[

Niin tuo on keskimäärin. Kotieläintiloilla enemmän, kasvitiloilla vähemmän, mutta "lappu luukulle" tarkoitin, että jos herrojen vaatimus poistaa kansalliset tuet toteutuisi, niin pelkällä tilatuella tuskin toimisi.
[/quote]

Niin keskimäärin. Toinen saa esim. 260 €/ha ja toinen 780 €/ha. Keskimäärin tuki 520 €/ha.

Ajatusleikkinä. Pitää säästää 150 €/ha keskimäärin.

Säästetäänkö tasapuolisesti molemmilta puolet ? Toiselle 185 €/ha toiselle 705 €/ha.

Tai suhteellisesti lähtötilanne huomioiden ? Toiselle 222,50 €/ha ja toiselle 667,50 €/ha.

Lainaus käyttäjältä: pice - 15.05.17 - klo:11:41

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 15.05.17 - klo:11:36

Tanskassa maksetaan maataloustukea keskimäärin n. 520 euroa hehtaarille, sisältää EU:n maksaman, kotimaisen sekä verotuksen kautta annettavan tuen.
Jos Suomessa jäätäisiin pelkkään EU:n maksamaan tukeen, niin se olisi mitä todennäköisemmällä varmuudella "lappu luukulle".

Miten niin lappu luukulle, eihän täällä etelässä saa edes tuon vertaa hehtaarille?

Niin tuo on keskimäärin. Kotieläintiloilla enemmän, kasvitiloilla vähemmän, mutta "lappu luukulle" tarkoitin, että jos herrojen vaatimus poistaa kansalliset tuet toteutuisi, niin pelkällä tilatuella tuskin toimisi.

No eihän täällä etelässä nytkään mitään kansallisia tukia saa, niin kansallisten tukien poistolla ei olisi mitään vaikutusta.
Tai ehkä myönteistä vaikutusta sikäli jos kansallisten tukien poiston myötä tarjonta C-alueelta vähenisi.

Tanskassa maksetaan maataloustukea keskimäärin n. 520 euroa hehtaarille, sisältää EU:n maksaman, kotimaisen sekä verotuksen kautta annettavan tuen.
Jos Suomessa jäätäisiin pelkkään EU:n maksamaan tukeen, niin se olisi mitä todennäköisemmällä varmuudella "lappu luukulle".

No ensiksi se tiputtaisi vuokrat ja maan hinnan oikealle tasolle. No sen jälkeen viljely voisi jopa kannattaa, koska tuolla yhtä suuri vaikutus kuin kansallisella tuella peltoviljelyssä. 😁😀

provo!                       mutta onko todella että vain suomi maksaa kansallista tukea maataloudelle?            eikö mikään muu maa maksa moista..?  en ole noihin kehannu perehtyä kun ei niin mitään hyötyä..

Tanskassa maksetaan maataloustukea keskimäärin n. 520 euroa hehtaarille, sisältää EU:n maksaman, kotimaisen sekä verotuksen kautta annettavan tuen.
Jos Suomessa jäätäisiin pelkkään EU:n maksamaan tukeen, niin se olisi mitä todennäköisemmällä varmuudella "lappu luukulle".

Niin. Tässä on vain se pienen pieni ja mitättömän mitätön ero. Meillä kansallista rahaa on tuista 60% ja Tanskassa noin 3%... Yleensä ottaen kansallisesti rahoitetut tuet ovat EUssa 0-15% mm Ruotsissa noin 10% ja Tanskassa tuon 3%. Ja meillä siis 60%...

Tanskassa on erittäin järkevää tuottaa vientiin koska tuet ovat EUlta saatavaa maksupalautusta ja kun saadaan vientituloja niin se on aina plussaa. Meillä taas kun kansallisia tukia on sen 60% niin jokainen viety elintarvike on kansantaloudelle pelkkää miinusta. Jaa. Viljaa ehkä lukuun ottamatta. Etelässä tuotetun viljan tuista EU-tuen eli maksupalautuksen osuus on suhteellisesti suurin. Se voisi olla kannattava vientituote. Siis kansantaloudelle ja veronmaksajille.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 15.05.17 - klo:08:11

provo!                       mutta onko todella että vain suomi maksaa kansallista tukea maataloudelle?            eikö mikään muu maa maksa moista..?  en ole noihin kehannu perehtyä kun ei niin mitään hyötyä..

