Täytyy taas kaivella arkistoista kopteri ja lumppukuvia todistellakseen ihan normaaleita Loimaan seutununnan kasvustoja omilta plänteiltä.

Mut nyt pitää lähteä orgaanista kelkkomaan, saa ensi vuonnakin tummaa väriä oraisiin....

Yks sellanen tärkee pointti on unhottunu mainita suuren sadon avaimista, mahdollisimman aikainen kylvö.

Ei joka paikassa mahdollista ja isommilla aloilla. Mut parhaat palat pääsee aina alkupäässä kylvämään todella aikaisin.

Olette te ihme porukkaa tuosta noin vain sormia napsauttamalla on kuuden seitsemäntonnin keskisato kasassa...

Ei tuohon muuta tarvita se mitä Joozeppi on tuossa kertonut (=taitoa ja tehdään kunnolla) ja sopiva alue, jota ei viljavuusanalyysin perusteella erota. Vaikka maalaji ja analyysitulokset ja lannoitus olisivat samoja kasvaa myös syvemmältä luonnostaan sopivan muheva maa kunnolla kun juuret pääsevät syvemmälle ja liika vesi häviää helposti ja myös puodalla vettä tulee alhaalta päin sopivasti. Loimaan, entisen Alastaron ja Oripään välinen alue on maaperältään hyvää viljelyyn ja sen myös näkee kun siellä kulkee.

Juu toi on ihan selvä. Munki oli viimiset kylvöt huonoja en saanu kaikkia kosteeseen. Sade pelasti. Siinähän sit ammutaanki jalkaan. Keskisato tippuu aina laajennettaessa. Kaikkia töitä ei saa enää tehtyä optimiajankohtaan tärkeimpänä kylvö mutta myös kasvinsuojelussa ja perusmuokkauksessa usein joutuu oikaisemaan. Sit jos ne viimiset 100 ha on niitä heikkokuntoisempia ja kalliimpia vuokramaita jotka vaan siirtää parhaiden lohkojen toimenpiteitä niin kannattavuus floppaa. Kalusto ja työvoima ei yksinkertaisesti pysy perässä. Kyllähän ne isoimpien tilojen peltoja on mitä saviseudulla enää puimatta. Täällä hankalaa jakaa kylvöjä muuten kuin muokkaustavoilla. Toki muhumaita löytyy ne onkin arvossaan isoilla tiloilla jos voi kattomassa mennä kaks viikkoo aloituksesta kylvöille. Tosin jos sinne kylvi amarettoo niin nyt ne on pellossa..

Samoja on maalajit itselläkin. Satoisia lajikkeitakin koitettu aina suosia. Orgaanistakin ajettu ei tietysti mitään kananlantaa, mutta orgaanista kuitenkin. Ojituksessa, pinnanmuotoilussa, ja muutenkin kasvukunnossa vielä tekemistä varmasti. Rikat on torjuttu ja tautejakin viimeaikoina ajettu. Apulantaakin käytetty, mutta ei Yaran tavaraa, jos se vika on sitten siinä. Turhaa sotkemista koitettu välttää ennemmin jätetty sitten muokkaus parempaan ajankohtaan. Syysviljojakin suosittu, öljykasveisssa ja palkoviljoisa on nyt ollut väliä kun eivät ole onnistuneet sitäkään vähää. Kyllä ne sadot vain silti jäävät pyörimään sinne 4 tonnin ympärille joskus yli jostain ali aina. Toiset ne vain osaa...

Jos sun pellot ei oo lähellä tatea,josea tai skännää, turha vertailla kovin syvällisesti. Naapureiden tai muiden paikkakunnalla toimivien satoihin pitää verrata, ja ellei itse saa niitä parhaimpiin kuuluvia satoja, sitten on jotain tehtävissä enemmänkin. Aina kuitenkin jotain, parempaa pitää pyrkiä. Alueellista, onko hyvä sato 4 tonnia vai 6-7 tonnia.

