Erittäin todennäköisesti oikenee, Valiolla todella reippaat luomu-maidontuotannon lisäyssuunnitelmat.

Jo on aikakin. Viiteentoista vuoteen uusia luomutuottajia ei ole otettu ja Valion luomu-Maasdamia myydään Halpa-Hallissa 50% alennuksella.

Voitko ystävällisesti hieman avata ajatteluasi Suuri Ajattelia;

Jos muistellaan 80-lukua, sai 30:lla hehtaarilla saman tuloksen kuin 30:lla hehtaarilla ja lehmillä, mutta silloin kyseessä oli ylituotannon mukanaan tuomaa maatalouspolitiikkaa, jossa maidontuotantoa ohjattiin viljaan. Toisaalta viljalla pärjäsi hyvin, toisaalta tyhmiä ja laiskoja höynäytettiin luopumaan maidosta ja ihan oikea ratkaisu se oli, kiitos Virolaisen. Laiskuudella kun ei kotieläinpuolella enää pärjää.

Siis 30 ha ilmeisesti viljaa sai saman tuloksen 30 ha + lehmät ?  Montako lehmää ?  Tällaisessa tilanteessa voi kukin ihan itse miettiä tyhmyyden ja laiskuuden välistä yhteyttä.

Voitko ystävällisesti hieman avata ajatteluasi Suuri Ajattelia;

Jos muistellaan 80-lukua, sai 30:lla hehtaarilla saman tuloksen kuin 30:lla hehtaarilla ja lehmillä, mutta silloin kyseessä oli ylituotannon mukanaan tuomaa maatalouspolitiikkaa, jossa maidontuotantoa ohjattiin viljaan. Toisaalta viljalla pärjäsi hyvin, toisaalta tyhmiä ja laiskoja höynäytettiin luopumaan maidosta ja ihan oikea ratkaisu se oli, kiitos Virolaisen. Laiskuudella kun ei kotieläinpuolella enää pärjää.

Siis 30 ha ilmeisesti viljaa sai saman tuloksen 30 ha + lehmät ?  Montako lehmää ?  Tällaisessa tilanteessa voi kukin ihan itse miettiä tyhmyyden ja laiskuuden välistä yhteyttä.

Löysitkin laiskuuden ja tyhmyyden korrelaation. Tuohon aikaan maidontuotanto perustui kiintiöjärjestelmään ja tuotannon kehittäminen oli mahdotonta. Kiintiötä ei saanut rahallakaan ja pinta-alalisäsysteemi esti tehokkaasti motivaatiot kehittää maataloutta. Tilan keskimääräinen tuotanto oli noin 50000 litraa. Myös sikapuoli oli jumissa, mutta sinällään erittäin kannattava tuotantomuoto.

Tuolloin tarjottiin tasapainottamislain myötä helppoa rahaa, jos siirtyi viljaan, metsitti peltonsa tai siirtyi luomuun.
Käytännössä helppoa rahaa tavoitteleville tahtoo pitkässä juoksussa käydä huonosti  ja lopulta ne palkitaan, joilla riittää motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä tehdä töitä, vaikka se ei juuri nyt näytäkään hyvältä.

Viljantuottajilla oli monta lihavaa vuotta, mutta nyt on totuus heillekin tullut eteen. Luomu on mielenkiintoinen juttu. Alunalkaen sen tehtävä oli ajaa ylituotantoa alas, mutta sittemmin sillä huomattiin olevan loistava imago, joka menee kaupunkilaisten päähän kuin häkä. Jos luomu oikeasti toimisi, miksi sitä tuetaan näin avokätisesti? Korkea tukitaso tahtoo mennä ylikorkeiden vuokrien maksuun.

Vielä elää 30 lehmällä kohtuullisesti, mutta 300 hehtaaria viljaakaan ei välttämättä riitä.

Vielä elää 30 lehmällä kohtuullisesti, mutta 300 hehtaaria viljaakaan ei välttämättä riitä.

 Otappa kolmenkymmenen ammun navetan piirrustukset ja mene esittelemään pankinjohtajalle kohtuullisen elämisen malliasi.

Lainaus käyttäjältä: Eemeli - 22.02.17 - klo:06:23

Vielä elää 30 lehmällä kohtuullisesti, mutta 300 hehtaaria viljaakaan ei välttämättä riitä.

 Otappa kolmenkymmenen ammun navetan piirrustukset ja mene esittelemään pankinjohtajalle kohtuullisen elämisen malliasi.

Älähän nyt..kyllä niillä elää, jos ovat jo entuudestaan eikä tarvi seiniä maksaa eikä rakentaa ympärille. Elää niillä 30 hehtaarillakin, kun ovat oikeassa paikassa ja jättää kylvämättä sitä viljaa.