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 15.05.17 - klo:11:36

Tanskassa maksetaan maataloustukea keskimäärin n. 520 euroa hehtaarille, sisältää EU:n maksaman, kotimaisen sekä verotuksen kautta annettavan tuen.
Jos Suomessa jäätäisiin pelkkään EU:n maksamaan tukeen, niin se olisi mitä todennäköisemmällä varmuudella "lappu luukulle".

Niin. Tässä on vain se pienen pieni ja mitättömän mitätön ero. Meillä kansallista rahaa on tuista 60% ja Tanskassa noin 3%... Yleensä ottaen kansallisesti rahoitetut tuet ovat EUssa 0-15% mm Ruotsissa noin 10% ja Tanskassa tuon 3%. Ja meillä siis 60%...

Tanskassa on erittäin järkevää tuottaa vientiin koska tuet ovat EUlta saatavaa maksupalautusta ja kun saadaan vientituloja niin se on aina plussaa. Meillä taas kun kansallisia tukia on sen 60% niin jokainen viety elintarvike on kansantaloudelle pelkkää miinusta. Jaa. Viljaa ehkä lukuun ottamatta. Etelässä tuotetun viljan tuista EU-tuen eli maksupalautuksen osuus on suhteellisesti suurin. Se voisi olla kannattava vientituote. Siis kansantaloudelle ja veronmaksajille.

  Näin se menee. Mutta ei mee kaaliin.

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 15.05.17 - klo:11:49

Lainaus käyttäjältä: pice - 15.05.17 - klo:11:41

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 15.05.17 - klo:11:36

Tanskassa maksetaan maataloustukea keskimäärin n. 520 euroa hehtaarille, sisältää EU:n maksaman, kotimaisen sekä verotuksen kautta annettavan tuen.
Jos Suomessa jäätäisiin pelkkään EU:n maksamaan tukeen, niin se olisi mitä todennäköisemmällä varmuudella "lappu luukulle".

Miten niin lappu luukulle, eihän täällä etelässä saa edes tuon vertaa hehtaarille?

Niin tuo on keskimäärin. Kotieläintiloilla enemmän, kasvitiloilla vähemmän, mutta "lappu luukulle" tarkoitin, että jos herrojen vaatimus poistaa kansalliset tuet toteutuisi, niin pelkällä tilatuella tuskin toimisi.

No eihän täällä etelässä nytkään mitään kansallisia tukia saa, niin kansallisten tukien poistolla ei olisi mitään vaikutusta.
Tai ehkä myönteistä vaikutusta sikäli jos kansallisten tukien poiston myötä tarjonta C-alueelta vähenisi.

EU:n osarahoitteisia tukia ovat mm:
Luonnonhaittakorvaus, ympäristökorvaus, eläinten hyvinvointikorvaus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus.
Ne ovat ehdollisia tukia, eli jos näiden kansallinen osuus lopetettaisi, niin loppuisi myös EU:n osuus em. tuista. Että kyllä se taitaisi meitäkin etelän veteliäkin koskea.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 15.05.17 - klo:08:11

provo!                       mutta onko todella että vain suomi maksaa kansallista tukea maataloudelle?            eikö mikään muu maa maksa moista..?  en ole noihin kehannu perehtyä kun ei niin mitään hyötyä..

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 15.05.17 - klo:11:36

Tanskassa maksetaan maataloustukea keskimäärin n. 520 euroa hehtaarille, sisältää EU:n maksaman, kotimaisen sekä verotuksen kautta annettavan tuen.
Jos Suomessa jäätäisiin pelkkään EU:n maksamaan tukeen, niin se olisi mitä todennäköisemmällä varmuudella "lappu luukulle".