Tässä omalla kylällä erittäinkin menestynyt tila, kasvustot olleet aina mahtikunnossa ja bussilasteittain käynyt vuosien saatossa porukkaa katsomassa mitä viljelytoimia tehdään ja ottamassa oppia omaan viljelykseen. Niin sanottu eturivin tila, vaikka siihen aikaan sellaisesta puhuttukaan. Joku oli sitten ihmetellyt viereisiä peltoja, että miks tuossa ojan takana on noin erilainen ja paljon heikompi kasvusto, johon isäntä vain totesi, että se ei oo mun Siis pelkkä viljelijä ja sen toimet vaikutti radikaalisti, satoero lohkoilla luokkaa tuplat. Maalaji takuulla sama mutta heti ojituksesta ja maanrakenteesta lähtee homma pyörimään joko oikeaan tai väärään suuntaan. Jollei panosta ojituksiin ym., ihan turha puhua ettei täällä voi sellaisia satoja saada...

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.10.17 - klo:08:49

Samoja on maalajit itselläkin. Satoisia lajikkeitakin koitettu aina suosia. Orgaanistakin ajettu ei tietysti mitään kananlantaa, mutta orgaanista kuitenkin. Ojituksessa, pinnanmuotoilussa, ja muutenkin kasvukunnossa vielä tekemistä varmasti. Rikat on torjuttu ja tautejakin viimeaikoina ajettu. Apulantaakin käytetty, mutta ei Yaran tavaraa, jos se vika on sitten siinä. Turhaa sotkemista koitettu välttää ennemmin jätetty sitten muokkaus parempaan ajankohtaan. Syysviljojakin suosittu, öljykasveisssa ja palkoviljoisa on nyt ollut väliä kun eivät ole onnistuneet sitäkään vähää. Kyllä ne sadot vain silti jäävät pyörimään sinne 4 tonnin ympärille joskus yli jostain ali aina. Toiset ne vain osaa...

Jos sun pellot ei oo lähellä tatea,josea tai skännää, turha vertailla kovin syvällisesti. Naapureiden tai muiden paikkakunnalla toimivien satoihin pitää verrata, ja ellei itse saa niitä parhaimpiin kuuluvia satoja, sitten on jotain tehtävissä enemmänkin. Aina kuitenkin jotain, parempaa pitää pyrkiä. Alueellista, onko hyvä sato 4 tonnia vai 6-7 tonnia.

Onko tää nyt Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan jonkunlainen synninpäästö..?

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 17.10.17 - klo:10:53

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.10.17 - klo:08:49

Samoja on maalajit itselläkin. Satoisia lajikkeitakin koitettu aina suosia. Orgaanistakin ajettu ei tietysti mitään kananlantaa, mutta orgaanista kuitenkin. Ojituksessa, pinnanmuotoilussa, ja muutenkin kasvukunnossa vielä tekemistä varmasti. Rikat on torjuttu ja tautejakin viimeaikoina ajettu. Apulantaakin käytetty, mutta ei Yaran tavaraa, jos se vika on sitten siinä. Turhaa sotkemista koitettu välttää ennemmin jätetty sitten muokkaus parempaan ajankohtaan. Syysviljojakin suosittu, öljykasveisssa ja palkoviljoisa on nyt ollut väliä kun eivät ole onnistuneet sitäkään vähää. Kyllä ne sadot vain silti jäävät pyörimään sinne 4 tonnin ympärille joskus yli jostain ali aina. Toiset ne vain osaa...

Jos sun pellot ei oo lähellä tatea,josea tai skännää, turha vertailla kovin syvällisesti. Naapureiden tai muiden paikkakunnalla toimivien satoihin pitää verrata, ja ellei itse saa niitä parhaimpiin kuuluvia satoja, sitten on jotain tehtävissä enemmänkin. Aina kuitenkin jotain, parempaa pitää pyrkiä. Alueellista, onko hyvä sato 4 tonnia vai 6-7 tonnia.