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 21.02.17 - klo:19:15

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 21.02.17 - klo:19:07

Näkyypä ilkkakin pikku hiljaa saaneen tarpeekseen?   :-)

Sinällään. Niin Veeti / Eemeli on noin 99% oikeassa viesteissään ja väitteissään. Tasapuolisuus on kaukana asioista. Samoin oikeudenmukaisuus loistaa poissaolollaan. Hän vain sattuu olemaan yleistä mielipidettä vastaan ja siksipä täällä niiden jotka ajattelevat samoin kuin yleinen mielipide on helppo ivaamalla ja dissaamalla häivyttää viestinsä.

Mutta hiljaisesti samalla tavalla ajattelevia lienee jonkunmoinen joukko. Eivät vain uskalla sitä julkisesti sanoa... Ilkka lienee saanut tarpeekseen? Niin että uskaltaa?

Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee, mutta jos ei tunne historiaa ei voi ymmärtää nykypäivää. Miettikääs pikkasen taustoja.. Täällä tundralla tapeltiin elukoitten kanssa ja etelän viljatilalla päästiin samaan tulokseen kolmenkymmenen hehtaarin viljavainiolla? Oliko se tasavertaista? Nyt tietysti asian pitäisi jälleen olla samassa suhteessa, niin voisi sanoa, että menee tasan..

Ei sillä kolmenkymmenen hehtaarin viljavainiolla ole perhettä elätetty sitten 70-luvun? Lisää piti ulkopuolelta haalia. Toisin kuin 20 lehmän navetalla? Maatalouspolitiikalla kannustettiin eläintuotantoa pohjoisessa ja heikennettiin ehtoja etelässä jo kauan sitten. Jos etelässä olisi tuettu kotieläimiä vastaavasti kuin pohjoisessa niin ne olisivat täällä vieläkin eivätkä pohjoisessa. Esimerkkinä erilaisesta kehityksestä Ruotsi jossa ei tuettu missään ja kotieläimet ovat 80% etelässä parhaiden peltojen äärellä... Meillä tukipolitiikalla vääristettiin tilanne.

Muujussin jutuista saa sellaisen käsityksen,töitä on tehty viimeksi 70-luvulla.Ei kyllä ole ihmekkään ajasta jälkeen jääminen sellaisen 40-vuotta.

tehtiin sitä vielä 80- luvullakin ja oikeastaan vuoteen 1995 jolloin loppui se työn teko ja alkoi tämä sosialistinen oleminen..      ite ainakin huomasin moisen.. aikasemmin selkänahka sanoi sen kuin mökki menestyy nyt ei mikään riitä..

Vielä elää 30 lehmällä kohtuullisesti, mutta 300 hehtaaria viljaakaan ei välttämättä riitä.

Sinun kannattaisi harkita luomua:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suomalaiset-luomukasvit-vied%C3%A4%C3%A4n-k%C3%A4sist%C3%A4-miksi-viljely-laahaa-per%C3%A4ss%C3%A4-1.179811

En huomannut vastasitko lehmämäärä kysymykseen.

Eiköhän maidontuotantoon tullut kiintiöt vasta vuonna 1985. Oliko tuotantomäärä siihen asti viranomaisista riippumatonta ?

Kotieläintuotanto olikin 1985 jälkeen erittäin ohjailtua. Täällä päin osa kotieläintiloista vaihtoi maidontuotannosta siipikarjaan tai sikoihin.
Kasvitiloilla oli silloin käytännössä mahdoton aloittaa kotieläintuotantoa.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 21.02.17 - klo:23:08

Voitko ystävällisesti hieman avata ajatteluasi Suuri Ajattelia;

Jos muistellaan 80-lukua, sai 30:lla hehtaarilla saman tuloksen kuin 30:lla hehtaarilla ja lehmillä, mutta silloin kyseessä oli ylituotannon mukanaan tuomaa maatalouspolitiikkaa, jossa maidontuotantoa ohjattiin viljaan. Toisaalta viljalla pärjäsi hyvin, toisaalta tyhmiä ja laiskoja höynäytettiin luopumaan maidosta ja ihan oikea ratkaisu se oli, kiitos Virolaisen. Laiskuudella kun ei kotieläinpuolella enää pärjää.

Siis 30 ha ilmeisesti viljaa sai saman tuloksen 30 ha + lehmät ?  Montako lehmää ?  Tällaisessa tilanteessa voi kukin ihan itse miettiä tyhmyyden ja laiskuuden välistä yhteyttä.