Niin. Tässä on vain se pienen pieni ja mitättömän mitätön ero. Meillä kansallista rahaa on tuista 60% ja Tanskassa noin 3%... Yleensä ottaen kansallisesti rahoitetut tuet ovat EUssa 0-15% mm Ruotsissa noin 10% ja Tanskassa tuon 3%. Ja meillä siis 60%...

Tanskassa on erittäin järkevää tuottaa vientiin koska tuet ovat EUlta saatavaa maksupalautusta ja kun saadaan vientituloja niin se on aina plussaa. Meillä taas kun kansallisia tukia on sen 60% niin jokainen viety elintarvike on kansantaloudelle pelkkää miinusta. Jaa. Viljaa ehkä lukuun ottamatta. Etelässä tuotetun viljan tuista EU-tuen eli maksupalautuksen osuus on suhteellisesti suurin. Se voisi olla kannattava vientituote. Siis kansantaloudelle ja veronmaksajille.

Aivan, ne kansalliset tuet taidettiin neuvotella juuri siksi, että ne tasaisivat Suomen ja eteläisemmän Euroopan tuki- sekä olosuhde- ja satoeroja.

Siis tässä ei ollut puhe viennistä vaan mitä suomalaiselle viljelylle tapahtuu, mikäli kaikki kansalliset tuet ”eemelien” vaatimuksesta poistettaisi Suomessa. Vaikka nuo prosentit näyttävätkin tuulesta temmattuilta, niin on se suuntaa antava osoitus, että Suomen saamalla pelkällä suoralla EU-tuella ”lappu luukulle” Muujussilassakin.

Lainaus käyttäjältä: pice - 15.05.17 - klo:11:41

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 15.05.17 - klo:11:36

Tanskassa maksetaan maataloustukea keskimäärin n. 520 euroa hehtaarille, sisältää EU:n maksaman, kotimaisen sekä verotuksen kautta annettavan tuen.
Jos Suomessa jäätäisiin pelkkään EU:n maksamaan tukeen, niin se olisi mitä todennäköisemmällä varmuudella "lappu luukulle".

Miten niin lappu luukulle, eihän täällä etelässä saa edes tuon vertaa hehtaarille?

Niin tuo on keskimäärin. Kotieläintiloilla enemmän, kasvitiloilla vähemmän, mutta "lappu luukulle" tarkoitin, että jos herrojen vaatimus poistaa kansalliset tuet toteutuisi, niin pelkällä tilatuella tuskin toimisi.

Viljan hinta nousisi pikkuisen, sensijaan tundramaatalous tuli tiensä päähän.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 15.05.17 - klo:19:39

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 15.05.17 - klo:08:11

provo!                       mutta onko todella että vain suomi maksaa kansallista tukea maataloudelle?            eikö mikään muu maa maksa moista..?  en ole noihin kehannu perehtyä kun ei niin mitään hyötyä..

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 15.05.17 - klo:11:36

Tanskassa maksetaan maataloustukea keskimäärin n. 520 euroa hehtaarille, sisältää EU:n maksaman, kotimaisen sekä verotuksen kautta annettavan tuen.
Jos Suomessa jäätäisiin pelkkään EU:n maksamaan tukeen, niin se olisi mitä todennäköisemmällä varmuudella "lappu luukulle".

Niin. Tässä on vain se pienen pieni ja mitättömän mitätön ero. Meillä kansallista rahaa on tuista 60% ja Tanskassa noin 3%... Yleensä ottaen kansallisesti rahoitetut tuet ovat EUssa 0-15% mm Ruotsissa noin 10% ja Tanskassa tuon 3%. Ja meillä siis 60%...

Tanskassa on erittäin järkevää tuottaa vientiin koska tuet ovat EUlta saatavaa maksupalautusta ja kun saadaan vientituloja niin se on aina plussaa. Meillä taas kun kansallisia tukia on sen 60% niin jokainen viety elintarvike on kansantaloudelle pelkkää miinusta. Jaa. Viljaa ehkä lukuun ottamatta. Etelässä tuotetun viljan tuista EU-tuen eli maksupalautuksen osuus on suhteellisesti suurin. Se voisi olla kannattava vientituote. Siis kansantaloudelle ja veronmaksajille.

