Maanantain Maaseudun Tulevaisuudessa oli ilmoitus uudesta typpibakteerituotteesta nimeltään TwinN. Kotisivujen perusteella ainakin vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta. Muistikuvani mukaan olisin lukenut jossain muussakin lehdessä siitä.
Mielipiteitä paremmin perillä olevista, kannattaisiko kokeilla?!

Tosta löytyy lisää:
http://www.twinn.fi/
http://www.fixn2.com.au/

Kiitos linkeistä! Kyllähän tuo vaikuttaa hyvinkin varteenotettavalta.

otsikossa

otsikossa

En ihan ymmärrä pointtisi?

Haiskahtaa 

Mielipiteitä paremmin perillä olevista, kannattaisiko kokeilla?!

Kokeilun kannattavuudesta en osaa ottaa kantaa.

Mikrobiologiaa opiskelleena lievästi epäilyttää, että aineistossa ei ole kovin tarkkoja speksejä itse tuotteen sisällöstä. Noilla ns. assosiatiivisilla typensitojilla on saavutettu ihan hyviä kasvunparannuksia meikäläisiä huomattavasti lämpimämmissä ilmastoissa, mutta vasteet ovat yleensä heikentyneet kylmempiä seutuja kohti tullessa.

Eli tuote sinänsä on todellinen ja todennäköisesti toimivakin, ainakin siellä, mistä nuo referenssit ovat. Ongelmana meillä on se, että näyttö täkäläisten kaltaisista ilmasto-oloista puuttuu. Odotan kieli pitkällä, mitä ensi kesänä luvattu koetoiminta tuo tullessaan - tekisi vähän mieli kopasta itsekin. Mutta valitettavasti en ole kovin optimistinen, selvittelen kyllä myyjältä vähän lisätietoja. Tänään oli vain sen verran tiivistä ohjelmaa, ettei ollut aikaa tarttua puhelimeen.

Petri

[Noilla ns. assosiatiivisilla typensitojilla on saavutettu ihan hyviä kasvunparannuksia meikäläisiä huomattavasti lämpimämmissä ilmastoissa, mutta vasteet ovat yleensä heikentyneet kylmempiä seutuja kohti tullessa.



Petri

Kysyn varmaan tyhmiä mutta...mikä noissa sitten on "vikana" jos eivät kylmää siedä. Tarkoitan vaan että onhan täällä viljelty apilaa ym iät ja ajat ja typensitominen on niissä onnistunut?

Kysyn varmaan tyhmiä mutta...mikä noissa sitten on "vikana" jos eivät kylmää siedä. Tarkoitan vaan että onhan täällä viljelty apilaa ym iät ja ajat ja typensitominen on niissä onnistunut?

Se on kyllä ihan eri asia. Bakteerit eläävät apilan juurilla ja se on "luonnon oma" systeemi. Tää TwinN on kuitenkin keinotekoinen homma, vaikka se voidaankin pitää aika luonnonmukaisena.

Niin, minäpä otin ja soitin sinne. Ihan hyvää palvelua sieltä sai. Minua kiinnosti tuo luomupuoli sipulille ja hedelmille ja perunalle. Ei olla täysin luomuja, vilja vedetään perinteisesti.
Niillä tuntui kyllä olevan paljon tutkimustuloksia, meidän leveysasteella oli Pohjois-Englantia ja Saksaa.
Minä taas olen sitä mieltä, että jottain tässä tarttee tehdä. Ympäristönkin takia.

Isäntä oli sitä mieltä, että kokeillaan jokatapauksessa. Puolet ja puolet. Hyvähän se on, että tullee uusia vaihtoehtoja. Ne bakteerit on kuulemma niitä diatsotrooffeja ja toimii palkokasvien juurinystyräbakteerien tavoin, paitsi et on tehokkaampia. Kylmässäkin pystyy sitomaan samalla tavalla.  Sitä on kehitetty yli 10 vuotta. Eikai sitä Suomeen edes kannattaisi tuoda, jos eivät uskoisi sen mahdollisuuksiin.
Meille riittää ainakin nuo ulkoimaiset tutkimustulokset ja ei meidän systeemit siitä sekaisin mene josko me nyt testattaisiin itse 20 hehtaarille ja loput vanhalla tavalla.
Sanoivat muuten tekevän koeviljelyjä viljalle, perunalle ja sokerille ja olikohan se joku muu vielä.
Niin ja vaatii aina kaksi ruiskutusta eli pitää muista tilata 8 tuollaista 5 ha purkkia eikä 4 kun tekee 20 hehtaarille.
Kyllähän tuo vaikuttaa minusta niin mielenkiintoiselta, että en minä jää vuodeksi odottamaan testituloksia. Jos se maailmalla toimii niin miksei täälläkin. Paljonhan se typen sitoutuminen on kanssa kiinni muustakin kuin kylmästä eli muista olosuhteista, maaperästä.  Mekin ollaan täällä pohjoisemmassa. Mutta minusta on hyvää, että alkaa tulla uusia vaihtoehtoja Yaran rinnalle, vaikka pieniä ovatkin.Joku edes yrittää.Ei nyt heti teilata, eihän täällä ikinä pärjää kukkaan jos ei mekin anneta tukea kanssa. Mie tilaan tänään. Tiina