Onko tää nyt Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan jonkunlainen synninpäästö..?

Kymenlaaksossa viljelysäät nyt on aina ihan perseestä. Keväällä on joko liian kuivaa monta viikkoa, tai sit sataa aivan tolkuttomasti joko juuri ennen kuin pitäis kylvöt aloittaa, jolloin ne menee myöhäiseksi, tai sitten heti kylvöjen jälkeen, jolloin kaikki tukehtuu liikaan märkyyteen. Keskikesällä sataa joko liikaa tai ei sada lainkaan, syksyllä tulee kuuroja juur silloin kun pitäis aloittaa puinnit, tai sit saadaan puinnit alkun, mutta sit alkaakin satamaan kaks kuuukautta yhtä perää.

Lainaus käyttäjältä: ht - 17.10.17 - klo:11:49

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 17.10.17 - klo:10:53

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.10.17 - klo:08:49

Samoja on maalajit itselläkin. Satoisia lajikkeitakin koitettu aina suosia. Orgaanistakin ajettu ei tietysti mitään kananlantaa, mutta orgaanista kuitenkin. Ojituksessa, pinnanmuotoilussa, ja muutenkin kasvukunnossa vielä tekemistä varmasti. Rikat on torjuttu ja tautejakin viimeaikoina ajettu. Apulantaakin käytetty, mutta ei Yaran tavaraa, jos se vika on sitten siinä. Turhaa sotkemista koitettu välttää ennemmin jätetty sitten muokkaus parempaan ajankohtaan. Syysviljojakin suosittu, öljykasveisssa ja palkoviljoisa on nyt ollut väliä kun eivät ole onnistuneet sitäkään vähää. Kyllä ne sadot vain silti jäävät pyörimään sinne 4 tonnin ympärille joskus yli jostain ali aina. Toiset ne vain osaa...

Jos sun pellot ei oo lähellä tatea,josea tai skännää, turha vertailla kovin syvällisesti. Naapureiden tai muiden paikkakunnalla toimivien satoihin pitää verrata, ja ellei itse saa niitä parhaimpiin kuuluvia satoja, sitten on jotain tehtävissä enemmänkin. Aina kuitenkin jotain, parempaa pitää pyrkiä. Alueellista, onko hyvä sato 4 tonnia vai 6-7 tonnia.

Onko tää nyt Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan jonkunlainen synninpäästö..?

Kymenlaaksossa viljelysäät nyt on aina ihan perseestä. Keväällä on joko liian kuivaa monta viikkoa, tai sit sataa aivan tolkuttomasti joko juuri ennen kuin pitäis kylvöt aloittaa, jolloin ne menee myöhäiseksi, tai sitten heti kylvöjen jälkeen, jolloin kaikki tukehtuu liikaan märkyyteen. Keskikesällä sataa joko liikaa tai ei sada lainkaan, syksyllä tulee kuuroja juur silloin kun pitäis aloittaa puinnit, tai sit saadaan puinnit alkun, mutta sit alkaakin satamaan kaks kuuukautta yhtä perää.

M.O.T

Olipa hyvä puintipäivä.Tuuli reippaasti ja aurinko paistoi.tasan kaksviikkoa meni sadetta pitäessä.kaurat iti peltoon, ei enää pysty puimaan.rypsistä saa jotain vielä talteen.vielä kun tulis pakkasöitä,sais kevätrapsin kypsäksi.

Olipa hyvä puintipäivä.Tuuli reippaasti ja aurinko paistoi.tasan kaksviikkoa meni sadetta pitäessä.kaurat iti peltoon, ei enää pysty puimaan.rypsistä saa jotain vielä talteen.vielä kun tulis pakkasöitä,sais kevätrapsin kypsäksi.