Löysitkin laiskuuden ja tyhmyyden korrelaation. Tuohon aikaan maidontuotanto perustui kiintiöjärjestelmään ja tuotannon kehittäminen oli mahdotonta. Kiintiötä ei saanut rahallakaan ja pinta-alalisäsysteemi esti tehokkaasti motivaatiot kehittää maataloutta. Tilan keskimääräinen tuotanto oli noin 50000 litraa. Myös sikapuoli oli jumissa, mutta sinällään erittäin kannattava tuotantomuoto.

Tuolloin tarjottiin tasapainottamislain myötä helppoa rahaa, jos siirtyi viljaan, metsitti peltonsa tai siirtyi luomuun.
Käytännössä helppoa rahaa tavoitteleville tahtoo pitkässä juoksussa käydä huonosti  ja lopulta ne palkitaan, joilla riittää motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä tehdä töitä, vaikka se ei juuri nyt näytäkään hyvältä.

Viljantuottajilla oli monta lihavaa vuotta, mutta nyt on totuus heillekin tullut eteen. Luomu on mielenkiintoinen juttu. Alunalkaen sen tehtävä oli ajaa ylituotantoa alas, mutta sittemmin sillä huomattiin olevan loistava imago, joka menee kaupunkilaisten päähän kuin häkä. Jos luomu oikeasti toimisi, miksi sitä tuetaan näin avokätisesti? Korkea tukitaso tahtoo mennä ylikorkeiden vuokrien maksuun.

Tarkoitathan tuolla ennen EU-aikaa.

mitä tukea net maksoi ennen vanhaan pohoseen ?  ja mikä oli se pohjoinen?    en tiiä muuta kuin pinta-ala tuki ja sitä kuulema maksovat koko suomeen...    ainakin 1970-luvulla...                                pirskatti kun joskus olis aikaa katella noita oikein vanhoja kirjanpitoja....

Oksalla jo muistikatkoksia? Niin kuin suurella ajatusten tonavallakin?

Linkki sotkee mutta kyseessä on tutkimus "SUOMEN MAATALOUSPOLITIIKAN KESKEISIMMÄT MUUTOKSET EUROOPAN UNIONIIN LIITTYMISEN JÄLKEEN". Löytyy kyllä googlella.

Ja lainaus.

"
2.1.1 Suomen maatalouden tukijärjestelmä ennen Euroopan unioniin liittymistä
Ennen jäsenyyttä käytössä olleessa tukijärjestelmässä maatalouteen ohjautui tukea verojärjestelmän kautta, valtion budjetista sekä tuontisuojan että maatalouden hintajärjes-telmän kautta. Budjetin kautta maksettava tuki jakautui käyttötarkoituksen mukaan luokiteltuna maataloustuotannon tukeen, markkinointitukeen ja elintarvikkeiden tukeen. Maataloustuotannon tukea maksettiin ns. hintapoliittisena tukena, joka oli ylivoimaisesti suurin tukierä, rakennetukena ja muuna tukena. Markkinointitukea valtio maksoi raaka-aineiden ja jalosteiden vientipalkkioina ja hinnanalennuskorvauksina sekä vientituotteiden liikevaihtoveron palautuksena. Maatalousneuvotteluissa so*****jen hintaratkaisujen koro-tustarve toteutettiin joko nostamalla tavoitehintoja tai hintapoliittista tukea tai muuttamalla molempia. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.)

Maataloustulolain tarkoittamaa hintapoliittista tukea maksettiin tuotantomäärien mukaan hintatukena sekä hehtaarien ja eläinmäärien mukaan suorana tukena, mutta ennen Euroopan unioniin liittymistä huomattavasti enemmän suorana tukena kuin 1980-luvulla. Hintatuen ja suoran tuen suhteelliset osuudet ja tuen määrä vaihtelivat alueittain. Myös tuen kokonaismäärä nousi pohjoista kohti siirryttäessä. Tämän avulla tasattiin maatalouden alueittaisia tuloeroja. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.) ,

Osa tuista maksettiin siis suorana tukena. Sen tukimuotoja olivat pinta-alalisä, hehtaarituki ja kotieläinten lukumäärän mukainen tuki. Pinta-alalisää eli viljelmäkoon mukaista tukea maksettiin hehtaarien ja eläinmäärän mukaan laskettujen jakoyksiköiden perusteella. Tuki oli porrastettu viljelijän ja hänen puolisonsa tulojen mukaan. Yli 90 000 markan tulojen kanssa ei enää saanut tukea. Nuorille viljelijöille, alle 39-vuotiaille, maksettiin tukea 40 prosentin korotuksella. Tukea ei maksettu kaikille yli 65-vuotiaille viljelijöille, tuen saanti riippui peltokoosta.

