Tuo juttu löytyi...
http://yle.fi/uutiset/3-9410272Luuletko olevasi viisas? - Olet todennäköisesti väärässäMillainen ihminen on viisas? Kysymys on kiehtonut ihmistä vuosituhannet. Tutkijoiden mukaan viisaan ihmisen tunnistaa heti – jos sellaisen vain löytää.
Tutkimuksessa vanhuus ja viisaus on liitetty pitkään yhteen, mutta tulokset ovat viisaustutkija Eeva Kallion mielestä vähintäänkin ristiriitaisia.
Hän pitää viisauden kasvun tärkeimpänä pohjana käytännön kokemustietoa. Se toki lisääntyy ikääntymisen mukana, mutta varsinainen vanheneminen ei Kallion mielestä tuo viisautta.
– Se voi tuoda myös katkeruutta, kovuutta, itsekkyyttä ja kyynisyyttä. Ja nuorissakin voi olla viisautta.
Havaintoja on myös siitä, että viisauden osatekijöihin kuuluvat moninäkökulmaisuus ja joustava ajattelu kasvaisivat pikemminkin koulutustason kuin iän mukana.
Tuoreessa tutkimuksessa on todettu, että se, miten ihminen pohtii elämänkulkuaan ja -kokemuksiaan liittyy usein viisauden kehittymiseen. Eli pohdinta, miksi elämässä meni kaikki niin kuin meni, kasvattaa viisautta.
Kallio silti arvelee, ettei kokemustiedolla ja omien elämänpolkujen pohtimisella ei ole kaikkiin ihmisiin samanlaista vaikutusta.
Ihmisen ainutlaatuinen viisaus
Kun Eeva Kallio aloitti viisaustutkimuksen tekemisen, moni kysyi häneltä, miksi aiheena on viisaus, eikä tyhmyys – koska nyt eletään tyhmyyden aikakautta.
Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen dosentin mukaan viisauden määritelmiä on paljon, mikä on tavallista ihmistieteiden tutkimusalueilla. Viimeisimmässä Kallion lukemassa artikkelissa määritelmiä lueteltiin 14.
Monia tutkimuksia huomioon ottavan luokittelun mukaan viisaus on vain ihmisten ominaisuus. Sitä ei ole muilla eläinlajeilla.
Lisäksi viisaus edellyttää:- korkeatasoista ajattelua
- tunne-elämän tasapainoa
- vahvaa kokemuspohjaa eli elämänkokemusta
- kykyä myötätuntoon
- eettistä pohdintaa
Viisauden katsotaan kuuluvan osaksi persoonallisuutta ja olevan ihmispopulaatiossa harvinainen. Sitä voidaan oppia ja mitata, mutta ei saavuttaa lääkkeillä tai muilla aineilla.
– Kyse on hyvin moniulotteisesta ilmiöstä, jossa viisaus nähdään toiminnan, tunteen ja ajattelun menestyksellisenä yhdistämisenä. Kyse on melkein kuin ihmisideaalin luomisesta.
Tutkijan mielestä on silti hyvä, ettei viisautta lukita määritelmillä liiaksi: historiassa kun on pelottavia esimerkkejä siitä, miten jotain ihmisihannetta on alettu tavoitella kovin keinoin.
Ensimerkit nähtävissä parikymppisissä
Iän ja viisauden välinen suhde on tutkimuksessakin edelleen epäselvä. Alkuvaiheessa, noin 20-30 vuotta sitten, viisautta alettiin tutkia empiirisesti ensimmäisenä Euroopassa.
Sen jälkeen tutkimuksen painopiste siirtyi Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Eurooppalaiset tutkijat ovat vasta viime aikoina alkaneet koota joukkojaan yhteistyötä varten.
Viimeisimmissä tutkimuksissa on tullut esille, että ensimmäiset merkit viisaudesta näyttäytyvät 18–19-vuotiailla. Kallio pitää mahdollisena, että viisaus ilmenee ikävaiheissa eri tavoin.
– Nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa osa ihmisistä kykenee erilaisia näkökulmia vertailevaan ajatteluun – se on piirre, joka on mainittu viisauden tieteellisessä määritelmässä. Mutta nuorilla ei välttämättä ole sellaista elämänkokemusta kuin viisikymppisellä, joka voi myös harkita asioita elämänkokemuksensa ja oppimansa kautta.
