Sen tuosta huomaa, että maassa on enää noin 500 sellaista erittäin kuluintensiivistä tehotilaa,
jotka voivat saada vakauttamiseen apua. Vielä 1980-luvulla, ja osin 1970-luvuillakin,
nuo maatalouden vakauttamislainat hajaantuivat 2000-2500:lle  tulevalle eturivin tilalle.

Maatalouden keskittyminen näkyy.

-SS-

Jotkut ryökäleet kehtaavat laajentaa ilman valtionapua. Ilmeisesti ei ole painetta eturiviin.

Sen tuosta huomaa, että maassa on enää noin 500 sellaista erittäin kuluintensiivistä tehotilaa,
jotka voivat saada vakauttamiseen apua. Vielä 1980-luvulla, ja osin 1970-luvuillakin,
nuo maatalouden vakauttamislainat hajaantuivat 2000-2500:lle  tulevalle eturivin tilalle.

Maatalouden keskittyminen näkyy.

-SS-

jos keskittymistä ja rakennemuutoksen vauhdittamista halutaan, onko näiden tilojen valikoituminen ja mahdollisuudet kehittyä parhaat? Joku toinen joutuu tukilainan korvaamaan metsien tai osakkeiden myymisellä. Tuilla pitäisi yleisesti olla vaikutus elinkeinon kannattavuuteen, nyt tämä raha ohjautuu pois maataloustuotannosta, kohdekin oli siinä sanottu, eläinluotot ja konekauppojen osamaksut.

Kulkuri poikkesi taloon sadetta pitämään. Talon isäntä hääri tuvassa ja siirteli ämpäreitä, kattiloita ja pesuvateja lattialla, aina siihen mihin vesi tippui, välillä juoksi tyhjentämässä. Tovin hommaa katsottuaan kulkuri kysyi, että eikö katto kannattaisi korjata? Siihen isäntä vastasi tuohtuneena, ettei hänellä ole aikaa, hyvä että ehtii nämä astiat hoitelemaan ja poudalla katosta ei tule vettä.

Vähän muunnettuna tanskalaisesta sikafarmarien vertailusta, tähän
kriisilainoitukseen oikeutetut valittiin sillä tavalla, että rahoitusta
saivat ne tilalliset, jotka joutuvat pesemään mersunsa itse.

Kyllähän tiloja laajennetaan ns. omallakin rahalla. EU:n tulo
rapautti maanhankintalain liikemies-vihamielisyyden, ja isoja tiloja siirtyi
mm. tunnetun pankkiirin ja Suomen menestyneimmän teollisuuskonsernin
omistajaklaanin hallintaan. Myös autokauppakeisarit lähtivät
ostoksille heti EU:n liittymisen yhteydessä. Myös suklaalla
ratsastavat ovat korkeilla sijoituksilla. Ja kirves-saksisuvut.

Tämä epätavallinen raharuiske jossakin vaiheessa mahtitilojen elon
jatkumoa on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Esimerkiksi eräs Salossa
kasvanut ja eheytynyt kartanokoivukuja siirtyi eräälle pokeriammattilaiselle lahjoituksena,
oltuaan pankkiiri-isän omistuksessa 15 vuotta. Luulisi pärjäävän tulevaisuudessa
itsellään, kun kalliit remontitkin on jo tehty. Mutta pokeripöydissä lienee suurempiakin
tiloja hävitty ...?

Pankkiiriala on erittäin hyvä näköalapaikka kiinteistöjen hankintaan, pikku-uutinen
rahamaailman lehdissä voi kertoa jonkin kartanon saavan kohta uuden
isännän, joka on tottunut pitämään kravattia töissä:
https://www.fnlondon.com/articles/ubs-nordic-head-eero-ehrnrooth-departs-20160817
11.12.2016 oli kartanokauppa salonsanomissa. Pitihän se kultainenkädenpuristus johonkin
hukata.

Tai jotain.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 22.02.17 - klo:10:29

Sen tuosta huomaa, että maassa on enää noin 500 sellaista erittäin kuluintensiivistä tehotilaa,
jotka voivat saada vakauttamiseen apua. Vielä 1980-luvulla, ja osin 1970-luvuillakin,
nuo maatalouden vakauttamislainat hajaantuivat 2000-2500:lle  tulevalle eturivin tilalle.

Maatalouden keskittyminen näkyy.

-SS-

jos keskittymistä ja rakennemuutoksen vauhdittamista halutaan, onko näiden tilojen valikoituminen ja mahdollisuudet kehittyä parhaat? Joku toinen joutuu tukilainan korvaamaan metsien tai osakkeiden myymisellä. Tuilla pitäisi yleisesti olla vaikutus elinkeinon kannattavuuteen, nyt tämä raha ohjautuu pois maataloustuotannosta, kohdekin oli siinä sanottu, eläinluotot ja konekauppojen osamaksut.