Aivan, ne kansalliset tuet taidettiin neuvotella juuri siksi, että ne tasaisivat Suomen ja eteläisemmän Euroopan tuki- sekä olosuhde- ja satoeroja.

Siis tässä ei ollut puhe viennistä vaan mitä suomalaiselle viljelylle tapahtuu, mikäli kaikki kansalliset tuet ”eemelien” vaatimuksesta poistettaisi Suomessa. Vaikka nuo prosentit näyttävätkin tuulesta temmattuilta, niin on se suuntaa antava osoitus, että Suomen saamalla pelkällä suoralla EU-tuella ”lappu luukulle” Muujussilassakin.

 Muujussilassa on taidettu pellot vuokrata +500€...onhan se hienoo että sipo on kohillaan tai ainakin melkein...

Vaikka nuo prosentit näyttävätkin tuulesta temmattuilta, niin on se suuntaa antava osoitus, että Suomen saamalla pelkällä suoralla EU-tuella ”lappu luukulle” Muujussilassakin.

Nuo prosentit eivät todellakaan ole tuulesta temmattuja. Ikäviä tosiasioita mutta tosiasioita.

Tuon
http://www.jordbruksverket.se/download/18.32b12c7f12940112a7c800011160/Rapport+2010_18_Kostnader+och+int%C3%A4kter.pdf
ovat sensuroineet tai siirtäneet jonnekin. Siinä oli pohjoismaista vertailua.

Mutta tuo
http://ec.europa.eu/agriculture/rica/pdf/hc0304_distribution_eu25.pdf
on jäljellä ja mm. sivulta 5 löytyy mielenkiintoinen kaavio ja tekstiä että

"On average in the EU-15, the level of national DP was limited to 5% in 2006. With
57% of national DP, Finland was an exception."

Revi siitä! Tuulesta temmattuja...
 
Ja löytyy taulukot sivu 19 ja 20 niin tuet per hehtaari 550 - 250 - 310 Suomi - Ruotsi - Tanska. Tasoissa? Per hehtaari siis. Meillä yli tuplat Ruotsiin ja aika paljon enemmän kuin Tanskassa. Sama juttu kuin AB/C -tuet? Reilua ylikompensointia.

Taulukoista lukutaitoisset ja ehkä myös kilotonni voivat lukea että per hehtaari Tanskan EU-tuet ovat 310 ja kansalliset + EU 310. Mediaani eikä keskiarvo mutta kuitenkin. Ja pieni pyöristysvirhe, tuo tekisi 0% kansallisia mutta se on noin 3%, selviää tuosta pohjoismaiden vertailusta jos sen löydät. Itse en jaksa etsiä.

Ruotsi vastaavasti 240 ja 250 eli tuosta tulee siis noin 5% kansallisia tukia.

Meillä taas... Luvut ovat 240 ja 550. Tuosta tulisi siis että kansallisia olisi 56%.

Mutta että suuruusluokat ovat oikeat eivätkä tuulesta temmattuja. Ota ensin asioista selvää ja väitä vasta sitten toisen tietoja tuulesta temmatuiksi.

Mutta että meillä tuo tukeminen on täysin järjetöntä miten tahansa vertailtuna. Ja todella kallista omille veronmaksajille.

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 16.05.17 - klo:11:59

että Suomen saamalla pelkällä suoralla EU-tuella ”lappu luukulle” Muujussilassakin.

 Muujussilassa on taidettu pellot vuokrata +500€...onhan se hienoo että sipo on kohillaan tai ainakin melkein...

Ei ole kohdallaan. Jos tavoittelee 5% tuottoa pääomalle niin melkein tarttis tuplata vuokra.

http://www2.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/trycksaker/Pdf_rapporter/ra10_18.pdf

Kiitos. Vaikka ei olisi pitänyt taas lukea. On toi tukeminen meillä niin järjetöntä...