Elämänkokemusnäkökulman vuoksi viisauden tutkimuksen tekeminen lapsilla ei ole mielekästä. Silti Kallio uskoo, että monen aikuisuudessa esiintyvän ilmiön juuret ovat lapsuudessa.
– En ihmettelisi, vaikka joskus pystyttäisiin osoittamaan yhteyksiä lapsuuden kokemusten ja myöhemmän viisastumisen välillä.
Laaja-alainen ilmiö
Viisauden empiirinen tutkimus on viisauden tutkimuksen suunnista nuorinta. Tällä hetkellä sitä tehdään erityisesti psykologian, sosiologian ja gerontologian alueilla.
– Yhdysvalloissa on esimerkiksi instituutti, jonka lukuisat tutkijat ovat keskittyneet pelkästään viisauteen.
Ensimmäiset viisauden tutkimuksen suuntaukset liittyivät filosofiseen perinteeseen ja uskonnollisuuteen.
Jo antiikin filosofit puhuivat viisaudesta korkeana hyveenä, johon ihmiselämän pitäisi tähdätä.
– Toisaalta se on myös uskonnollinen termi: ortodoksisessa liturgiassakin lauletaan, että tämä on viisautta. Uskonnoissa viisautta voidaan pitää jumalallisena, annettuna voimana. Mutta voi olla myös niin, että esimerkiksi buddhalaisuudessa se nähdään enemmänkin oman kehittymisen ja toiminnan tuloksena.
Koska viisaus on ei-aineellista, se nähdään Kallion mielestä usein ylimaallisena, ja siihen voi liittyä tekopyhä tai keinotekoinen leima.
Äiti Teresa vai oma isoäitiKansanperinteeseen kuuluvat sananlaskut, joiden tarkoituksena on ollut siirtää sukupolven viisaus eteenpäin. Sananlaskut olivat tutkijoillekin ensimmäisiä kohteita, kun viisauden salaisuutta alettiin selvittää.
Kallion mielestä ei kuitenkaan ole selvää, onko laskuissa aina kyetty toteamaan viisautta.
– Sanotaanhan esimerkiksi joka piiskaa säästää, se vihaa lastaan. Nykytieto ei pidä sitä hyvänä kasvatuksena. Työ tekijäänsä opettaa puolestaan kertoo oivallisen havainnon, että opimme myös kirjatiedon ulkopuolella.
Seuraavassa vaiheessa määriteltiin, millainen ihminen on viisas. Kun ihmisiä pyydettiin nimeämään viisas ihminen, tyypillisiä vastauksia olivat Nelson Mandela, Martin Luther King tai Äiti Teresa.
Kun Kallio kerran kysyi parikymppisiltä ulkomaisilta opiskelijajoukolta, kuka on viisas, vastaukset yllättivät hänet.
– Kukaan ei sanonut yhtään tunnettua nimeä. He kaivoivat omasta suvustaan isoäitejä tai muita sukulaisia. Vaikka he olivat nuoria ihmisiä, he osasivat nähdä nimeämissään henkilöissä jotain poikkeuksellista, erityislaatuisuutta ja arvostettavaa.
Miksi älykkyys ei ole viisautta?Dosentti Eeva Kallion mukaan viisaus edellyttää keskivertoa älyllistä suoriutumista, joka tarkoittaa esimerkiksi suoriutumista psykologisista testeistä, joissa vastaus on oikein tai väärin.
Ongelmanratkaisutilanteessa, jossa ei ole yhtä oikeaa ratkaisuvaihtoehtoa, tehtävä vaatii viisasta päätöksentekoa.
Arkielämän tai ihmissuhteiden ongelmanratkaisua vaativat tilanteet ovat usein mutkikkaita, vaikka haluaisimme, että niihin löytyisi yksi ja ainoa oikea ratkaisu.
Viisasta toimintaa edellyttävät myös tilanteet, joissa on mukana ristiriitaisuuksia, jossa esimerkiksi sama ilmiö voidaan tulkita useilla tavoilla.
Tilanteeseen voi olla yksinkertainen ja johdonmukainen ratkaisu – mutta eri puolien tarkastelu voi osoittaa, ettei se olekaan kaukonäköisin, puhumattakaan eettisesti kestävin ratkaisu.
