Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: lehtis - 03.12.07 - klo:09:37
-
Vesipitoisuutta maidossa mitataan jäätymispisteenä l. normiarvot ovat välillä 520 - 535.
Mitä nämä lukemat tarkoittavat käytännössä? Paljonko vettä silloin on maidossa?
-
Vesipitoisuutta maidossa mitataan jäätymispisteenä l. normiarvot ovat välillä 520 - 535.
Mitä nämä lukemat tarkoittavat käytännössä? Paljonko vettä silloin on maidossa?
http://www.valio.fi/maitojame/7_01/maitoonei.htm (http://www.valio.fi/maitojame/7_01/maitoonei.htm)
-
Toihan lukee laatukäsikirjassakin! Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä Esim desilitraa / 100 l maitoa?
-
Ei tuota varmaan kukaan pysty sanomaan. Meillä kerran tuli huomautus liian alhaisesta lukemasta, vaikka ylimääräistä vettä ei taatusti ollut mennyt tippaakaan. Selitys oli siinä, että kioskin kivennäisannostelija oli mennyt muutamia päiviä aikaisemmin epäkuntoon ja maidon kivennäisainepitoisuus sen myötä laskenut. Eli maidon liian alhainen suolapitoisuus aiheutti tuon hälytyksen.
-
Siis vettähän maito on suurimmaksi osaksi. Kuiva-ainetta kai laktoosi ja proteiinit sitten vielä rasva ja kivennäiset päälle. Näistä jokainen varmaan vaikuttaa tuohon jäätymispisteen arvoon.
Valion laatukäsikirjassa on annettu vaihteluväli, johon ko. arvo asettuu normaalisti, jolloin maidossa ei ole yhtään lisättyä vettä. Jos haluaa taas tietää paljonko vettä voi joutua maidon joukkoon ilman, että se tulee näkyviin, sen laskekoon jokainen omalla riskillä.
-
Jos haluaa taas tietää paljonko vettä voi joutua maidon joukkoon ilman, että se tulee näkyviin, sen laskekoon jokainen omalla riskillä.
Onhan näitä riskillä pelaajia. Ainakin Westfalian lypsyasemalla jää kokoojan tyhjäämisen jälkeen ylöspäin menevä putkellinen maitoa, ellei ole asennettu paineilmalla toimivaa systeemiä, mikä työntää loputkin maidot tankkiin. Meillä sitä ei ole, joten putkeen jäävä noin 2 litraa otetaan kokoojan alta talteen vasikoille. Joillakin on tapana kaataa vettä sopiva määrä kokoojaan, millä sen maidon saa työnnettyä tankkiin. Itse en uskaltaisi...:o
-
Onhan näitä riskillä pelaajia. Ainakin Westfalian lypsyasemalla jää kokoojan tyhjäämisen jälkeen ylöspäin menevä putkellinen maitoa, ellei ole asennettu paineilmalla toimivaa systeemiä, mikä työntää loputkin maidot tankkiin. Meillä sitä ei ole, joten putkeen jäävä noin 2 litraa otetaan kokoojan alta talteen vasikoille. Joillakin on tapana kaataa vettä sopiva määrä kokoojaan, millä sen maidon saa työnnettyä tankkiin. Itse en uskaltaisi...:o
Jos edellisen kaltainen vähäinen määrä vettä menisi aina maidon sekaan, ei siitä kukaan hyödy/voita oikeastaan mitään. Pitoisuudet vastaavasti ovat alemmat.
Ei vettä maidon joukkoon -pitää olla kuitenkin lähtökohta. Mutta muutamasta tipasta ei kannata stressata.
-
Onhan näitä riskillä pelaajia. Ainakin Westfalian lypsyasemalla jää kokoojan tyhjäämisen jälkeen ylöspäin menevä putkellinen maitoa, ellei ole asennettu paineilmalla toimivaa systeemiä, mikä työntää loputkin maidot tankkiin. Meillä sitä ei ole, joten putkeen jäävä noin 2 litraa otetaan kokoojan alta talteen vasikoille. Joillakin on tapana kaataa vettä sopiva määrä kokoojaan, millä sen maidon saa työnnettyä tankkiin. Itse en uskaltaisi...:o
Jos edellisen kaltainen vähäinen määrä vettä menisi aina maidon sekaan, ei siitä kukaan hyödy/voita oikeastaan mitään. Pitoisuudet vastaavasti ovat alemmat.
Ei vettä maidon joukkoon -pitää olla kuitenkin lähtökohta. Mutta muutamasta tipasta ei kannata stressata.