Kulkuri poikkesi taloon sadetta pitämään. Talon isäntä hääri tuvassa ja siirteli ämpäreitä, kattiloita ja pesuvateja lattialla, aina siihen mihin vesi tippui, välillä juoksi tyhjentämässä. Tovin hommaa katsottuaan kulkuri kysyi, että eikö katto kannattaisi korjata? Siihen isäntä vastasi tuohtuneena, ettei hänellä ole aikaa, hyvä että ehtii nämä astiat hoitelemaan ja poudalla katosta ei tule vettä.

Kyllä riskitkin ovat isolla kasvavalla tilalla suuremmat. Homma on yksinkertaisesti niin, että jo vahvasti luototettua ja ehkä investontituilla avitettua ammattimaista viljelyä pitää tukea vaikeanajan yli, koska  konkurssissa saattaa hävitä suuria vakuusarvoja ja myös suurta liikearvoa, ja myös työpaikkoja peruuttamattomasti. Samaan lopputulokseen päästäisiin keskittämällä maataloustuet vain jonkin omavastuun ylittävälle maa-alalle ja karjakoolle. Tästä on ollut vaihtelevasti pieniä puheenvuoroja siellä täällä.

Oletus on ollut, että pudotuspeli alkaisi kooltaan pienien eli heikosti kilpailukykyisten tilojen joukossa, yllätyksenä on tullut, että suuremmatkin yksiköt voivat joutua vaikeuksiin, syynä lienee suuruuden ekonomian käyttäytyminen oppikirjatietojen vastaisesti.

-SS-

Rajakustannus ei muutu. Kun tuotantokustannukset on suurempia kuin markkinahinta, skaalaetua ei saada.

> investontituilla avitettua ammattimaista viljelyä pitää tukea vaikeanajan yli

Mihin perustuu ajatelma,että nykyisen ns.vaikeanajan jälkeen mukamas koittaa vähemmän
vaikeampi aika.Kyllä jos maataloudella alkaisi jostain syystä menemään paremmin monenlaista
rahanhimoitsijaa putkahtele joka puun takaa esiin.Tämä huonosti meneneminen tietenkään koske lehmäiljöitä,kun kaiken aikaa tulee rahaa kuin rännistä.

No ajatus oli vilpitön, että siis kun semmoinen huipputila ei pysty pitämään niitä
eläimiä tai koneitaan, jos osamaksut menevät ulosottoon, onhan sellainen vaikeaa aikaa.

Sitten kun saa maksut taas rullaamaan niin tilanne paranee.

Tai jotain.

-SS-

No ajatus oli vilpitön, että siis kun semmoinen huipputila ei pysty pitämään niitä
eläimiä tai koneitaan, jos osamaksut menevät ulosottoon, onhan sellainen vaikeaa aikaa.

Sitten kun saa maksut taas rullaamaan niin tilanne paranee.

Tai jotain.

-SS-

Kreikkalaiset ostellu pöttingerejä ja strautmanneja?

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005098291.html

> investontituilla avitettua ammattimaista viljelyä pitää tukea vaikeanajan yli

Mihin perustuu ajatelma,että nykyisen ns.vaikeanajan jälkeen mukamas koittaa vähemmän
vaikeampi aika.Kyllä jos maataloudella alkaisi jostain syystä menemään paremmin monenlaista
rahanhimoitsijaa putkahtele joka puun takaa esiin.Tämä huonosti meneneminen tietenkään koske lehmäiljöitä,kun kaiken aikaa tulee rahaa kuin rännistä.

Äläs nyt. Edelleen pääosa maatalousyrittäjistä odottaa sitä pahaa kriisiä joka nostaa tuotteiden hinnat pilviin. Pääsee sitten rikastumaan mustassa pörssissä, kuetn isoisänisä 

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 22.02.17 - klo:14:02

> investontituilla avitettua ammattimaista viljelyä pitää tukea vaikeanajan yli

Mihin perustuu ajatelma,että nykyisen ns.vaikeanajan jälkeen mukamas koittaa vähemmän
vaikeampi aika.Kyllä jos maataloudella alkaisi jostain syystä menemään paremmin monenlaista
rahanhimoitsijaa putkahtele joka puun takaa esiin.Tämä huonosti meneneminen tietenkään koske lehmäiljöitä,kun kaiken aikaa tulee rahaa kuin rännistä.

