Muistelen joskus oikein MTK:n taholta kehoitetun viljelijöitä etsimään rahahommia muilta aloilta.
  Niin se aika muuttuu, 70- luvulla ei saanut valtion laina-avustusta jos lisämaanoston jälkeen hehtaarit menivät yli 20.. Nyt taitaa olla korkotukilainat kiven alla 50 hehtaarillisillakin..

 st1 paroni muutama viikko sitten sanoi ettei biotalous tee maanviljelijöistä rikkaita.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.06.17 - klo:19:05

Raja todennäköisesti tulee nousemaan jonnekin 50 - 150 ha välille, heti kun 20 ha tilat on saatu hoidetuksi.  Tietysti maatalousalan neuvonta- ja virkamiesammatit sisältävät sivutoimiviljelyä hyvin usein. Pitäisikö näitäkin alkaa rajoittamaan. Lisäksi, suurten eläinyksiköiden bisnesmies-management-johtajat pitäisi samoilla perusteilla tuomita viljanviljelyn osalta sivutoimiviljelijöiksi ?

Tärkein syy siihen, että muutamankymmenen hehtaarin viljelijää katsotaan kieroon, on se, ettei tämä rakennemuutoskasvaja pääse jotakin tiluksensa kulmaa oikomaan hyväksi.

-SS-

Pitääköhän kaikilla se raja tempaista kerralla siihen 200 hehtaariin?

On silläkin merkitystä, missä ne pellot sijatsee. Keskellä lakeuksien peltoaukeita pärjää hyälohkoisilla 50-hehtaarilla yhtä hyvin tai peremminkin, kuin jossain Lieksan takamailla puolen hehtaarin paloissa olevilla 300-hehtaarilla.

Mutta kaikilla hehtaareilla ei ole samaa oikeutta tukeen.

    Vai tarkoitatko raivioita, niiden tekohan oli jopa kiellettyäkin joskus..
[/quote]

Joooooo.... Ensin perustellaan tukia että ne kuuluu kaikille ja kaiken kokoisille. Sitten isoilta leikataan sillä perusteella että on iso. Raiviot ei saa tukia sen takia että on raivattu jonkun kiveen hakatun päivämäärän jälkeen. Eli Kalle ei hesasta voi tulla pitämään tilaa tyhjästä ja raivata 200 hehtaaria peltoa. Kallelta kyllä leikataan niitä olemattomia tukia, muttei makseta yhtään.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 05.06.17 - klo:19:27

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.06.17 - klo:19:05

Raja todennäköisesti tulee nousemaan jonnekin 50 - 150 ha välille, heti kun 20 ha tilat on saatu hoidetuksi.  Tietysti maatalousalan neuvonta- ja virkamiesammatit sisältävät sivutoimiviljelyä hyvin usein. Pitäisikö näitäkin alkaa rajoittamaan. Lisäksi, suurten eläinyksiköiden bisnesmies-management-johtajat pitäisi samoilla perusteilla tuomita viljanviljelyn osalta sivutoimiviljelijöiksi ?

Tärkein syy siihen, että muutamankymmenen hehtaarin viljelijää katsotaan kieroon, on se, ettei tämä rakennemuutoskasvaja pääse jotakin tiluksensa kulmaa oikomaan hyväksi.

-SS-

Pitääköhän kaikilla se raja tempaista kerralla siihen 200 hehtaariin?

On silläkin merkitystä, missä ne pellot sijatsee. Keskellä lakeuksien peltoaukeita pärjää hyälohkoisilla 50-hehtaarilla yhtä hyvin tai peremminkin, kuin jossain Lieksan takamailla puolen hehtaarin paloissa olevilla 300-hehtaarilla.

Tuossa tulikin se miksi rakennemuutoksen pitäisi antaa edetä vapaasti maataloudessa.

Tuossa tulikin se miksi rakennemuutoksen pitäisi antaa edetä vapaasti maataloudessa.
[/quote]

  Sitä rakennemuutosta vinouttaa pahoin kriisiin itsensä ajaneitten viljelijöitten loputon avustus..

Monelta unohtuu myös se että pieni tila voi olla myös tehokas ja kannattava ,siitä oli myös mt juttua.

Kertokaapa, miten pienet loistilat hävittämällä saadaan säästettyä tukirahoja.

Saman hehtaarituen nekin saavat. Usein sivutoimisuuden vuoksi, on oikeasti varaa vähän harrastella maataloutta ja kehittää tuotantomuotoja ja tuotantovälineitä.

Ahneudestahan se vaan kertoo, kun halutaan haalia kaikki peltopinta-ala. Sitten ei ole aikaa näperrellä maan kasvukunnon kanssa. Sekö sitten on tehokasta, kun viljellään vaan eikä katsota omia toimia kvartaalia kauemmaksi.


Yks vähän keskikokoa isompi tila Uudeltamaalta siirtyi luomuun, koska tavanomaisella viljelyllä ei pärjää. Miksi sitten pienet tilat pärjäävät? Taksin ajaminen auttaa talousongelmiin ja maatalouteen voi panostaa aivan eri tavalla.
Siten satoa tulee enemmän ja tukieuroille valtio saa vastinetta huomattavasti enemmän.



Varmasti on myös niitä "tuet vaan pois" tiloja, joita ei kiinnosta sadontuotto ollenkaan. Kuitenkin heillä on sama oikeus tukeen, kuin muillakin.

