Kyllä tli tulee edelleen vesikiloista, ei kuiva aineesta. Että litrat määrää

Kyllä tli tulee edelleen vesikiloista, ei kuiva aineesta. Että litrat määrää

Ja höps.

Kausiosa, valkuaisosa, rasvaosa, laatusopimus.

Ensimmäinen ja viimeinen tulee suoraan litroille, kuten myös tuotantotuki. Pitoisuuksilla määritellään sen lopun litrahinta. Pitoisuuksista koostuu noin reilut 3/4 hinnasta.

Lainaus käyttäjältä: Imme - 30.10.08 - klo:11:51

Kyllä tli tulee edelleen vesikiloista, ei kuiva aineesta. Että litrat määrää

Ja höps.

Kausiosa, valkuaisosa, rasvaosa, laatusopimus.

Ensimmäinen ja viimeinen tulee suoraan litroille, kuten myös tuotantotuki. Pitoisuuksilla määritellään sen lopun litrahinta. Pitoisuuksista koostuu noin reilut 3/4 hinnasta.

Kuvitellaa seuraava tilanne, ota laskutikku esiin...


A)  myyt kuukaudessa vaikkapa 45000l E 4,23 3,65 maitoa

B)                                        47000l E  4,21 3,62 maitoa

C)                                        51000l 1  4,25  3,66                 ?


Valion hinnaston mukaan C vaihtoehdossa ja sitten B. Koska valio on hankinnassa määrävä yhtiö, on muilla meijereillä hinnasto pääosiltaan valion kaltainen. Joissakin on parkkimaksu ja määrälisät, mutta pääosin valion mallilla.


C vaihtoehdossa on soluttajia lypsetty yhteen ja näillä eläimillä on tutkitusti korkeammat KA pitoisuudet joten siksi vesilisäyksen jälkeen on pitoisuudet palautuneet ennakkotasolle

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 30.10.08 - klo:14:37

Lainaus käyttäjältä: Imme - 30.10.08 - klo:11:51

Kyllä tli tulee edelleen vesikiloista, ei kuiva aineesta. Että litrat määrää

Ja höps.

Kausiosa, valkuaisosa, rasvaosa, laatusopimus.

Ensimmäinen ja viimeinen tulee suoraan litroille, kuten myös tuotantotuki. Pitoisuuksilla määritellään sen lopun litrahinta. Pitoisuuksista koostuu noin reilut 3/4 hinnasta.

Kuvitellaa seuraava tilanne, ota laskutikku esiin...


A)  myyt kuukaudessa vaikkapa 45000l E 4,23 3,65 maitoa

B)                                        47000l E  4,21 3,62 maitoa

C)                                        51000l 1  4,25  3,66                 ?


Valion hinnaston mukaan C vaihtoehdossa ja sitten B. Koska valio on hankinnassa määrävä yhtiö, on muilla meijereillä hinnasto pääosiltaan valion kaltainen. Joissakin on parkkimaksu ja määrälisät, mutta pääosin valion mallilla.


C vaihtoehdossa on soluttajia lypsetty yhteen ja näillä eläimillä on tutkitusti korkeammat KA pitoisuudet joten siksi vesilisäyksen jälkeen on pitoisuudet palautuneet ennakkotasolle

Ja uudelleen:

Ja höps.

Kausiosa, valkuaisosa, rasvaosa, laatusopimuslisät.

Näemmä lisäät muuttuvia tekijöitä vaan lisää, jotta saat mieleisesi tuloksen. Olet ilmiselvää ainesta taloudellisille tutkimuslaitoksille.

Kyllä tässä asiassa pitää miettiä vain pelkän vesilisäyksen vaikutusta ilman kaiken maailman soluttajien sekoilua. Pian päästäänkin tällä kaavalla melamiinin vaikutuksen pohtimiseen.

 

Suomalaiset maidontuottajat tuottavat luotettavia ja laadukkaita elintarvikkeita suomalaisille kuluttajille.

Suomalaiset maidontuottajat tuottavat luotettavia ja laadukkaita elintarvikkeita suomalaisille kuluttajille.

Oikein!

Näin sen pitää olla. Keskustelu ajautui jotenkin virheelliselle uralle, vaikka alkuperäinen aihe olikin vähäisen vesimäärän joutuminen vahingossa maidon joukkoon. Systemaattisella kikkailulla ja huijauksella pissii vain omaan saappaaseensa.

 

Lainaus käyttäjältä: Imme - 30.10.08 - klo:18:01

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 30.10.08 - klo:14:37

Lainaus käyttäjältä: Imme - 30.10.08 - klo:11:51

Kyllä tli tulee edelleen vesikiloista, ei kuiva aineesta. Että litrat määrää

Ja höps.