Mistä tullut ja pitääkö paikkansa tuo ajatus, että pakkanen valmistuttaa rapsin?

Lainaus käyttäjältä: tapete - 17.10.17 - klo:18:46

Olipa hyvä puintipäivä.Tuuli reippaasti ja aurinko paistoi.tasan kaksviikkoa meni sadetta pitäessä.kaurat iti peltoon, ei enää pysty puimaan.rypsistä saa jotain vielä talteen.vielä kun tulis pakkasöitä,sais kevätrapsin kypsäksi.

Mistä tullut ja pitääkö paikkansa tuo ajatus, että pakkanen valmistuttaa rapsin?

Kasvu lakkaa, kuivuu ja tulee puitavaksi. Mutta jos lehtivihreää on pakkasten tullessa, niin ei eihän se sitä valmista. Se jää laatuvähennysten armoille. Esim. toissasyksynä taisi mennä -100e/t vähennystä lehtivihreän takia.

Jos ei tämä oma ranchi olisi vuosisatoja vanha sukutila, niin myisin tämän pois ja ostaisin tilan jostain kasitonnarialueelta:)

Nyt heräsi uteliaisuus. Mitkä alueet kuuluvat kasitonnarialueeseen?

Voikohan rapsin kanssa käydä niin että pakkanen paukuttaa auki litimärät palot? Umpimärkinä ne ainakin pysyy. En usko että niin myöhässä on kellään että vklp pakkaset jättäs lehtivihreetä hirveen korkeelle. Mitenköhän ne karholle niitetyt rapsin on menestyny? Joko niitä on puitu?

Lainaus käyttäjältä: ht - 17.10.17 - klo:11:49

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 17.10.17 - klo:10:53

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.10.17 - klo:08:49

Samoja on maalajit itselläkin. Satoisia lajikkeitakin koitettu aina suosia. Orgaanistakin ajettu ei tietysti mitään kananlantaa, mutta orgaanista kuitenkin. Ojituksessa, pinnanmuotoilussa, ja muutenkin kasvukunnossa vielä tekemistä varmasti. Rikat on torjuttu ja tautejakin viimeaikoina ajettu. Apulantaakin käytetty, mutta ei Yaran tavaraa, jos se vika on sitten siinä. Turhaa sotkemista koitettu välttää ennemmin jätetty sitten muokkaus parempaan ajankohtaan. Syysviljojakin suosittu, öljykasveisssa ja palkoviljoisa on nyt ollut väliä kun eivät ole onnistuneet sitäkään vähää. Kyllä ne sadot vain silti jäävät pyörimään sinne 4 tonnin ympärille joskus yli jostain ali aina. Toiset ne vain osaa...

Jos sun pellot ei oo lähellä tatea,josea tai skännää, turha vertailla kovin syvällisesti. Naapureiden tai muiden paikkakunnalla toimivien satoihin pitää verrata, ja ellei itse saa niitä parhaimpiin kuuluvia satoja, sitten on jotain tehtävissä enemmänkin. Aina kuitenkin jotain, parempaa pitää pyrkiä. Alueellista, onko hyvä sato 4 tonnia vai 6-7 tonnia.

Onko tää nyt Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan jonkunlainen synninpäästö..?

Kymenlaaksossa viljelysäät nyt on aina ihan perseestä. Keväällä on joko liian kuivaa monta viikkoa, tai sit sataa aivan tolkuttomasti joko juuri ennen kuin pitäis kylvöt aloittaa, jolloin ne menee myöhäiseksi, tai sitten heti kylvöjen jälkeen, jolloin kaikki tukehtuu liikaan märkyyteen. Keskikesällä sataa joko liikaa tai ei sada lainkaan, syksyllä tulee kuuroja juur silloin kun pitäis aloittaa puinnit, tai sit saadaan puinnit alkun, mutta sit alkaakin satamaan kaks kuuukautta yhtä perää.

