mites noissa isoissa traktoreissa onko runkoohjaus parempi ku tää normaali 

mites noissa isoissa traktoreissa onko runkoohjaus parempi ku tää normaali 

osta steiger, siinä on kone

Uusi S-sarja, en oikeasti tiedä. Mielikuva vain esittelyn yhteydessä jäi että joskus keväällä voisi saada.

kyllähän se nyt on ihan tosiasia,että neva hommaa ja maataloustöitä ei pysty vertaamaan keskenään,nevalla on koneet niin paljo lujemmalla mitä maataloudes,esim ku sielä ajetaan kesä yötäpäivää koneis urku auki ja pehmoisilla kentillä isoot kärryt peräs on muuten nykyään koko tuollaista 40-55m3 kokoosia,ja jyrsinturve painaa 300-500kg motti,että helppo laskia kuinka raskailla kuormilla sitä nevas mennään.vaiheistoa ja ajovoiman ottoa koetellaan aika paljo.

onko teistä kukaan ollut suolla töissä

*** Viisi kesää tuli tuollakin remuttua. Kyllähän ne suohommat koneet lujille laittaa, mutta toisaalta koneelta vaaditaan huomattavasti suppeampaa ominaisuusskaalaa kuin maataloudessa.
Väitän (siis oma mielipiteeni), että kun Valtra keskittyi 90-luvun puolivälissä vain suo-ominaisuuksien kehittelyyn, niin se tipahti isoissa traktoreissa kehityksen kyydistä ajatellen maatalouskäyttöä.
70 - 80-luvulla Valtra meni metsään, 90-luvulla suolle, 2000-luvulla näyttäis taas peltokin kiinnostavan.
Ok, noille strategioille oli kyllä ihan järkevät perusteetkin.

 Kyllähän ne suohommat koneet lujille laittaa, mutta toisaalta koneelta vaaditaan huomattavasti suppeampaa ominaisuusskaalaa kuin maataloudessa.
Väitän (siis oma mielipiteeni), että kun Valtra keskittyi 90-luvun puolivälissä vain suo-ominaisuuksien kehittelyyn, niin se tipahti isoissa traktoreissa kehityksen kyydistä ajatellen maatalouskäyttöä.
70 - 80-luvulla Valtra meni metsään, 90-luvulla suolle, 2000-luvulla näyttäis taas peltokin kiinnostavan.
Ok, noille strategioille oli kyllä ihan järkevät perusteetkin.

Olen samaa mieltä asiasta. Suolla ajettaessa on aina ylämäki. Itellä ei ole kokemusta muuta kuin maatalousajosta, mutta jos tiellä mennään, niin ei siinä kulu kuin renkaat ja löpöä. Tunteja suolla tulee kesässä enemmän kuin meillä vuodessa kolmeen traktoriin. Merkeistä ei oo kokemusta muuta kuin, että kotimaisella on ajettu meidän tilalla 55 vuotta (14 valtsua joista 3 ostettu uutena). Kaikkia niitä on pitänyt korjata enemmän tai vähemmän, mutta aina on kuntoon saatu, eikä pitkiä aikoja oo osia tarvinnu ootella. Kyllä ne kaikki merkit tallissa kestää seistä.

Kyllähän ne suohommat koneet lujille laittaa, mutta toisaalta koneelta vaaditaan huomattavasti suppeampaa ominaisuusskaalaa kuin maataloudessa.
Väitän (siis oma mielipiteeni), että kun Valtra keskittyi 90-luvun puolivälissä vain suo-ominaisuuksien kehittelyyn, niin se tipahti isoissa traktoreissa kehityksen kyydistä ajatellen maatalouskäyttöä.
70 - 80-luvulla Valtra meni metsään, 90-luvulla suolle, 2000-luvulla näyttäis taas peltokin kiinnostavan.
Ok, noille strategioille oli kyllä ihan järkevät perusteetkin.

Olen samaa mieltä asiasta. Suolla ajettaessa on aina ylämäki. Itellä ei ole kokemusta muuta kuin maatalousajosta, mutta jos tiellä mennään, niin ei siinä kulu kuin renkaat ja löpöä. Tunteja suolla tulee kesässä enemmän kuin meillä vuodessa kolmeen traktoriin. Merkeistä ei oo kokemusta muuta kuin, että kotimaisella on ajettu meidän tilalla 55 vuotta (14 valtsua joista 3 ostettu uutena). Kaikkia niitä on pitänyt korjata enemmän tai vähemmän, mutta aina on kuntoon saatu, eikä pitkiä aikoja oo osia tarvinnu ootella. Kyllä ne kaikki merkit tallissa kestää seistä.

eikö valtun suunittelu olekkin aina mennyt "metsään"...

totuushan on että konkurssi on tehty joka merkillä mutta ku katsoo näitä nykytraktoreita ni alkaa vähän ihmetellä mihin näitä hienouksia oikeen tarvii...on kait siinä satunnaisilla käyttäjillä (lomittajat,tuuraajat) funtsimista että saa  koneen liikkeelle puhumattakaan että sais sinne mieleiset toiminnot

totuushan on että konkurssi on tehty joka merkillä mutta ku katsoo näitä nykytraktoreita ni alkaa vähän ihmetellä mihin näitä hienouksia oikeen tarvii...on kait siinä satunnaisilla käyttäjillä (lomittajat,tuuraajat) funtsimista että saa  koneen liikkeelle puhumattakaan että sais sinne mieleiset toiminnot

ehkä nuita hienouksia ei ihan lomittajia vartensuunniteltu. Ainakin meillä portaaton on ollut kovassa hudossen sen helppokäyttöisyyden takia renkien keskuudessa. Mutta jotain ajo opastinta tuskin omalla tilalla koskaan tarttee, mutta en pistä pahaksi jos niin isot lohkot sais ostettua että siitäkin hyöty ois

Aika mielenkiintoinen paradoksi ettei paras kone Fendt kelpaa vaativimpiin olosuhteisiin.

Aika mielenkiintoinen paradoksi ettei paras kone Fendt kelpaa vaativimpiin olosuhteisiin.

Johtuisko siitä ettei Horstit oo suunnittelupöydällä uhrannu sekuntiakaan ajatukselle et joku ajais näillä jossain suolla?

Minkäslainen kone siitä tulis sitten jos joku sen ihan varta vasten suolle valmistais?

Lainaus käyttäjältä: kuu - 02.02.09 - klo:00:33

Aika mielenkiintoinen paradoksi ettei paras kone Fendt kelpaa vaativimpiin olosuhteisiin.

Johtuisko siitä ettei Horstit oo suunnittelupöydällä uhrannu sekuntiakaan ajatukselle et joku ajais näillä jossain suolla?

Minkäslainen kone siitä tulis sitten jos joku sen ihan varta vasten suolle valmistais?

Johtuisiko siitä ettei Horstit ole suunnittelupöyrällä ajatellut että joku ajaisi edullisella taksalla suuren määrän tunteja? Lähtökohta on tainnut olla vähäinen tuntimäärä isolla tuntihinnalla ja käyttömukavuus.

vähänen tuntimäärä kuvalla katteella on aika utopiaa tässä ajassa.

Aika mielenkiintoinen paradoksi ettei paras kone Fendt kelpaa vaativimpiin olosuhteisiin.

*** Kyllä 80-luvulla nevojen kuningas oli ehdottomasti Fendt Favorit 615E.

KYLLÄ SE OLI FIIATTIEN VALTAKAUSI