Äläs nyt. Edelleen pääosa maatalousyrittäjistä odottaa sitä pahaa kriisiä joka nostaa tuotteiden hinnat pilviin. Pääsee sitten rikastumaan mustassa pörssissä, kuetn isoisänisä 

 Kovin helposti ei siinäkään tilanteessa pääse rikastumaan koska poliitikot näkevät tilaisuuden leikata tukipottia. Maatalous on nollasummapeliä jossa mustapekka jää aina viljelijälle

Äläs nyt. Edelleen pääosa maatalousyrittäjistä odottaa sitä pahaa kriisiä joka nostaa tuotteiden hinnat pilviin. Pääsee sitten rikastumaan mustassa pörssissä, kuetn isoisänisä 

Ja sitä että väestönkasvu aiheuttaisi ruokapulan.

Kyllä mun käsittääkseni tän vuoden näkymät on vähän joka tuotantosuunnalla positiivisemmat kuin viime vuonna.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 22.02.17 - klo:16:02

Äläs nyt. Edelleen pääosa maatalousyrittäjistä odottaa sitä pahaa kriisiä joka nostaa tuotteiden hinnat pilviin. Pääsee sitten rikastumaan mustassa pörssissä, kuetn isoisänisä 

Ja sitä että väestönkasvu aiheuttaisi ruokapulan.

Kyllä mun käsittääkseni tän vuoden näkymät on vähän joka tuotantosuunnalla positiivisemmat kuin viime vuonna.

Kortsunrullausohjeet piiloon ni alkaa sikiämään, ihan ku sillä valitulla pedokansalla.

Ruokaa ja SIANlihaa kuluu......

Kyllä riskitkin ovat isolla kasvavalla tilalla suuremmat. Homma on yksinkertaisesti niin, että jo vahvasti luototettua ja ehkä investontituilla avitettua ammattimaista viljelyä pitää tukea vaikeanajan yli, koska  konkurssissa saattaa hävitä suuria vakuusarvoja ja myös suurta liikearvoa, ja myös työpaikkoja peruuttamattomasti. Samaan lopputulokseen päästäisiin keskittämällä maataloustuet vain jonkin omavastuun ylittävälle maa-alalle ja karjakoolle. Tästä on ollut vaihtelevasti pieniä puheenvuoroja siellä täällä.

Oletus on ollut, että pudotuspeli alkaisi kooltaan pienien eli heikosti kilpailukykyisten tilojen joukossa, yllätyksenä on tullut, että suuremmatkin yksiköt voivat joutua vaikeuksiin, syynä lienee suuruuden ekonomian käyttäytyminen oppikirjatietojen vastaisesti.

-SS-

Periaatteessa tuo omavastuukeskitys on jo olemassa, mutta raja menee naurettavan matalalla (pienimmät tukikelpoiset yksiköt hehtaari tai jotain). Rajaa tietysti voitaisiin heivata poliittikkojen päätöksellä ylöspäin, mutta siinä aletaan liikkua niin herkällä alueella, ettei sellaista päätöstä niin vain tehdä.

Isommassa päässä tukileikkuri taas jossain määrin rajoittaa laajentamista. Rajan yli menevistä hehtaareista ei saa niin hyvää tuottoa, vaan vuokran/ostohinnan pitäisi laskea tukien alenemisen suhteessa. Tätä voimakkaasti laajentavat tilat käsittelevät vaihtelevasti. Ääriesimerkkinä tilakokonaisuuden jakaminen pienempiin taloudellisiin yksiköihin tukien maksimoimiseksi.

Suurempien yksiköiden vaikeudet näyttävät useimmiten liittyvän huonoon riskinsietoon. Yksi huono kauppa, heikko satovuosi tai tilalle iskenyt eläintauti tms. pistävät ennestään tarkalla olleen talouden fataalisti sekaisin.

Jossain määrin yllättävää, joskin ymmärrettävää on, että suurimmat ongelmat kasautuvat elinkelpoisen yrityskoon alapäässä oleville tiloille. Aivan pienet tilat porskuttavat maailman tappiin, niitähän hoidetaan "oman toimen ohella". Ongelmatapaukset ovat päätoimisia, eli toimeentulon pitäisi tulla maataloudesta, mutta yrityskoko/tuottokyky ei aivan riitä.

Kortsunrullausohjeet piiloon ni alkaa sikiämään, ihan ku sillä valitulla pedokansalla.

Ruokaa ja SIANlihaa kuluu......

Tai sitten ei...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702052200065464_uu.shtml

"Tilasto kertoo: Tätä vauhtia viimeinen suomalainen syntyy vuonna 2067"

"Syntyneiden määrä on laskenut Suomessa selvästi."

"Viime vuonna suomalaisia kuoli enemmän kuin syntyi. Jos suomalaisten määrä laskee yhtä nopeasti jatkossakin, se tarkoittaisi, että viimeinen suomalainen syntyisi vuonna 2067."