Erittäin hyvin sanottu, tai siis valitettavasti tuntuu olevan näin!

Mitenköhän ne karholle niitetyt rapsin on menestyny? Joko niitä on puitu?

Miten ne voisi olla sen kuivempia, kun kahdessa viikossa on tässä tullut 110 mm? Luulis karhossa itävän vain pahemmin näillä keleillä. Pystyrapsissa voi ainakin valita kuinka paljon pui raakaa vartta mukaan, mutta karholta otettava mitä siihen on kaadettu. Oisko varsikaan kuivannut?

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Paskaperse - 17.10.17 - klo:12:08

Lainaus käyttäjältä: ht - 17.10.17 - klo:11:49

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 17.10.17 - klo:10:53

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.10.17 - klo:08:49

Samoja on maalajit itselläkin. Satoisia lajikkeitakin koitettu aina suosia. Orgaanistakin ajettu ei tietysti mitään kananlantaa, mutta orgaanista kuitenkin. Ojituksessa, pinnanmuotoilussa, ja muutenkin kasvukunnossa vielä tekemistä varmasti. Rikat on torjuttu ja tautejakin viimeaikoina ajettu. Apulantaakin käytetty, mutta ei Yaran tavaraa, jos se vika on sitten siinä. Turhaa sotkemista koitettu välttää ennemmin jätetty sitten muokkaus parempaan ajankohtaan. Syysviljojakin suosittu, öljykasveisssa ja palkoviljoisa on nyt ollut väliä kun eivät ole onnistuneet sitäkään vähää. Kyllä ne sadot vain silti jäävät pyörimään sinne 4 tonnin ympärille joskus yli jostain ali aina. Toiset ne vain osaa...

Jos sun pellot ei oo lähellä tatea,josea tai skännää, turha vertailla kovin syvällisesti. Naapureiden tai muiden paikkakunnalla toimivien satoihin pitää verrata, ja ellei itse saa niitä parhaimpiin kuuluvia satoja, sitten on jotain tehtävissä enemmänkin. Aina kuitenkin jotain, parempaa pitää pyrkiä. Alueellista, onko hyvä sato 4 tonnia vai 6-7 tonnia.

Onko tää nyt Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan jonkunlainen synninpäästö..?

Kymenlaaksossa viljelysäät nyt on aina ihan perseestä. Keväällä on joko liian kuivaa monta viikkoa, tai sit sataa aivan tolkuttomasti joko juuri ennen kuin pitäis kylvöt aloittaa, jolloin ne menee myöhäiseksi, tai sitten heti kylvöjen jälkeen, jolloin kaikki tukehtuu liikaan märkyyteen. Keskikesällä sataa joko liikaa tai ei sada lainkaan, syksyllä tulee kuuroja juur silloin kun pitäis aloittaa puinnit, tai sit saadaan puinnit alkun, mutta sit alkaakin satamaan kaks kuuukautta yhtä perää.

Erittäin hyvin sanottu, tai siis valitettavasti tuntuu olevan näin!

Tänäkin vuonna tuntuu kymen suunnallakin jotkut puineen hyviä satoja keskimäärin, varsinkin syysviljoista.

Nuo sateet, kuivuus ym. putket on tuttuja muuallakin, viime kesän satoi, koko kesän pl. puintiaika ja syksy. Tänä vuonna oli kuivaa enimmäkseen, välillä satoi sopivastikin mutta kuivuus vaikutti satoihin. Puinteja vaikeuttanut sitten sateet, nyt on ollut kelin tapaisia, tänään oli ok. keli ja perjantaina edellinen puintipäivä. Luksusta kun pääsee puimaan edes kolmen päivän välein, ja näyttäisi huomenna jatkuvan. Puitavat alkaa loppumaan useimmilla pikkuhiljaa, nyt voinee useimmat sanoa että onneksi kun yleensä loppuu kesken:D