Eikä sivutoimisuutta voi estää. Aina löytyy keinoja saada tilan toiminta päätoimiseksi. Tyhmä täytyy olla, jos ei tuota tajua.

mää ihmettelen mistä nämä tutkimuslaitokset rekrytoi noita viisaita.... silloin kun tuetaan yksiköitä (ha, ey) niin tilakoolla ole mitään merkitystä tukien/tuotannon määriin. Voi olla jopa edullista tukea pienempiä tiloja, niiden markkina-asema on huonompi ja tukia vastaan saadaan halvemmalla tuotteita markkinoille. Samoin poikkeuksellisissa olosuhteissa pientuotanto on suuria yksiköitä varmempaa.

Jos taas halutaan valita 30 000 viljelijää joilla päätetään homma tehdä ja annetaan vain näille mahdollisuus jatkaa, muuttuu asia maatalouspoliittiseksi. Voitaisiin maksaa tapporahaa sivuviljelijöistä, elleivät muuten ymmärrä lopettaa. Taloustutkimuksella ei tässä ole sijaa.

Mitä tulee pellon raivaamiseen, niin pitäisikö kaikelle metsämaalle taata rajoitukseton noin 500€/ha vuosituki pitkälle tulevaisuuteen, jos onnistuu raivaamaan sen pelloksi? Ei vaikuttaisi kovin järkevältä.....

Kaikki alle 100 ha:n tilat alkavat olla sivutoimisten viljeljöiden hallussa, koska niillä ei riittävää toimeentuoloa saa. Kun itse aloitin viljelyn joskus 80-luvun alkupuolella, oli 30-40 ha:n tila aika kohtuullisen elintason antava. Kehitys on ollut sen jälkeen valtava ja edelleen vaan jatkuu. Jos päätoimisuus otetaan kriteeriksi tuen maksamiselle, niin eipä sitä kohta montaa tuhatta tukea saavaa tilaa ole Suomessa.

Monelta unohtuu myös se että pieni tila voi olla myös tehokas ja kannattava ,siitä oli myös mt juttua.

ikuisuuskysymys, mitä tehokkuutta saa pienuudesta? Jos peltoa on vähän ja koneet pieniä, niin aikaa ja työtä menee suhteessa paljon. Laajentamalla tehokkuus paranee siihen asti, kunnes renki viettää suuremman osan asfaltilla kuin pellolla eli meillä tyypillinen lohkokoko alkaa jumittaa tehokkuutta ja kannattavuutta.

Sivutoiminen viljelijä vai viljelijällä sivutoimia, urakointia, metsätaloutta.... taksin ajoa. Tätäkin yritetään tukipolitiikalla ohjailla, parempi on näköjään viljelijä jolla on viljelyn ohella sivuhommaa, kun se joka palkkatyön ohessa viljelee. Eipä noilla niin suurta eroa ole.

Kuka täällä tuottaa ruuat esim. 30-vuoden päästä, kun pieniä tiloja ei enää ole ja nuo jättitilat kaatuu mahdottomuuteensa, ja enää ei ole ammattitaitoakaan reservissä isojen kaaduttua? Neuvostoliittolainen kolhoosisysteemikö?

Kuka täällä tuottaa ruuat esim. 30-vuoden päästä, kun pieniä tiloja ei enää ole ja nuo jättitilat kaatuu mahdottomuuteensa, ja enää ei ole ammattitaitoakaan reservissä isojen kaaduttua? Neuvostoliittolainen kolhoosisysteemikö?

  Muslimit viljelee härkien ja kuokkien kaa.

Kaikki alle 100 ha:n tilat alkavat olla sivutoimisten viljeljöiden hallussa, koska niillä ei riittävää toimeentuoloa saa. Kun itse aloitin viljelyn joskus 80-luvun alkupuolella, oli 30-40 ha:n tila aika kohtuullisen elintason antava. Kehitys on ollut sen jälkeen valtava ja edelleen vaan jatkuu. Jos päätoimisuus otetaan kriteeriksi tuen maksamiselle, niin eipä sitä kohta montaa tuhatta tukea saavaa tilaa ole Suomessa.

jos puhutaan kasvitiloista, niin eikö ole erinomaisen tehokasta, jos 50 ha tila tuottaa viljaa (vuosikulutus 80 kg/hlö) 2500:lle ihmiselle.... sen tekee yksi ihminen ja vielä normaalin palkkatyön ohessa?

Ruotsin suurimmat tilat taitaa olla arkkitehtien, sijoittajien yms. hallussa. Maahan on parkkeerattu rahat arvonnousua odottamaan ja tilalta ei edes odoteta tuottoa? Palkattu tilanhoitaja hoitaa hommat ja omistajat ei osallistu lainkaan tilan hoitoon edes viljelysuunnitteluun?

Tälläisen kuvan olen saanut ruotsalaisista alan lehdistä? Onko se oikea?

Laakkosen sijoitus Kytäjään ei tainnut olla kannattava (ainakin rikkoi veljesten välit)? Vaikka en minä golfkentän tuotoista tiedä.

Kuka täällä tuottaa ruuat esim. 30-vuoden päästä, kun pieniä tiloja ei enää ole ja nuo jättitilat kaatuu mahdottomuuteensa, ja enää ei ole ammattitaitoakaan reservissä isojen kaaduttua? Neuvostoliittolainen kolhoosisysteemikö?

Ei kukaan kun maatalouden ei anneta kehittyä vapaasti vaan veetiläinen koivu ja tähti punaisen tuvan porstualla perunamaan kanssa on vain sallittua.

  Harva aatelistaustainen kartanonomistaja taitaa osallistua edes viljelysuunnitelmiin saati lähteä pellolle..
  Ja mitenkä nämä urakoitsijoita käyttävät voihan sitä ajatella että nekin ovat siltä osin sivutoimisia..