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 16.05.17 - klo:11:59

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 15.05.17 - klo:19:39

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 15.05.17 - klo:08:11

provo!                       mutta onko todella että vain suomi maksaa kansallista tukea maataloudelle?            eikö mikään muu maa maksa moista..?  en ole noihin kehannu perehtyä kun ei niin mitään hyötyä..

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 15.05.17 - klo:11:36

Tanskassa maksetaan maataloustukea keskimäärin n. 520 euroa hehtaarille, sisältää EU:n maksaman, kotimaisen sekä verotuksen kautta annettavan tuen.
Jos Suomessa jäätäisiin pelkkään EU:n maksamaan tukeen, niin se olisi mitä todennäköisemmällä varmuudella "lappu luukulle".

Niin. Tässä on vain se pienen pieni ja mitättömän mitätön ero. Meillä kansallista rahaa on tuista 60% ja Tanskassa noin 3%... Yleensä ottaen kansallisesti rahoitetut tuet ovat EUssa 0-15% mm Ruotsissa noin 10% ja Tanskassa tuon 3%. Ja meillä siis 60%...

Tanskassa on erittäin järkevää tuottaa vientiin koska tuet ovat EUlta saatavaa maksupalautusta ja kun saadaan vientituloja niin se on aina plussaa. Meillä taas kun kansallisia tukia on sen 60% niin jokainen viety elintarvike on kansantaloudelle pelkkää miinusta. Jaa. Viljaa ehkä lukuun ottamatta. Etelässä tuotetun viljan tuista EU-tuen eli maksupalautuksen osuus on suhteellisesti suurin. Se voisi olla kannattava vientituote. Siis kansantaloudelle ja veronmaksajille.

Aivan, ne kansalliset tuet taidettiin neuvotella juuri siksi, että ne tasaisivat Suomen ja eteläisemmän Euroopan tuki- sekä olosuhde- ja satoeroja.

Siis tässä ei ollut puhe viennistä vaan mitä suomalaiselle viljelylle tapahtuu, mikäli kaikki kansalliset tuet ”eemelien” vaatimuksesta poistettaisi Suomessa. Vaikka nuo prosentit näyttävätkin tuulesta temmattuilta, niin on se suuntaa antava osoitus, että Suomen saamalla pelkällä suoralla EU-tuella ”lappu luukulle” Muujussilassakin.

 Muujussilassa on taidettu pellot vuokrata +500€...onhan se hienoo että sipo on kohillaan tai ainakin melkein...

Joutuisi vuokralle ottaja ehkä yliviivaamaan nollan tai pari.

Mutta että suuruusluokat ovat oikeat eivätkä tuulesta temmattuja. Ota ensin asioista selvää ja väitä vasta sitten toisen tietoja tuulesta temmatuiksi.

Pyydän nöyrästi anteeksi jos pahoitin mielesi, mikäli se mahdollista ottaen huomioon oman empaattisuutesi muita kirjoittajia kohtaan.

Tilastot on tilastoja. Mä nyt viittaan noihin viimevuotisiin tanskalaisten kertomiin omiin tietoihin.
 ”Fødevareministeriet har gjort landbrugets samledede statsstøtte op.
Landbrugets statsstøtte fra Danmark og EU  i 2016 er 10.198.600.000 kroner” = 1.370 .691.840 €

En nyt äkkiseltään löytänyt tuoreempaa lukua Tanskan saamasta suorasta EU-tuesta, kuin vuodelta 2013.
Landbrugsstøtte (markedsrelaterede udgifter og direkte støtte) fordelt på medlemslandene i 2013
 Medlemsland   Støtte, mio. euro   Andel (procent)
 Danmark               934,9                    2,1

Olettaisi, että tuo erotus kokonaistuki 1.370.691.840 € - EU-tuki  934.900.000 = 435.791.840 € täytyy olla tanskalaisten omaa osuutta.

Koko potti miljardia   1,37
 - Eu:n osuus            0,93
Kansallinen               0,44    = 32 %


http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_02_03_vilj.html