Toinen vaihtoehto suoralle tuelle oli tuki eläinyksiköiden mukaan. Lypsylehmien kohdalla
tuki oli muita korkeampi, ja tukea sai 25 eläinyksikköön saakka, porrastettuna alueen mukaan pois lukien Suomen eteläosa, jossa tukea ei maksettu ollenkaan.
Hintatukena maksettiin muun muassa maidon- ja lihan tuotantotukea sekä kananmunien lisähintaa. Lihan tuotantotukea maksetaan naudan-, lampaan- ja sianlihalle. Tuki oli porrastettu alueen ja eläimen painon mukaan. Tukea maksettiin naudan- ja lampaanlihan osalta koko maahan. Maidon tuotantotuki oli porrastettu alueen ja maitomäärän mukaan. Tuen määrä nousi pohjoista kohti siirryttäessä ja aleni maitomäärän kasvaessa. Kanamunien lisähintaa maksettiin kaikille kananmunantuottajille 10 000 kiloon asti. (Myhrman & Heikkilä 1996, 12.)
"

Mutta että. Jo tuoloin sorsittiin etelää. Nimenomaan etelän suuria kotieläinyksiköitä. MItä parempi ja isompi niin sitä vähemmän jäi käteen, pohjoisessa sai saman paljon pienemmällä yksikkökoolla eli vähemmällä työllä.

Mutta että. Jo tuolloin joka ainoa tuki nousi pohjoista kohti. Tosin ennen EU-aikaa tukiero oli kohtuullinen. Sitten kun 141 tipahti niin tukiero muodostui joksikin aikaa kestämättömäksi joka suoraan näkyi tuotantomäärissä. Nyt saatu etelään maksettava lypsylehmäpalkkio tasasi onneksi tukieron siedettäväksi, muuten kyyti etelän maitotiloilla olisi ollut kylmää...

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 21.02.17 - klo:23:08

Voitko ystävällisesti hieman avata ajatteluasi Suuri Ajattelia;

Jos muistellaan 80-lukua, sai 30:lla hehtaarilla saman tuloksen kuin 30:lla hehtaarilla ja lehmillä, mutta silloin kyseessä oli ylituotannon mukanaan tuomaa maatalouspolitiikkaa, jossa maidontuotantoa ohjattiin viljaan. Toisaalta viljalla pärjäsi hyvin, toisaalta tyhmiä ja laiskoja höynäytettiin luopumaan maidosta ja ihan oikea ratkaisu se oli, kiitos Virolaisen. Laiskuudella kun ei kotieläinpuolella enää pärjää.

Siis 30 ha ilmeisesti viljaa sai saman tuloksen 30 ha + lehmät ?  Montako lehmää ?  Tällaisessa tilanteessa voi kukin ihan itse miettiä tyhmyyden ja laiskuuden välistä yhteyttä.

Löysitkin laiskuuden ja tyhmyyden korrelaation. Tuohon aikaan maidontuotanto perustui kiintiöjärjestelmään ja tuotannon kehittäminen oli mahdotonta. Kiintiötä ei saanut rahallakaan ja pinta-alalisäsysteemi esti tehokkaasti motivaatiot kehittää maataloutta. Tilan keskimääräinen tuotanto oli noin 50000 litraa. Myös sikapuoli oli jumissa, mutta sinällään erittäin kannattava tuotantomuoto.

Tuolloin tarjottiin tasapainottamislain myötä helppoa rahaa, jos siirtyi viljaan, metsitti peltonsa tai siirtyi luomuun.
Käytännössä helppoa rahaa tavoitteleville tahtoo pitkässä juoksussa käydä huonosti  ja lopulta ne palkitaan, joilla riittää motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä tehdä töitä, vaikka se ei juuri nyt näytäkään hyvältä.

Viljantuottajilla oli monta lihavaa vuotta, mutta nyt on totuus heillekin tullut eteen. Luomu on mielenkiintoinen juttu. Alunalkaen sen tehtävä oli ajaa ylituotantoa alas, mutta sittemmin sillä huomattiin olevan loistava imago, joka menee kaupunkilaisten päähän kuin häkä. Jos luomu oikeasti toimisi, miksi sitä tuetaan näin avokätisesti? Korkea tukitaso tahtoo mennä ylikorkeiden vuokrien maksuun.

Eikös maidontuotantoon tullut kiintiöt 1985. Siihen asti tuotettiin maitoakin niin paljon kuin pystyi...vai mitä ?