Ei haittaa vaikka menee pesuvesien ensimmäinen huuhtelukin tankkiin,kokeiltu on ;D ...Tosin ilmoitin meijerille että kävi pieni kämmi.
-
Vaihteleehan tuo jäätymispistearvo lahes joka kokeessa vaikka ei taatusti ole vettä mennyt maidon joukkoon,eli eiköhän ne pitoisuudet myös vaikuta jonkun verran.
-
Onhan näitä riskillä pelaajia. Ainakin Westfalian lypsyasemalla jää kokoojan tyhjäämisen jälkeen ylöspäin menevä putkellinen maitoa, ellei ole asennettu paineilmalla toimivaa systeemiä, mikä työntää loputkin maidot tankkiin. Meillä sitä ei ole, joten putkeen jäävä noin 2 litraa otetaan kokoojan alta talteen vasikoille. Joillakin on tapana kaataa vettä sopiva määrä kokoojaan, millä sen maidon saa työnnettyä tankkiin. Itse en uskaltaisi...:o
Jos edellisen kaltainen vähäinen määrä vettä menisi aina maidon sekaan, ei siitä kukaan hyödy/voita oikeastaan mitään. Pitoisuudet vastaavasti ovat alemmat.
Ei vettä maidon joukkoon -pitää olla kuitenkin lähtökohta. Mutta muutamasta tipasta ei kannata stressata.
Ei haittaa vaikka menee pesuvesien ensimmäinen huuhtelukin tankkiin,kokeiltu on ;D ...Tosin ilmoitin meijerille että kävi pieni kämmi.
mitä ne sano siellä?
ottiko auto maidon sentään?
-
Jos haluaa taas tietää paljonko vettä voi joutua maidon joukkoon ilman, että se tulee näkyviin, sen laskekoon jokainen omalla riskillä.
Onhan näitä riskillä pelaajia. Ainakin Westfalian lypsyasemalla jää kokoojan tyhjäämisen jälkeen ylöspäin menevä putkellinen maitoa, ellei ole asennettu paineilmalla toimivaa systeemiä, mikä työntää loputkin maidot tankkiin. Meillä sitä ei ole, joten putkeen jäävä noin 2 litraa otetaan kokoojan alta talteen vasikoille. Joillakin on tapana kaataa vettä sopiva määrä kokoojaan, millä sen maidon saa työnnettyä tankkiin. Itse en uskaltaisi...:o
Joka kerta lopuksi 14 litraa vettä maidonkokoojaan ja vesiarvot luokkaa 528. Tekee yli 10 000 litraa vuodessa... ::)
-
Muuttaakos sitä jäätymispistearvoa, jos maito on päässyt joskus tankissa jäätymään?
-
Jos vettä menee säännöllisesti vähän maidon joukkoon (hyväksyttävä määrä), alenevat rasva ja valkuaispitoisuudet vastaavasti. Että se siitä hyödystä. Mikä on pelkän veden arvo maidossa?
Ei kai jäätyminen sulamispistettä mihinkään muuta.
-
Ei haittaa vaikka menee pesuvesien ensimmäinen huuhtelukin tankkiin,kokeiltu on ;D ...Tosin ilmoitin meijerille että kävi pieni kämmi.
mitä ne sano siellä?
ottiko auto maidon sentään?
Eipä siinä kummempia,ilmoitusluontoinen asia ja maito otetaan vastaan ihan normaalisti,toki kattovat kuinka paljon vettä seassa.
Veden määrä suhteessa maitomäärään niin pieni munkin tapauksessa ettei raja-arvot ylittyneet. Oletettavasti tuota ei olisi huomioitu mitenkään vaikka en olisi ilmoittanutkaan,jäätymispiste olisi ollut mittauksissa aivan normaali :-\
-
Ei haittaa vaikka menee pesuvesien ensimmäinen huuhtelukin tankkiin,kokeiltu on ;D ...Tosin ilmoitin meijerille että kävi pieni kämmi.
mitä ne sano siellä?
ottiko auto maidon sentään?
Eipä siinä kummempia,ilmoitusluontoinen asia ja maito otetaan vastaan ihan normaalisti,toki kattovat kuinka paljon vettä seassa.
Veden määrä suhteessa maitomäärään niin pieni munkin tapauksessa ettei raja-arvot ylittyneet. Oletettavasti tuota ei olisi huomioitu mitenkään vaikka en olisi ilmoittanutkaan,jäätymispiste olisi ollut mittauksissa aivan normaali :-\
varmaan oli parempi omatunto kun ilmoitti. vastaavia tapauksia on kyllä enemmänkin ja kaikki eivät välttämättä ilmoita.
