietää se todellisuus. Itketäänkö turhasta vai vedetäänkö vaan velkavipua sen verran tappiin, ettei pankki pysty kaatamaan tilaa. Puheet ei siis vastaa tekoja.

Koneita saa siis mun puolesta ostaa, kuinka ja paljon, mutta sitten pitäisi itkut pitää ominaan. Ei ole minulta pois, jos joku vielä haluaa tilaansa kehittää. Monesti olen todennut tälläkin sivustolla, että tilaa voi tosin kehittää myös huomattavasti pienemmillä panostuksilla ja paljon kannattavammin, mutta ne ei tietysti näy alan julkaisuissa. Toki jos kaikki muu kehitys on jo tapissaan, niin silloin voi olla varmaan perusteltua tehdä hiukan kyseeenalaisiakin koneinvestointeja. Maailma on silloin valmis...

Noilla isoilla tiloilla rehunteon urakkakustannus on rapiat 50 tonnia vuodessa, siihen sitten lisälasku madaltuneesta D-arvosta 20 tonnia ja haitta maitomäärän putoamisesta 30 tonnia. Jos pari tuollaista tilaaa ostaa yhteisen koneen vanhat rojut käsirahana, niin matematiikka osoittaa kyl tilanteen parantuvan.

Ja saman tuo ajosilppuri maksaa kun iso noukinvaunu ja sellainen traktori joka sitä oikeasti jaksaa vetää ja pyörittää 😂😂

Katsoin oikein rehutilastoja, eikä nykyisen urakoijan aikana alle 680 juuri ole käynyt. Nekin johtuneet sitten itsestä kun halunnut härkäpapusäiliksen täyttyneillä paloilla samaan siiloon. D-arvo 630, mutta tuotos vastaa 670-680 nurmea.

Ei urakoijan käyttö ole resepti surkeuteen, ainoastaan huonon urakoijan käyttö. Itsellä karhotus kuuluu pakettiin. Karhotin hajosi, urakoija hoiti aliurakoijan paikalle ja homma joutui ilman lisälaskua minulle. Omalla koneketjulla olisi joko maksanut lisäurakoinnin tai ottanut lisäkulun ruokinnassa myöhästymisestä. Joka tapauksessa olisi maksanut karhotinremontin.

Mikään noista ei ole muotia, mutta oltiin top500 tilojen listalla 50 parhaan sakissa ja ell on käynyt viimeksi hoitamassa lehmiä joskus Tammikuussa.

Top500 missä?

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 27.06.17 - klo:23:53

Onhan noita isoja tiloja jotka ovat rehut teetättäneet urakoitsijoilla ja aika nopeasti palanneet omiin ketjuihin.

Mikä on paluun syy?

Urakoitsijan liian iso lasku ja vielä kalliimpi lasku myöhästyneestä rehunteosta.
Yksi näistä tiloista oli muistaakseni viime vuonna mukana tällaisessa jontikan ajosilppurin kimppaluovutuksessa.