Pinta-alalisät ohjasivat varsin tehokkaasti tuotantoa. Ei kannattanut lisätä peltoalaa pinta-alalisien menettämisen takia.

Että niin ahkeraa ja viisasta vai laiskaa ja tyhmää porukkaa silloin oli viljelijät. Tähänkö perustui pienet tilat "pohjoisessa" kun kerran korvausta maksettiin pienuudesta. Toki samalla kiitettiin Virolaisen kaukonäköisyyttä ja äänestettiin maalaisliittoa.

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 22.02.17 - klo:05:58

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 21.02.17 - klo:23:08

Voitko ystävällisesti hieman avata ajatteluasi Suuri Ajattelia;

Jos muistellaan 80-lukua, sai 30:lla hehtaarilla saman tuloksen kuin 30:lla hehtaarilla ja lehmillä, mutta silloin kyseessä oli ylituotannon mukanaan tuomaa maatalouspolitiikkaa, jossa maidontuotantoa ohjattiin viljaan. Toisaalta viljalla pärjäsi hyvin, toisaalta tyhmiä ja laiskoja höynäytettiin luopumaan maidosta ja ihan oikea ratkaisu se oli, kiitos Virolaisen. Laiskuudella kun ei kotieläinpuolella enää pärjää.

Siis 30 ha ilmeisesti viljaa sai saman tuloksen 30 ha + lehmät ?  Montako lehmää ?  Tällaisessa tilanteessa voi kukin ihan itse miettiä tyhmyyden ja laiskuuden välistä yhteyttä.

Löysitkin laiskuuden ja tyhmyyden korrelaation. Tuohon aikaan maidontuotanto perustui kiintiöjärjestelmään ja tuotannon kehittäminen oli mahdotonta. Kiintiötä ei saanut rahallakaan ja pinta-alalisäsysteemi esti tehokkaasti motivaatiot kehittää maataloutta. Tilan keskimääräinen tuotanto oli noin 50000 litraa. Myös sikapuoli oli jumissa, mutta sinällään erittäin kannattava tuotantomuoto.

Tuolloin tarjottiin tasapainottamislain myötä helppoa rahaa, jos siirtyi viljaan, metsitti peltonsa tai siirtyi luomuun.
Käytännössä helppoa rahaa tavoitteleville tahtoo pitkässä juoksussa käydä huonosti  ja lopulta ne palkitaan, joilla riittää motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä tehdä töitä, vaikka se ei juuri nyt näytäkään hyvältä.

Viljantuottajilla oli monta lihavaa vuotta, mutta nyt on totuus heillekin tullut eteen. Luomu on mielenkiintoinen juttu. Alunalkaen sen tehtävä oli ajaa ylituotantoa alas, mutta sittemmin sillä huomattiin olevan loistava imago, joka menee kaupunkilaisten päähän kuin häkä. Jos luomu oikeasti toimisi, miksi sitä tuetaan näin avokätisesti? Korkea tukitaso tahtoo mennä ylikorkeiden vuokrien maksuun.

Eikös maidontuotantoon tullut kiintiöt 1985. Siihen asti tuotettiin maitoakin niin paljon kuin pystyi...vai mitä ?

Pinta-alalisät ohjasivat varsin tehokkaasti tuotantoa. Ei kannattanut lisätä peltoalaa pinta-alalisien menettämisen takia.

Että niin ahkeraa ja viisasta vai laiskaa ja tyhmää porukkaa silloin oli viljelijät. Tähänkö perustui pienet tilat "pohjoisessa" kun kerran korvausta maksettiin pienuudesta. Toki samalla kiitettiin Virolaisen kaukonäköisyyttä ja äänestettiin maalaisliittoa.

Taisi pientilojen tukeminen olla enemmän sosiaalipolitiikkaa ja kommunismin torjumista. Toki siinä maalaisliitto voitot kääri, mutta oli Maalaisliitto vaihtoehtona parempi kuin Neuvostoliitto.

"Taisi pientilojen tukeminen olla enemmän sosiaalipolitiikkaa ja kommunismin torjumista. Toki siinä maalaisliitto voitot kääri, mutta oli Maalaisliitto vaihtoehtona parempi kuin Neuvostoliitto."

Tuosta olen melkein samaa mieltä.

Sitten tuli vuosi 1995 ja liittyminen eu:n. Ja alkoi kiivas saavutetuista eduista kiinni pitäminen.

Siis niistä eduista jotka sopivat hyvin 50000 maitolitran vuosi tuotantoon.

On vaikea ymmärtää miksi tuotannon 20-40 kertaistuessa ei vielä tulisi paljon puhuttuja suurtuotannon etuja.