-
Kyllä tli tulee edelleen vesikiloista, ei kuiva aineesta. Että litrat määrää :)
-
Kyllä tli tulee edelleen vesikiloista, ei kuiva aineesta. Että litrat määrää :)
Ja höps.
Kausiosa, valkuaisosa, rasvaosa, laatusopimus.
Ensimmäinen ja viimeinen tulee suoraan litroille, kuten myös tuotantotuki. Pitoisuuksilla määritellään sen lopun litrahinta. Pitoisuuksista koostuu noin reilut 3/4 hinnasta.
-
Kyllä tli tulee edelleen vesikiloista, ei kuiva aineesta. Että litrat määrää :)
Ja höps.
Kausiosa, valkuaisosa, rasvaosa, laatusopimus.
Ensimmäinen ja viimeinen tulee suoraan litroille, kuten myös tuotantotuki. Pitoisuuksilla määritellään sen lopun litrahinta. Pitoisuuksista koostuu noin reilut 3/4 hinnasta.
Kuvitellaa seuraava tilanne, ota laskutikku esiin...
A) myyt kuukaudessa vaikkapa 45000l E 4,23 3,65 maitoa
B) 47000l E 4,21 3,62 maitoa
C) 51000l 1 4,25 3,66 ?
Valion hinnaston mukaan C vaihtoehdossa ja sitten B. Koska valio on hankinnassa määrävä yhtiö, on muilla meijereillä hinnasto pääosiltaan valion kaltainen. Joissakin on parkkimaksu ja määrälisät, mutta pääosin valion mallilla.
C vaihtoehdossa on soluttajia lypsetty yhteen ja näillä eläimillä on tutkitusti korkeammat KA pitoisuudet joten siksi vesilisäyksen jälkeen on pitoisuudet palautuneet ennakkotasolle
-
Kyllä tli tulee edelleen vesikiloista, ei kuiva aineesta. Että litrat määrää :)
Ja höps.
Kausiosa, valkuaisosa, rasvaosa, laatusopimus.
Ensimmäinen ja viimeinen tulee suoraan litroille, kuten myös tuotantotuki. Pitoisuuksilla määritellään sen lopun litrahinta. Pitoisuuksista koostuu noin reilut 3/4 hinnasta.
Kuvitellaa seuraava tilanne, ota laskutikku esiin...
A) myyt kuukaudessa vaikkapa 45000l E 4,23 3,65 maitoa
B) 47000l E 4,21 3,62 maitoa
C) 51000l 1 4,25 3,66 ?
Valion hinnaston mukaan C vaihtoehdossa ja sitten B. Koska valio on hankinnassa määrävä yhtiö, on muilla meijereillä hinnasto pääosiltaan valion kaltainen. Joissakin on parkkimaksu ja määrälisät, mutta pääosin valion mallilla.
C vaihtoehdossa on soluttajia lypsetty yhteen ja näillä eläimillä on tutkitusti korkeammat KA pitoisuudet joten siksi vesilisäyksen jälkeen on pitoisuudet palautuneet ennakkotasolle
Ja uudelleen:
Ja höps.
Kausiosa, valkuaisosa, rasvaosa, laatusopimuslisät.
Näemmä lisäät muuttuvia tekijöitä vaan lisää, jotta saat mieleisesi tuloksen. Olet ilmiselvää ainesta taloudellisille tutkimuslaitoksille.
Kyllä tässä asiassa pitää miettiä vain pelkän vesilisäyksen vaikutusta ilman kaiken maailman soluttajien sekoilua. Pian päästäänkin tällä kaavalla melamiinin vaikutuksen pohtimiseen.
:o
-
Suomalaiset maidontuottajat tuottavat luotettavia ja laadukkaita elintarvikkeita suomalaisille kuluttajille.
-
Suomalaiset maidontuottajat tuottavat luotettavia ja laadukkaita elintarvikkeita suomalaisille kuluttajille.
Oikein!
Näin sen pitää olla. Keskustelu ajautui jotenkin virheelliselle uralle, vaikka alkuperäinen aihe olikin vähäisen vesimäärän joutuminen vahingossa maidon joukkoon. Systemaattisella kikkailulla ja huijauksella pissii vain omaan saappaaseensa.