Kausiosa, valkuaisosa, rasvaosa, laatusopimus.

Ensimmäinen ja viimeinen tulee suoraan litroille, kuten myös tuotantotuki. Pitoisuuksilla määritellään sen lopun litrahinta. Pitoisuuksista koostuu noin reilut 3/4 hinnasta.

Kuvitellaa seuraava tilanne, ota laskutikku esiin...


A)  myyt kuukaudessa vaikkapa 45000l E 4,23 3,65 maitoa

B)                                        47000l E  4,21 3,62 maitoa

C)                                        51000l 1  4,25  3,66                 ?


Valion hinnaston mukaan C vaihtoehdossa ja sitten B. Koska valio on hankinnassa määrävä yhtiö, on muilla meijereillä hinnasto pääosiltaan valion kaltainen. Joissakin on parkkimaksu ja määrälisät, mutta pääosin valion mallilla.


C vaihtoehdossa on soluttajia lypsetty yhteen ja näillä eläimillä on tutkitusti korkeammat KA pitoisuudet joten siksi vesilisäyksen jälkeen on pitoisuudet palautuneet ennakkotasolle

Ja uudelleen:

Ja höps.

Kausiosa, valkuaisosa, rasvaosa, laatusopimuslisät.

Näemmä lisäät muuttuvia tekijöitä vaan lisää, jotta saat mieleisesi tuloksen. Olet ilmiselvää ainesta taloudellisille tutkimuslaitoksille.

Kyllä tässä asiassa pitää miettiä vain pelkän vesilisäyksen vaikutusta ilman kaiken maailman soluttajien sekoilua. Pian päästäänkin tällä kaavalla melamiinin vaikutuksen pohtimiseen.

 

Onkos Imme näitä Kaustisen meijerin tuottajia?? Jotenkin nuo laskentoperiaatteet viittais....

Lainaus käyttäjältä: Imme - 30.10.08 - klo:18:01

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 30.10.08 - klo:14:37

Lainaus käyttäjältä: Imme - 30.10.08 - klo:11:51

Kyllä tli tulee edelleen vesikiloista, ei kuiva aineesta. Että litrat määrää

Ja höps.

Kausiosa, valkuaisosa, rasvaosa, laatusopimus.

Ensimmäinen ja viimeinen tulee suoraan litroille, kuten myös tuotantotuki. Pitoisuuksilla määritellään sen lopun litrahinta. Pitoisuuksista koostuu noin reilut 3/4 hinnasta.

Kuvitellaa seuraava tilanne, ota laskutikku esiin...


A)  myyt kuukaudessa vaikkapa 45000l E 4,23 3,65 maitoa

B)                                        47000l E  4,21 3,62 maitoa

C)                                        51000l 1  4,25  3,66                 ?


Valion hinnaston mukaan C vaihtoehdossa ja sitten B. Koska valio on hankinnassa määrävä yhtiö, on muilla meijereillä hinnasto pääosiltaan valion kaltainen. Joissakin on parkkimaksu ja määrälisät, mutta pääosin valion mallilla.


C vaihtoehdossa on soluttajia lypsetty yhteen ja näillä eläimillä on tutkitusti korkeammat KA pitoisuudet joten siksi vesilisäyksen jälkeen on pitoisuudet palautuneet ennakkotasolle

Ja uudelleen:

Ja höps.

Kausiosa, valkuaisosa, rasvaosa, laatusopimuslisät.

Näemmä lisäät muuttuvia tekijöitä vaan lisää, jotta saat mieleisesi tuloksen. Olet ilmiselvää ainesta taloudellisille tutkimuslaitoksille.

Kyllä tässä asiassa pitää miettiä vain pelkän vesilisäyksen vaikutusta ilman kaiken maailman soluttajien sekoilua. Pian päästäänkin tällä kaavalla melamiinin vaikutuksen pohtimiseen.