Ai niin, sellainen juttu tuli esille vielä, että siksi se kanssa kestää kylmää, että kriittinen vaihe on siinä ruiskutuksessa. Pitää ruiskuttaa iltapäivällä tai illansuussa tai aikaisin aamulla, kun on vielä vähän kosteaa. Kasvi ei saa neljään tuntiin kuivua kuulemma kun on ruiskutettu. Sen jälkeen saa tulla mitä vaan ja kasvi kestää. Mutta nuo neljä tuntia on tärkeää. Tykkää vedestä eli sateesta, tuuli ei haittaa eikä kuulemma kylmä sen jälkeen kun tuo krittiinen nelisen tuntia on hoidettu.
Mielenkiintoista. T. emäntä

Siitähän tämä näkyy olevan hyvä tuote, että ihan uusia kirjoittajia ilmaantui aihealueelle lyhyessä ajassa    Ja vielä samasta aiheesta noin kiinnostuneita.

Sitten vähän faktaa pitäisi olla siteeksi. Tästäkö lie kyse http://www.google.fi/search?hl=fi&q=associative+nitrogen+fixation&meta=

Aiempaa aiheesta lukemaani muistellen maaperässä vapaasti, ei juurinystyröissä toimivia typpeä sitovia bakteereja kyllä on, mutta niiden merkitys kuitenkin vähäinen - sidotut typpimäärät pieniä, ja maaperän olosuhteiden suhteen hyvin vaativa prosessi jotta toimisi.

Verrattuna symbioottiseen typensidontaan palkokasveilla (esim. apila ~150kg/ha, herne ~80kg/ha, sinimailanen hyvissä oloissa jopa 400kg/ha), maaperäbakteerien sidontakyky muistaakseni jäi kymmenien kilojen luokkaan? Petri varmaan voi varmentaa asian.

Toinen asia on sitten se, kuinka tämä sidottu typpi on viljelykasvin käytössä verrattuna juurinystyröissä suoraan kasvien käytettävissä olevaan rhizobium-bakteerien sitomaan typpeen.

Lähinnä tuolla mainitun tuotteen sivustolla häiritsee selkeiden tutkimustietojen puute (lähinnä linkkejä kansainvälisellä sivustolla joidenkin tutkimusten yksittäisiin sivuihin?), ja tuotteen markkinointi kunnon tv-shop tyyliin lähes kaikkeen käyväksi ihmeaineeksi.

Hieman hämmentää myös markkinoijaksi mainitun Alteraatio Oy:n toimiala?

Minulla ei tokikaan olisi mitään sitä vastaan, että tällainen valmiste toimisi! Mutta toistaiseksi koen mielestäni hyvin oikeutettua epäilyä tätä kohtaan. Toivon saavani niin selkeää faktaa tästä, että mielipiteeni muuttuu.

Olen kyllä Wejjon kanssa vahvasti samoilla linjoilla. Nuo "tutkimustulokset" mitä löysin, oli joitakin irrallisia printtejä ilman mitään viitetietoja tai edes vihjettä, missä tieteellisessä sarjassa tulokset on julkaistu. Siis ainakin pikaisesti silmäiltynä.

"Kustannustehokkuus" vilahtaa useammassa kohdassa. Samoin sanotaan, että typpilannoitteista voi jopa kokonaan luopua, toisaalla että "jopa puolet typpilannoitteista".. 

Pitäneeköhän vanha sanonta paikkansa, eli se mikä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, myös usein on sitä.