>:(
-
Kyllä tli tulee edelleen vesikiloista, ei kuiva aineesta. Että litrat määrää :)
Ja höps.
Kausiosa, valkuaisosa, rasvaosa, laatusopimus.
Ensimmäinen ja viimeinen tulee suoraan litroille, kuten myös tuotantotuki. Pitoisuuksilla määritellään sen lopun litrahinta. Pitoisuuksista koostuu noin reilut 3/4 hinnasta.
Kuvitellaa seuraava tilanne, ota laskutikku esiin...
A) myyt kuukaudessa vaikkapa 45000l E 4,23 3,65 maitoa
B) 47000l E 4,21 3,62 maitoa
C) 51000l 1 4,25 3,66 ?
Valion hinnaston mukaan C vaihtoehdossa ja sitten B. Koska valio on hankinnassa määrävä yhtiö, on muilla meijereillä hinnasto pääosiltaan valion kaltainen. Joissakin on parkkimaksu ja määrälisät, mutta pääosin valion mallilla.
C vaihtoehdossa on soluttajia lypsetty yhteen ja näillä eläimillä on tutkitusti korkeammat KA pitoisuudet joten siksi vesilisäyksen jälkeen on pitoisuudet palautuneet ennakkotasolle
Ja uudelleen:
Ja höps.
Kausiosa, valkuaisosa, rasvaosa, laatusopimuslisät.
Näemmä lisäät muuttuvia tekijöitä vaan lisää, jotta saat mieleisesi tuloksen. Olet ilmiselvää ainesta taloudellisille tutkimuslaitoksille.
Kyllä tässä asiassa pitää miettiä vain pelkän vesilisäyksen vaikutusta ilman kaiken maailman soluttajien sekoilua. Pian päästäänkin tällä kaavalla melamiinin vaikutuksen pohtimiseen.
:o
Onkos Imme näitä Kaustisen meijerin tuottajia?? Jotenkin nuo laskentoperiaatteet viittais.... ;D
-
Kyllä tli tulee edelleen vesikiloista, ei kuiva aineesta. Että litrat määrää :)
Ja höps.
Kausiosa, valkuaisosa, rasvaosa, laatusopimus.
Ensimmäinen ja viimeinen tulee suoraan litroille, kuten myös tuotantotuki. Pitoisuuksilla määritellään sen lopun litrahinta. Pitoisuuksista koostuu noin reilut 3/4 hinnasta.
Kuvitellaa seuraava tilanne, ota laskutikku esiin...
A) myyt kuukaudessa vaikkapa 45000l E 4,23 3,65 maitoa
B) 47000l E 4,21 3,62 maitoa
C) 51000l 1 4,25 3,66 ?
Valion hinnaston mukaan C vaihtoehdossa ja sitten B. Koska valio on hankinnassa määrävä yhtiö, on muilla meijereillä hinnasto pääosiltaan valion kaltainen. Joissakin on parkkimaksu ja määrälisät, mutta pääosin valion mallilla.
C vaihtoehdossa on soluttajia lypsetty yhteen ja näillä eläimillä on tutkitusti korkeammat KA pitoisuudet joten siksi vesilisäyksen jälkeen on pitoisuudet palautuneet ennakkotasolle
Ja uudelleen:
Ja höps.
Kausiosa, valkuaisosa, rasvaosa, laatusopimuslisät.
Näemmä lisäät muuttuvia tekijöitä vaan lisää, jotta saat mieleisesi tuloksen. Olet ilmiselvää ainesta taloudellisille tutkimuslaitoksille.
Kyllä tässä asiassa pitää miettiä vain pelkän vesilisäyksen vaikutusta ilman kaiken maailman soluttajien sekoilua. Pian päästäänkin tällä kaavalla melamiinin vaikutuksen pohtimiseen.
