Ymmärrän lomaoikeuden pienehköillä perheviljelmillä, ja myös pienissä perheyrityksissä olisi ainakin joskus ulkopuolisen sairastuurauksen tarvetta. Teollisen maataloustuotannon osalta herää kysymys, miksi tekeytyvät niin köyhiksi, että miksi edes tarvitsevat loma-apua muun palkkatyövoiman käytön lisäksi. Onko se managementtiviljelykin 24/7 sitovaa. Ei kolmessa vuorossa ympäri vuoden kolmella huoltotauolla vuodessa rullaava paperitehdaskaan pyydä toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ylimääräistä valtion lomituskorvausta ? Jos se annettaisiin, varmaan ottaisivat. Eli järjestelmän laatijan pitäisi ajatella vähä.
-SS-
samaa mieltä, lomitusjärjestelmää tarvitaan nimenomaan perheviljelmien tarpeisiin, sekä eläinsuojelullisista syistä. Kyseessä on samalla työvoimapankki, jolla hätätilassa pystytään hoitamaan karjat, jos isäntäperheelle käy joku haaveri. Olisi aika vastuutonta jättää eläintenpito ilman mitään suojaverkkoa ja siihen valtio/maakunta on toimiva yksikkö. Systeemin rahoituksesta on ihan turha tehdä numeroa, on ihan sama maksettaisiinko lomituskorvaus tiloille ja lopetettaisiin tämä yhteinen järjestelmä, rahaa virtaa joka tapauksessa paljon maataloustuissa.
Kokonaan toinen lukunsa ovat nämä säännöllisesti ulkopuolista työvoimaa käyttävät tilat, siinähän maksetaan osa palkkauksen kuluista. Jos kyseessä on yhtiömuotoinen tila, niin siinähän kaikki ovat töissä eli noin periaatteessa kyse ei ole lomituksesta ollenkaan vaan tilan osittaisesta palkkakustannusten maksatuksesta valtiolla. Vielä jos kärjistetään, niin sivuelinkeinolla itsensä elättävän lomasijainen... kaivuriin valtio maksaa sijaisen jos on maatilan sivuelinkeino, pelkkä kaivuriyrittäjä taas saa kaivaa omaa kuvettaan