Ihmissuhteiden erotilanteet ja niihin liittyvät vaikeat tunteet ovat esimerkiksi haastavia ja moniulotteisia päätöksentekotilanteita.
Tutkimus on myös kiinnostunut vaikeiden kriisien aiheuttamien traumojen jälkeisestä kasvusta ja sen merkityksestä viisauden kehittymiselle sekä kuolemaa lähestyvien ihmisten käsityksistä.
Parhaimmillaan kriisi voi olla mahdollisuus koko näkökulman muutokseen ja uuden kehittymiseen.
Rajallisuus ja tavaratRuotsalainen vanhuustutkija Lars Tornstamin kehittämä käsite gerotranssendenssi tarkoittaa ikääntyessä tapahtuvaa muutosta, jossa luodaan tavallaan uutta käsitystä itsestä ja maailmasta ennen kuolemaa.
Elämän loppupuolella ihminen väistämättä ymmärtää oman elämänsä rajallisuuden. Usein se koittaa muutamia kymmeniä vuosia ennen keskimääräisen eliniän täyttymistä.
– Silloin ihminen lakkaa esimerkiksi kiinnittymästä tavaraan yhtä voimakkaasti kuin häntä nuoremmat, koska "käärinliinassa ei ole taskuja", kuten sanotaan.
Kallionkin mielestä elämän rajallisuuden ja oman elämän arvon ymmärtäminen on yksi lähtökohdista viisauteen. Sen hän liittää myös omaan käsitykseensä viisaasta ihmisestä.
– Mielestäni viisaus ilmenee myös kaukokatseisuutena, kykynä sietää sekä kielteisiä että myönteisiä seikkoja ja kokemuksia. Viisaalla on yhteistä etua korostavat arvot, tilannetajua ja syvää itseymmärrystä, jolloin hän kykenee näkemään omat kielteiset puolensa niiden kivulloisuudesta huolimatta. Se on tietynlaista nöyryyttä elämän edessä.
Viisauden tunnistaa heti
Viisauden visaisuus kiehtoo ihmisiä edelleen. Antiikin aikojen ja uskonnollisten tekstien valossa viisaus oli ideaali tila, johon ihmisen tuli pyrkiä ja tähdätä.
Ja ilmeisen harvinaista.
– Jos se olisi tavanomaista ja kaikkialla läsnä, ei olisi ollut mitään mieltä asettaa sitä näin laajan tutkimuksen kohteeksi, tutkija sanoo.
Viisauden harvinaisuus on läsnä edelleen, ja se on voitu tutkimuksillakin todeta: viisauden kriteerit täyttäviä ihmisiä on hyvin harvassa. Kallion mukaan tutkijat, jotka ovat löytäneet viisaita ihmisiä, ovat sanoneet, että heidät tunnistaa välittömästi. He eroavat tavanomaisesta massasta niin selvästi.
Kallio toivoisi, että viisautta etsittäisiin yhä pontevammin, koska "se opitaan, mitä kehitetään".
Viime vuosikymmenien kiinnostusaalto viisauteen on ollut erityisesti tieteellistä – ja tutkimuksessa vaaditaan havaintoja. Kallion mukaan tutkimusten löydökset ovat olleet hämmästyttävän samankaltaisia maailman eri kulttuurien viisausperinteiden kanssa.
Samaan aikaan tutkijaa on viime aikoina kummastuttanut keskustelun ilmapiirin ja arvojen koveneminen joka puolella maailmaa.
– Oman näkökulman sisään voidaan juuttua niin, ettei nähdä mitään ulkopuolista. Ja että vihataan toisen näkökulmaa niin paljon, että ollaan taipuvaisia menemään sen yli, mitä yhteiskunnassa saa tehdä.
Näin tutkimus määrittelee viisaan ihmisen- Korkealle kehittynyt ihminen, joka ei ole itsekeskeinen, mutta on tietoinen omasta rajallisuudestaan.
- Hänellä on moniselitteisyyden sietokykyä, ja hän välttää juuttumista mielipiteisiinsä.
- Vaatimattomuus, syvä itseymmärrys, empatia ja myötätunto ihmisen kärsimystä kohtaan liitetään myös viisauden piirteiksi.
- Hän osoittaa toiminnassaan tähtäävänsä eettisesti yhteiseen hyvään.
- Ammentaa sekä kirjatiedosta että elämänkokemuksestaan.