Petri vois tosiaan valottaa tuota typen dynamiikkaa tässä tapauksessa vs. typensitojabakteerit juurinystyröissä, mutta kyllä silti on vahva tunne että ei tällä tavaralla voitolle pääse, saako sitten edes omansa pois.. teoriassa siis.

.....
Minulla ei tokikaan olisi mitään sitä vastaan, että tällainen valmiste toimisi! Mutta toistaiseksi koen mielestäni hyvin oikeutettua epäilyä tätä kohtaan. Toivon saavani niin selkeää faktaa tästä, että mielipiteeni muuttuu.

Kotimaisiakin nimiä löytyy aihetta sivuavasta tutkimuksesta http://www.pubmedcentral.nih.gov/picrender.fcgi?artid=239175&blobtype=pdf .

Ei tuo nyt kuitenkaan ihan niin helpolta näytä, että ruiskusta vaan päälle?

Petri vois tosiaan valottaa tuota typen dynamiikkaa tässä tapauksessa vs. typensitojabakteerit juurinystyröissä, mutta kyllä silti on vahva tunne että ei tällä tavaralla voitolle pääse, saako sitten edes omansa pois.. teoriassa siis.

JOS vaikutus on etupäässä typensidontaa... suurin ongelma typensidonnassa on ilmakehän typen pelkistämiseen (typpikaasusta ammoniakiksi) tarvittava suuri energiamäärä, Haber-Bosch -prosessissa (se tavallinen väkilannoitetypen puristaminen) menee noin puolitoista kiloa öljyä typpikiloa kohti. Biologinen typensidonta ei tässä ole poikkeus, sama energia menee siinäkin.

Palkokasvien juurinystyräbakteereilla on etuna kilpailun puute. Eli energiaa (sokeria kasvilta) menee suoraan typensidontaan ilman kilpailua. Ja ylimääräinen typpi menee suoraan kasvisolukkoon. 

Jos typpeä sitovat bakteerit ovat juuren tai kasvin pinnalla, niin siellä on kasvin erittämistä sokereista (energiasta) kilpailemassa paljon muitakin otuksia, jotka eivät välttämättä osaa sitoa typpeä. Ja kun tämä typensitoja on sen typen sitonut, niin se on siellä bakteerissa, joka käyttää sen omaan kasvuunsa. Vasta kun tämä bakteeri kuolee (ravinnon puutteeseen, ameeban syömänä tai miten vaan), niin ylimääräinen typpi vapautuu kasvin otettavaan muotoon.

En ole aivan viime vuosina näitä typensidonnan monimuotoisuuskuvioita systemaattisesti seurannut, mutta sitten 80-luvun on "keksitty" mm. sokeriruo'on endofyytit (elävät siellä putkilosolukossa), joita ilmeisesti on myös maissilla ja ... tässä loppuu tietämykseni, pitäisi vähän päivittää tietoja.

Se, miksi typensidonta toimii lämpimissä oloissa paremmin kuin kylmissä, liittyy sekä lämpötilaan, mutta ehkä enemmän kasvukauden pituuteen. Meillä kun kesällä painetaan viileissä oloissa yötä päivää, niin ravinteiden otto on niin kiihkeää, että nämä biologiset prosessit eivät oikein ehdi mukaan. Syitä voi olla muitakin.

Mutta TwinN vaikutus voi perustua myös ihan muuhun. Sen mikrobit (jotka eivät käy ainakaan nettisivuaineistosta esille, enkä tullut soittaneeksi tänäänkään) voivat myös vaikuttaa kasvin kasvuun hormonaalisesti tai jotain vastaavaa. Saattavat esim. kiihottaa juuriston kasvua, mikä parantaa ravinteiden ottotehokkuutta ja näin tuoda ylimääräistä typpeä kasviin. Eli typpeä tuli lisää, mutta ei ilmakehästä. Usein nämä vaikutukset tulevat esille parhaiten "kohtuullisen niukoilla" ravinnetasoilla - ei "täydellä lannoituksella", mutta ei myöskään missään kituoloissa.  Levitys ruiskulla vähän antaisi viitata tällaisiin "muihin kuin itse typensidontaan" -tyyppisiin vaikutusmekanismeihin.

Omat fiilikset ovat vähän kuin Wejjon tekstistä, mutta haluaisin silti jättää onnistumisen mahdollisuudenkin. Kunhan saan soitettua siihen numeroon...

Petri