:o
Pyh siinä pyydettiin vaan laskemaan, ja ykkösluokan maitokin on ihan ensiluokkaista raaka ainetta. Minulle nuo erittelemäsi "lisät" on itsestäänselviä hinnanosia. Mutta koitin vaan esittää että pikkuset vesilisät joita syntyy tahtomatta taikka tahallaan on kissanpissi meressä. Kun joku otti niiden pitoisuuksia laskevan vaikutuksen esille ja koitti VÄITTÄÄ että pitoisuudet olisi litroja merkityksellisempiä. Kyllä määrästä maksetaan ensisijaisesti, ja e ja 1 luokan hintaero niin mitätön että tuhansissa navetoissa tehdään todella paljon työtä sadakseen solut tankissa alle 100 000 vaikka saisi laittaa monta lemmua tankkiin luokkaa menettämättä. Bisness on bisnesstä ja etiikka tervettä, mutta jeesustelu on hulluutta. Mutta pyydän edelleenkin laskemaan nuo, kolme variaatiota A normitilanne b pieni jäämävesi pesuista jää pumppulinjoihin ja mittareihin C soluissa tyydytään eurooppalaiseen linjaan. Laske ja kerro olenko väärässä. Eri juttu on sitte mikä on kenellekin oikein. Jos ajattelee asiaa yrityksen kannalta vastaus on selviö. Jos ajattelee asiaa mustaleiman valmistajan kannalta on tilanne toinen, silloin pitäisi olla erilainen hinnasto ja ostoehdot. Hinnasto on laadittu edamin tekijän sekä tölkkimaidon kannalta ja sen pohjalta ei tila C ole rikollinen, ei riko sääntöjä eikä toiminta ole tuomittavaa jos sillä turvataan perheen hyvinvointi. Meillä on kyllä rasvaa vähemmän ja valkuista enemmän mitä esimerkki esitti. Laatu on e ja maidon tilityshinta on siten meijerikeskiarvon ja naapurimeijerinkin yläpuolella selkeästi. Vaan on silti monta asiaa vielä venttiä ennen hankittava, ja ne tehdään edelleen ilman tietoista vesilisää
-
Pyh siinä pyydettiin vaan laskemaan, ja ykkösluokan maitokin on ihan ensiluokkaista raaka ainetta. Minulle nuo erittelemäsi "lisät" on itsestäänselviä hinnanosia. Mutta koitin vaan esittää että pikkuset vesilisät joita syntyy tahtomatta taikka tahallaan on kissanpissi meressä. Kun joku otti niiden pitoisuuksia laskevan vaikutuksen esille ja koitti VÄITTÄÄ että pitoisuudet olisi litroja merkityksellisempiä. Kyllä määrästä maksetaan ensisijaisesti, ja e ja 1 luokan hintaero niin mitätön että tuhansissa navetoissa tehdään todella paljon työtä sadakseen solut tankissa alle 100 000 vaikka saisi laittaa monta lemmua tankkiin luokkaa menettämättä. Bisness on bisnesstä ja etiikka tervettä, mutta jeesustelu on hulluutta. Mutta pyydän edelleenkin laskemaan nuo, kolme variaatiota A normitilanne b pieni jäämävesi pesuista jää pumppulinjoihin ja mittareihin C soluissa tyydytään eurooppalaiseen linjaan. Laske ja kerro olenko väärässä. Eri juttu on sitte mikä on kenellekin oikein. Jos ajattelee asiaa yrityksen kannalta vastaus on selviö. Jos ajattelee asiaa mustaleiman valmistajan kannalta on tilanne toinen, silloin pitäisi olla erilainen hinnasto ja ostoehdot. Hinnasto on laadittu edamin tekijän sekä tölkkimaidon kannalta ja sen pohjalta ei tila C ole rikollinen, ei riko sääntöjä eikä toiminta ole tuomittavaa jos sillä turvataan perheen hyvinvointi. Meillä on kyllä rasvaa vähemmän ja valkuista enemmän mitä esimerkki esitti. Laatu on e ja maidon tilityshinta on siten meijerikeskiarvon ja naapurimeijerinkin yläpuolella selkeästi. Vaan on silti monta asiaa vielä venttiä ennen hankittava, ja ne tehdään edelleen ilman tietoista vesilisää
Tässä perusteltiin tietoista vesilisää ja sen aiheuttamaa laimenemista, ei sitä mitä tapahtuu pieniä määriä aina tahattomasti. Valkuais% laimenee samaa vauhtia jäätymispisteen nousun kanssa, joten hyödyksi jää vain kausi- ja laatulisät ja tuet. Noillakin tietysti periaatteessa huijaaminen kannattais....
-
e ja 1 luokan hintaero niin mitätön että tuhansissa navetoissa tehdään todella paljon työtä sadakseen solut tankissa alle 100 000 vaikka saisi laittaa monta lemmua tankkiin luokkaa menettämättä.
E ja 1 luokan hintaero 30 lehmän karjassa 5000-6000€/vuosi. Luulis kiinnostavan tässä kustannuspaineessa. Tuossa oon samoilla linjoilla, ettei kannata hoidattaa lehmää, jos sen solut nousee lievästi, vaan sen takia että tankkimaidon solut pysyy alle 100t.