 

Pyh  siinä pyydettiin vaan laskemaan, ja ykkösluokan maitokin on ihan ensiluokkaista raaka ainetta. Minulle nuo erittelemäsi "lisät" on itsestäänselviä hinnanosia. Mutta koitin vaan esittää että pikkuset vesilisät joita syntyy tahtomatta taikka tahallaan on kissanpissi meressä. Kun joku otti niiden pitoisuuksia laskevan vaikutuksen esille ja koitti VÄITTÄÄ että pitoisuudet olisi litroja merkityksellisempiä. Kyllä määrästä maksetaan ensisijaisesti, ja e ja 1 luokan hintaero niin mitätön että tuhansissa navetoissa tehdään todella paljon työtä sadakseen solut tankissa alle 100 000 vaikka saisi laittaa monta lemmua tankkiin luokkaa menettämättä. Bisness on bisnesstä ja etiikka tervettä, mutta jeesustelu on hulluutta.  Mutta pyydän edelleenkin laskemaan nuo, kolme variaatiota  A normitilanne b pieni jäämävesi pesuista jää pumppulinjoihin ja mittareihin C soluissa tyydytään eurooppalaiseen linjaan. Laske  ja kerro olenko väärässä. Eri juttu on sitte mikä on kenellekin oikein. Jos ajattelee asiaa yrityksen kannalta vastaus on selviö. Jos ajattelee asiaa mustaleiman valmistajan kannalta on tilanne toinen, silloin pitäisi olla erilainen hinnasto ja ostoehdot. Hinnasto on laadittu edamin tekijän sekä tölkkimaidon kannalta ja sen pohjalta ei tila C ole rikollinen, ei riko sääntöjä eikä toiminta ole tuomittavaa jos sillä turvataan perheen hyvinvointi. Meillä on kyllä rasvaa vähemmän ja valkuista enemmän mitä esimerkki esitti. Laatu on e ja maidon tilityshinta on siten meijerikeskiarvon ja naapurimeijerinkin yläpuolella selkeästi. Vaan on silti monta asiaa vielä venttiä ennen hankittava, ja ne tehdään edelleen ilman tietoista vesilisää

Pyh  siinä pyydettiin vaan laskemaan, ja ykkösluokan maitokin on ihan ensiluokkaista raaka ainetta. Minulle nuo erittelemäsi "lisät" on itsestäänselviä hinnanosia. Mutta koitin vaan esittää että pikkuset vesilisät joita syntyy tahtomatta taikka tahallaan on kissanpissi meressä. Kun joku otti niiden pitoisuuksia laskevan vaikutuksen esille ja koitti VÄITTÄÄ että pitoisuudet olisi litroja merkityksellisempiä. Kyllä määrästä maksetaan ensisijaisesti, ja e ja 1 luokan hintaero niin mitätön että tuhansissa navetoissa tehdään todella paljon työtä sadakseen solut tankissa alle 100 000 vaikka saisi laittaa monta lemmua tankkiin luokkaa menettämättä. Bisness on bisnesstä ja etiikka tervettä, mutta jeesustelu on hulluutta.  Mutta pyydän edelleenkin laskemaan nuo, kolme variaatiota  A normitilanne b pieni jäämävesi pesuista jää pumppulinjoihin ja mittareihin C soluissa tyydytään eurooppalaiseen linjaan. Laske  ja kerro olenko väärässä. Eri juttu on sitte mikä on kenellekin oikein. Jos ajattelee asiaa yrityksen kannalta vastaus on selviö. Jos ajattelee asiaa mustaleiman valmistajan kannalta on tilanne toinen, silloin pitäisi olla erilainen hinnasto ja ostoehdot. Hinnasto on laadittu edamin tekijän sekä tölkkimaidon kannalta ja sen pohjalta ei tila C ole rikollinen, ei riko sääntöjä eikä toiminta ole tuomittavaa jos sillä turvataan perheen hyvinvointi. Meillä on kyllä rasvaa vähemmän ja valkuista enemmän mitä esimerkki esitti. Laatu on e ja maidon tilityshinta on siten meijerikeskiarvon ja naapurimeijerinkin yläpuolella selkeästi. Vaan on silti monta asiaa vielä venttiä ennen hankittava, ja ne tehdään edelleen ilman tietoista vesilisää

Tässä perusteltiin tietoista vesilisää ja sen aiheuttamaa laimenemista, ei sitä mitä tapahtuu pieniä määriä aina tahattomasti. Valkuais% laimenee samaa vauhtia jäätymispisteen nousun kanssa, joten hyödyksi jää vain kausi- ja laatulisät ja tuet. Noillakin tietysti periaatteessa huijaaminen kannattais....

e ja 1 luokan hintaero niin mitätön että tuhansissa navetoissa tehdään todella paljon työtä sadakseen solut tankissa alle 100 000 vaikka saisi laittaa monta lemmua tankkiin luokkaa menettämättä.

E ja 1 luokan hintaero 30 lehmän karjassa 5000-6000€/vuosi. Luulis kiinnostavan tässä kustannuspaineessa. Tuossa oon samoilla linjoilla, ettei kannata hoidattaa lehmää, jos sen solut nousee lievästi, vaan sen takia että tankkimaidon solut pysyy alle 100t.